Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Mites Näsijärvi
pilkkiukko
21.01.2010 - 09:09
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Onkos tuloksia missään nähtävillä netissä?
Häme-cupin sivuilta löytyy..
Näsin uistelun kisastatistiikan perusteella näyttäisi suurin piirtein laskemalla mittaloheen tarvittavan 70 h uistelua Nässyllä. Tämä on motivoivaa, sillä multa puuttuu enää 9 tuntia tämän vuoden mittakalaan.
Nyt vaan pitäisi päättää ottaisiko tämän tulevan työvoiton pellillä, vaapulla vaiko raksilla? Antakaahan toverit vinkkinne!
Päästäkääs pois ne alle 60cm lohet niin ens vuonna on enemmän puntarille.
Pellillä, vaapulla ja raksilla on kaikilla mahdollisuus saada lohta kun tekee asiat oikein.
heitä vaaput roskiin jos haluat mittakaloja. tänään koljoa,erittäin heikolla otilla oli,sentään ylös tane 56cm,vesi oli 14c
Onko takilakuula saanut kalansa takilasta, vai sivuilta? Jos vielä sen verran saa kysyä, että oletko vedellyt enemmän selkävesillä vai lähempänä rantaa? Itse olen koittanut järväriä toistuvasti syvän päältä, mutta tuntuu ettei niitä ole koljolla niin paljon. Taimenta taas tuntuu löytyvän kohtuullisesti, rantapenkoista.
Kireitä!
Lauantai tuntui olevan vaatimaton päivä Koljolla. Hiljainen oli syönti ainakin meidän vetimiin. Ei tarttunut edes nahkiaista.
Pe:na nässyllä ja 4 jalokalaa. Alle 60cm, joten takaisin. Bonuksena kilon kuha. Huomenna pitää mennä koittamaan...
Tänään täys päivä näsinselällä. Alamittoja kymmenkunta ja yx kuha. Onkohan sinne laitettu kalaa syksyllä vai voiko noi kevään istukkaat olla viä noin pieniä. Kasvu kyllä olematonta jos noi on keväisiä.
Syyskuun 15.pvä istutettiin Pirkanmaan vesiin, mm Näsijärveen, 1162kg Savon Taimenen taimenia.
no ilmankos. Täytyy lakata toi raksin veto. On siä pieniä lohiakin seassa,varmaan on niitäkin laitettu.
Nyt voisi joku fiksu selittää, miksi niitä juuri nyt istutettiin. Äkkipäätän tulisi mieleen, että nyt on siihen hommaan huono aika. Vai onko?
Ajotus . Ei siä kerkiä eväitä syämään kun noi palikat hakkaa kaikilta mahdollisilta syvyyksiltä. täytyy vedellä peltejä jos noi ihan pienimmät putois kannoilta.
Juu tyhmäähän se on istuttaa muulloin kuin keväällä. Ainakin muistaisin lukeneeni jostain, että kevät istutus on paras kun kalat saavat olla parhaan kasvukauden (kesän) järvessä ja oppivat elämään siellä. Ei noi voi olla kevään istareita tosiaan tollaset 35-45cm pulikat.
Osa noista "pulikoista" on kevään istutuksista peräisin, mutta suurempi osa on nyt istutettuja.
Mutta miksi purnata alamittaisista kaloista?
Jos kaikki Nässyn lohikalat olisivatkin luonnonpoikasista peräisin, niin alamittaisten osuius lohikalapopulaatiossa olisi aivan monta luokkaa suurempi, kuin nykyisillään suhteellisen kokkaita istukkaita käytettäessä.
Nyt järvestä puuttuu lähes täysin alle kolmevuotiaat taimenet, KIUSAAMASTA raksinvetäjiä ja muita uistelijoita.
Kummallisia nämä nykyisen uistelijasukupolven edustajat.
Kalaa pitää olla, mutta kuitenkin istukkaat haittaavat saaliin korjaamista niin paljon, että pitää oikein netissä porata.
