Kevään kaksi 15 kg ylitystä - haukimiehet kertovat ennätyksistään

Hauki 16 kg Perttu Haanpää

Kulunut vuosi on ollut suurhaukien aikaa! Kaksi kevään suurta urheilukalastusvälinein pyydystettyä haukea ovat Niklas Heikinheimon 15,5 kg ja Perttu Haanpään 16,2 kg, jotka kummatkin saatiin maalis-huhtikuun aikana. Niklas ja Perttu kertovat miten ja millä tekniikalla he onnistuivat saamaan ennätyskalansa.
 
Suurhauki Saaristomereltä isolla kumikalalla
Niklas Heikinheimo kampesi 15,5 kg (120 cm) hauen virvelivälinein Saaristomerellä huhtikuun alussa. Niklas oli kaverinsa kanssa määrätietoisesti etsinyt lahtien edustalla olevia penkkoja, jossa isot hauet ovat  ruokailemassa ennen kutualueelle siirtymistä. Keli oli aurinkoinen ja tyyni, ja tämä vuoksi Niklas kumppaneineen uitti vieheitään pohjan lähellä. 
 
He luotasivat erästä hyväksi arveltua aluetta ja kaikuluotain piirsi suuria kaaria, joiden he arvelivat olevat haukia. Luotaimessa näkyi myös pieniä kalaparvia, joiden he otaksuivat olevan haukien jahtaamia saaliskaloja. Veden syvyys paikassa oli 4-5 m.  
 
Alkupäivästä he pääsivät näkemään uistinta seuraavan jättiläismäisen hauen, mutta se ei huolinut vieheitä ahkerasta yrityksestä huolimatta. Kalamiehet jatkoivat seuraaville apajille, mutta palasivat parin tunnin päästä takaisin suurhauen seuriopaikkaan. Nyt paikan asukas oli toisella syöntituulella ja se rouhaisi kiinni Niklaksen uittamaan isoon kumikalaan. 
 
Rauhallinen, mutta voimakas tärppi kertoi heti, että kala oli vauraammasta päästä. Parin minuutin temuamisen jälkeen se saatiin ylös. Hauki oli niellyt vieheen todella syvälle ja koukut jouduttiin katkaisemaan, jotta ne saatiin nätisti pois kidasta. Niklaksen uusi ennätyshauki painoi 15,5 kg, pituuden ollessa 120 cm. Aikaisempi haukiennätys koheni roimasti kertaheitolla (11 kg ja 114 cm). Lisää isoa oli tarjolla hetken kuluttua, mutta seuraava isomus menetettiin. Se kuuluisa ”ison kalan ikkuna” oli todella auki.
 
Niklas luottaa keväällä lahtien edustoilla oleviin penkkoihin, jotka löytyvät ennakkoluulottomasti kokeilemalla kaikuluotaimen näytöllä ja kartalla hyvältä vaikuttavia paikkoja. Luottopaikoissa käydään useamman kerran päivässä testaamassa kalojen syöntihalukkuutta. Niklaksen reissuilla tänä keväänä kalat ovat olleet hyvin keskittyneesti yhdessä ”nipussa” ja siksi kalastusaikaa on annettu sellaisille paikoille, joissa on ollut tapahtumia. ”Penkkoja pitää koluta ahkerasti. Monesti niistä ei saa mitään, mutta parhaimmillaan niissä on useita isoja haukia ruokailemassa”, Niklas kertoo. Ison kalan päivänä (10.4. 2016) he saivat yhteensä kuusi haukea, joista kaksi oli yli metrin mittaisia.
 
Ottiviehe oli Dexter Shad 34 cm, värissä sinihopea-glitteri, joka ostettiin Wobblerista juuri ennen Saaristomeren kalareissua. 4-5 metrin syvyydessä kalastaessaan Niklas käyttää 20-28 g lisäpainoa. Hän uittaa viehettä tasaisella rauhallisella kelauksella, toisinaan pysäyttäen. Niklas painottaa, että tämä Dexterin 34 cm poikkeuksellisen suuri malli soveltuu nimenomaan hitaaseen uittoon. Hän arvelee houkuttelevuuden johtuvan siitä, että iso uistimen hahmo saa hauen innostumaan, vaikka viehe kulkisi kaukana. Niklas kertoo, että suuresta koosta huolimatta, Dexter on helppo heittää ja kevyt kelata. Se johtunee shadin kapeasta profiilista. Hän käyttää isoille kumikaloille St. Croixin Sling Blade (Legend Tournament 8,6) vapaa. Kelana hänellä on Calcutta 300D.
 
