Hauki voisi olla matkailuvaltti

Hauki on muun muassa Keski-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa suosittu urheilukalastuskohde. Monin verroin suositumpi kuin Suomessa. Useimmissa Euroopan maissa on kuitenkin paljon vähemmän vettä kuin Suomessa ja moninkertainen määrä kalastuksen harrastajia jakamassa sitä. Niinpä parhaisiin paikkoihin kohdistuva kalastuspaine on huikea.

Kalastuspaineen vuoksi kalaa on kappalemääräisesti selvästi Suomen vesiä vähemmän ja kalat ovat oppineet varomaan uistimia. Kova kalastuspaine johtaa monin paikoin myös kalojen keskikoon pienenemiseen. Esimerkiksi keskivertoranskalaisen ennätyshauki on vain yhden kolmanneksen keskivertosuomalaisen ennätyskalasta.

Suomessa mahdollisuuksia, muttei modernia kulttuuria

Suomi on eurooppalaisten hauenkalastuksen harrastajien näkökulmasta yhtäältä kiinnostava matkakohde, koska täällä on paljon kalaa ja sitä saa kalastaa varsin rauhassa. Toisaalta todellisten suurhaukien puuttuminen rajoittaa jonkin verran intoa.

Lyhyemmän kasvukauden vuoksi Suomen haukien enimmäiskoko jää jonkin verran eurooppalaisten serkkujensa tasosta. Merkitystä on myös suomalaisella kalastuslainsäädännöllä, josta puuttuu kokonaan ylämittakäsite. Asettamalla hauelle ylämitta voitaisiin turvata suurten kalojen määrä vesistöissä, sillä ne ovat paitsi virkistyskalastajien toivomia saaliita, myös vahvoja suvunjatkajia.

”Suomessa hauet ovat koosta riippumatta täysin vapaata riistaa. Lisäksi suomalainen kalastuskulttuuri periytyy ajalta, jolloin elanto oli aidosti riippuvainen kalasaaliista. Mitä suurempi hauki, sitä tukevampi ateria. Tästä ajattelutavasta pitäisi nykyihmisten päästä eroon. Eihän lypsäviä lehmiäkään teurasteta lihaksi, miksi siis kalastuksellisesti ja geneettisesti parhaat hauet pitäisi nuijia hengiltä?”, kysyy Suomen Haukiseuran puheenjohtaja, iktyonomi Teemu Koski.


Ruotsissa hauenkalastusta on suitsittu varsin tiukin rajoituksin. Hauen alamitta on 40 senttiä ja ylämitta 75 senttiä. Lisäksi päivittäinen saaliskiintiö on kolme haukea.

”Ruotsissa kalavesien virkistysarvo ymmärrettiin jo 1960-luvulla. Suomessa olisi viimeistään nyt korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin, koska muuten hauenkalastuksessa liikkuvat matkailutulot valuvat kaikki länsinaapuriin”, sanoo Haukiseuran hallituksen jäsen, kalastusopas Mika Vornanen.

Suomen Haukiseuran mielestä kalastuslainsäädäntöä kehitettäessä tulee pikaisesti ottaa kantaa hauen ylämittaan. Suomen Haukiseura on perustamisvuodestaan 2001 asti kehottanut hauenkalastajia ottamaan käyttöön vapaaehtoisen yhden metrin ja/tai seitsemän kilon ylärajan ruokakaloille.

Lisätiedot:

Suomen Haukiseura ry