Kirjolohen pilkintä

Kirjolohenpilkintä

Kirjolohi on pilkkisiiman päässä hurja pyristelijä. Ahvenen pilkkijälle se tekee yllätyksiä, joita hän ei voi edes kuvitella. Kalan saa kyllä houkuteltua langan päähän, mutta sen saaminen ylös onkin sitten vaikeampi juttu.

Kirjolohen pilkintäpaikkoja on ympäri Suomea. Esimerkiksi Villin Pohjolan kohteista löytyy useampi sopiva. Pääkaupunkiseudulla niitä on muutama. Vantaan Storträsk ja Luukin Kaitalampi parina esimerkkinä. Lampipaikkoihin tarvitsee aina luvan. Muistutuksena, että kirjolohi maksaa istuttajalleen noin 7 eur / kpl (1kg) eli se ei ole mitään halpaa puuhaa. Siksi kannattaa vedenhaltijaa kunnioittaa ja käydä lupa maksamassa.


Osta iso kaira ja kunnon vehkeet
Kirjolohenpilkinnässä täytyy olla iso avanto. Kaira pitää olla siis vähintään 6 tuumainen ja mahdollisesti 8 tuumainen. Pienemmissä tulee ongelmia, kun olet väsytyksessä saattelemassa kalaa avantoon. Siinä yleensä lohi pääsee rimpuilemaan irti, jos "putki" ei ole tarpeeksi iso.

Vavaksi käy ihan tavallinen pilkkivapa. Jarru on kuitenkin hyvä olla "luistava", jotta lohi ei vedä siimaa poikki heti kättelyssä. Siimaksi voit ostaa noin 0,20-0,25 mm siimaa. Kuitusiimakin käy, mutta monofiili on mukavampi käyttää, kun se hieman venyy. Pilkkivehkeiden lisäksi tarvitset pienen nostokoukun. Pilkeiksi voit valita pienistä lusikkauistimista mormyskoihin. Paljon on myytävänä erilaisia lohimorreja ja leechejä - ne ovat kirjolohelle suunniteltu ja pelaavat varmasti.

Perussääntönä on se, että heti alkukaudesta toimii isommat pilkit. Pystypilkit ja tavalliset pienet lusikkauistimet. Kuusamon pienet Räsäset sopivat siihen touhuun, mutta myös monia muita vaihtoehtoja on. Lohimorrit kannattaa vaihtaa siiman päähän talven edetessä. Keväällä on hyvä heilutella pikkupilkkejä. Jos syönti menee kehnoksi, niin sitten pienempää morria siiman päähän. Käytä myös silloin samalla ohuempaa siimaa.

Syöteiksi käy syöttitahna, jota myydään monissa eri väreissä ja hajuissa. Lisäksi kärpäsen toukat ja surviaiset kannattaa pitää mukana. Yksi käytetyimpiä syöttejä on katkaravut. Ennen käyttöä pistä ne minuutiksi mikroaaltouuniin, niin ne menevät sitkeäksi. Pysyvät siten paremmin koukussa. Syöntiä voit vielä ryydittää erilaisilla mäskeillä tai sitten mäskäämällä vaikka katkaravuilla. Kalat pysyvät paremmin silloin oman avannon alla. Tosin mäskejä ei monissa paikoissa saa käyttää…


Aloita pilkkiminen pohjasta
Valitse kalapaikka lammen rannan tuntumasta. Siinä voi olla niemi tai matala kohta, tai sitten syvä kohta. Hyvä olisi, että alue olisi hieman poikkeava kalastusalueen yleisilmeestä. Jokisuukin olisi hyvä tai paikka, josta joki lähtee.

Vajota pilkki pohjaan ja ala pilkkiä. Napakoita nykäyksiä muutaman sekunnin tauolla. Ne voivat olla sellaisia 20-30 cm vetoja. Sitten muutaman minuutin päästä aloitetaan rauhallisempi tyyli. Ravistellaan pilkkiä pienin nykäyksin. Odotellaan ja vedetään pidempiä vetoja. Jos kalaa ei kuulu, niin nosta metrin verran ylöspäin viehettä ja ryhdy taas pilkkimään.

Kala voi ottaa heti tai sitten se antaa odottaa. Melkein paras tapa on odotella kalaa eikä tuulispäänä huidella pitkin lampea kalaa etsimässä. Kala löytää sinut kyllä, sillä kirjolohet liikkuvat aktiivisesti. Tämä nyrkkisääntö siis pelaa, jos tiedät kalapaikat tarkasti tai suunnilleen. Jos ei mitään hajua paikasta, niin silloin kokeile eri pilkkiseutuja. Tee kuitenkin kalastusalueelle aluksi useampia reikiä, jotta ei tarvitse kirnuta kairan kanssa kesken kalastuksen ja hermostuttaa herkkiä lohia.

Sopiva kalastussyvyys on 2-8 m välillä. Alkukaudesta ja loppujäillä matalammasta - keskitalvella syvällä.


Kun kala on paikalla
Sitten kun kala ilmaantuu paikalle, niin tärppi tulee kahdella tavalla. Otti on joko hurja riuhtaisu tai sitten sitä maistellaan rauhallisesti ihan kuin siellä olisi pikkukala. Nykäise vastaisku ja ala varovaisesti väsyttelemään. Suora veto siimasta saa siiman katkeamaan tai kalan karkaamaan. Siis huolella väsyttäen. Viimeistele kala nostokoukulla jäänpäälle tai sitten ihan varovaisesti siimasta vetäen.

Tärppejä tulee päivän aikana yleensä sykleittäin. Monesti ilta ja aamu toimivat, mutta saalista saatat saada myös keskellä päivää.


Ootto-onki mukaan
Voit tehostaa kalastusta ootto-ongella, joka on siis melko passiivista pilkkimistä. Ootto-onginnassa lasketaan pienen painon saattelemana syötti (tahna tai katkarapu) pohjan tuntumaan. Kun kala käy hakemassa syötin, niin pitää odotella, että se nielee sen. Sitten vasta tehdään vastanykäsy. Ootto-ongintaan tarvitaan erikoisvälineet, jossa siima tulee kelalta vapaasti. Voit rakentaa ongen itse tai sitten ostaa valmiina kaupasta.


Tässä kirjolohen ootto-onginnasta filmiä. Toimii ihan hyvänä opetusvideona, jos sitä lajia aloittelee opettelemaan.


Kirjolohen pilkintäpaikkoja:
Storträsk, Vantaalla
Kaitalampi Luukissa, Espoossa (lupatiedot)
Metsähallituksen Evo, Hämeenlinnan lähellä
Metsähallituksen Peurajärvi, Nurmeksessa