Suurhauki täkyongella järveltä
Perttu Haanpään ja Lasse Metsolan täkyonkeen otti 20.3. suurhauki, joka on yksi tämän vuoden isoimmista urheilukalastusvälinein saaduista hauista. Kalalla oli mittaa 130 cm ja painoa 16,2 kg. Kala saatiin kirkasvetisestä järvestä, Järvi-Suomen alueella. Se otti särkisyöttiin, joka oli viritetty kahdeksan metrin syvyisessä vedessä lähelle pohjaa. 
Perttu huomasi heti aluksi, että kala oli kookas, mutta ei osannut kuvitella, että kyseessä olisi näin suuri hauki. Perttu kertoo blogissaan vaiheikkaat tapahtumat yksityiskohtaisesti - lue kirjoitus tästä.
 
Suomessa on yleisesti vallalla käsitys, että suuria haukia saisi pelkästään mereltä. Vaikka niitä sieltä saadaankin, ovat järvet alkaneet näyttää puolensa - tämä johtunee siitä, että suomalaiset hauenkalastajat ovat oppineet kalastamaan suurhaukia järvillä. 
 
Perttu kuuluttaa uudenlaisen kalastustekniikan perään. Perinteisiä oppeja tulee kyseenalaistaa ja kalastajien pitää kokeilla erilaisia tapoja ja ennen kaikkea uusia paikkoja. Kuinka monelle tulisi heti mieleen virittää haukisyötti keskelle järveä ja jäädä siihen odottelemaan toiveikkaana, sattuisiko kala ottamaan? Selkeää sääntöä paikoista ei ole, vaan ainoa tapa on ennakkoluuloton kokeileminen. Toisinaan haukia löydetään kaislikon laidasta ja joskus keskeltä järveä.
 
Pertun mukaan järvien keskellä olevat syvänteet ovat kokeilemisen arvoisia paikkoja erityisesti talvella. Syvänteiden kalastaminen vaatii kuitenkin uskoa, mutta kokeileminen saattaa palkita hienolla kalalla.
 
Pinnasta pientä, pohjalta suurta
Ruotsalaisten täkyonkijoiden mukaan kirkasvetisissä syvissä järvissä täky pyytää hyvin heti jään alla, vain muutaman metrin syvyydessä. Tätä on perusteltu sillä, että kirkkaassa vedessä kala näkee ylöspäin laajalle alueelle ja huomaa syötin helposti. Perttu vahvistaa näkemyksen, mutta kyseenalaistaa sen isojen kalojen osalta. Hänen mukaan kookkaampia kaloja varten syötti kannattaa sijoittaa lähelle pohjaa. 
 
Perttu arvelee, että suuret yksilöt eivät viitsi lähteä jahtaamaan saalistaan pitkän matkan päähän, vaan ne odottelevat, että tarpeeksi helppo ja iso saalis tulee lähistölle. ”Monet suurhauet ovat tulleet syvässä vedessä läheltä pohjaa. Välivedessä tai lähellä jääkantta on saatu paljon haukia, mutta suuremmat yksilöt on monesti tavoitettu läheltä pohjaa.”, Perttu kertoo. Hän arvelee, että pienet ja keskikokoiset hauet nousevat aktiivisesti väliveteen ja pinnan tuntumaan, mutta iso kala ei halua hukata energiaa kylmässä vedessä aktiiviseen jahtaamiseen, vaan jää siksi mielellään pohjan lähelle.
 
Millainen on hyvä suurhaukijärvi? 
”Hyvässä suurhaukijärvessä pitää olla paljon ravintokaloja. Rehevät ja paljon särkikaloja asuttavat järvet ovat potentiaalisia isojen kalojen olinpaikkoja, mutta kaikkien suurimmat yksilöt saadaan järvistä, joissa on kalakanta kokonaisuudessaan hyvällä mallilla.”, Perttu kertoo. Hänen suosikkejaan ovat syvät kirkasvetiset järvet, joissa on särkikalojen lisäksi myös lohikaloja. ”Jos koko järven ekosysteemi on terveellä pohjalla, ravintoa riittää hyvin ja haukikin voi silloin kasvaa suureksi.”, Perttu arvelee.
 
Tarvitaan paksua siimaa ja pitkää peruketta
Täkyonginnassa Perttu käyttää Wake kela-onkisettiä, jossa hänellä on 0,40-0,56 mm monofiilisiima. Siiman paksuus voi tuntua liioiteltuna, mutta jos tähtäimessä on iso hauki, välineiden ei halua pettävän - varsinkaan, koska siiman paksuudella ei ole ollut merkitystä kalojen ottihalukkuuteen. Perukkeena hän käyttää Wake Jawline titaanilangasta tehtyjä perukkeita (vahvuus 100lb). Perukkeen pituutena hänellä on 60 cm. Pitkää peruketta hän perustelee sillä, että kala saattaa pyöräyttää perukkeen päänsä ympärille, jolloin siima on vaarassa joutua hauen hampaisiin. Monet hauenkalastajat suosivat fluorocarbon-perukkeita, mutta Pertun mukaan niissä on katkeamisriski. ”Olen menettänyt useamman ison kalan fluorocarbonilla ja siksi perukkeeni on aina titaania.”, Perttu painottaa.
 
”Kelaonki tuo lisää fiilistä talvikalastukseen - hyvällä vavalla ja kelalla tuntuma kalaan on hyvä.”, Perttu mainitsee. Jos kala vaikuttaa suurelta, hän ottaa siiman käteen ja pyrkii rauhallisesti uittamaan kalan avannon alle. Jos saalista ei aiota ottaa ruokakalaksi, kala vapautetaan mahdollisimman pian. Suuret kalat nostetaan vedellä täytettyyn ahkioon hetkeksi. Sen jälkeen se kuvataan ja lasketaan vapautusmaton päältä takaisin uimaan. Perttu painottaa, että ”täkyilyä” ei kannata harrastaa yli 5 asteen pakkasessa, koska silloin vapautettavien kalojen silmät ja iho vauroituvat herkästi. Ruokakalojen pyynnissä tilanne on tietysti toinen, koska kalat otetaan mukaan.
 
Kuollut täkykala pyytää isoja haukia
Perttu käyttää syöttikaloina särkiä, sorvia, suutaria, ahvenia ja onpa hän käyttänyt myös pakastesiikaakin. Toisinaan hän käyttää eläviä ja usein myös kuolleita. ”Minulla on teoria, että iso hauki ei halua lähteä jahtaamaan vilkkaasti uivia särkiä. Mielestäni kuollut täkykala sopii isolle kalalle hyvin, koska sen saa helposti kiinni.”, Perttu kertoo. Hänen kevään suurhauki tuli nimenomaan kuolleella särkitäyllä.
 

Suomen suurimmaksi haueksi on ennätyskalarekisteriin tällä hetkellä merkitty 18,8 kg järkäle, joka saatiin verkolla toukokuussa 2009 Oijärvestä (Ii kunta). Suurin virvelillä saatu hauki saatiin myös 2009 ja se painoi 17,8 kg. Se pyydystettiin Hartolan Tainionvirrasta. Nämä tiedot perustuvat 2000-luvun ennätyskalarekisteriin. Ruotsalaiset uusivat haukiennätyksensä tänä vuonna. Aikaisempi ennätys oli 17 vuoden takaa ja se painoi 19,4 kg. Toukokuussa 2016 saadun ennätyshauen mitat olivat 21,07 kg ja 128 cm.


Kuvat: 15,5 kg hauesta ja Dexter Shadista: Niklas Heikinheimo
Kuvat: 16,2 kg hauesta: Lasse Metsola ja Perttu Haanpää