Pitäisikö ne taimenet ja järvilohet istuttaa kirren tyyliin täysikasvuisina pullalohina, vai?
(mielellään yli kuusikiloisina, kiitos!)
Tosikko: heräsitkö väärällä jalalla vai oletko vain nimesi mukainen otus?
Itse heräsin väärällä jalalla!
Normisti toi on vaan mennyt sillain, että kevään istarit on syksyllä +50cm ja välillä saa jopa ruoka kalan. Jos ne istutetaan sinne miten ilmoitetaan eli 3-vuotiaana niin ei ne syksyllä enään ole 35-45cm pitkiä. Tai sitten on istutettu kääpiö rotua =)
Istari parvista kannattaa kyllä lähteä muualle, mutta välillä tuntuu, että noita penikoita saa menipä minne vain.
Etenkin taimenista osa tammukoituu jo laitoksella, eikä juurikaan saa kolmevuotiaana istukkaana järvessä enään lisäkasvua.
Tämä kuuluu taimenen luontaiseen lajin sisäiseen vaihteluun, eikä ole mikään uusi ilmiö.
Ja unehtui tuo hymiö tuosta edellisen kirjoitukseni lopusta, joten tässä se nyt on ;-).
(Kyllä yli seitsemänkiloisetkin käy ;-))
Ei kai tämä joka syksyinen "vääntö" ala taas.
Lauantaina lähtö ääniselle, toivotaan ettei ole istarit riesana....
Mikäli motivaatiota tuon reissun jälkeen riittää niin sitten täytynee tehdä syksyn ekat jalokalan jallitukseen keskittyneet reissut Nässylle. Aika huonolthan tuo on vaikuttanut mutta jahka vesi viilenee niinuskon että sieltä jokunen isomuskin nousee.
Pomper onnistuikin jo komeen taimenen nappaamaan, täytynee ajella sen peräaallossa
Ei kai taas aleta vääntämään kättä tästä asiasta. Huono on nässyn tilanne tällä hetkellä kieltämättä, mutta toisaalta kaksipiippuinen. Lohet ovat laihoja ja selvästi sopeutumattomia syömään järvessä. Taimenet puolestaan hyvässä lihassa ja niitä tuntuu olevan mukavasti. Joukossa isoja 3-5kg.
Tänään nässyllä aamusateessa, 2 taimenta (alle 60) ja yksi kiloinen kuha. Mutta mikä pisti ärräpäät lentelemään, niin viidentoista metrin penkasta iski sellainen junttura että vieläkin sapettaa. Kala otti noin 6m syvyydestä ja plaanari meni välittömästi kymmenisen metriä taakse, jonka jälkeen kala ui parikymmentä metriä sivulle. Veti perskules plaanarinkin veden alle. Vei lohi pidemmän korren tällä kertaa ja salakan mennessään, mutta antoi hieman toivoa paremmista kaloista. Ei ollut ihan mikään pieni...;)
La:na sitten Karimansun kanssa Ääniselle ja varmasti tämänkaltaiset lähdöt tulevat tutuksi. Sitten onkin kausi kuumimmillaan nässyllä, kun on takaisinpaluu.
Kireitä!
vedättekö pelkällä raksilla vai myös vaapuilla
Itse vetelen raksilla vallan. Mutta varmasti vaappu ajaa saman asian ja pääsee kiertämään laajemman alueen, kiitos lujemman vauhdin. Itse tosin olen sitä mieltä, että huonolla syönnillä raksi antaa ehkä paremmin kalaa, mene ja tiedä. Nää on näitä makuasioita. Mutta yritys on tärkein=)
Tosin monet isot taimenet on tänäkin vuonna nostettu ylös esim Merimetsolla
Miksi muuten pitää vetää raksilla hiljaa?Vuoksi-Raksilla voi ihan pelkälläänkin vetää vaikka 3 solmua ja kyllä AS:llä ja muillakin pääsee samaan läkkärävirityksillä.
Osaako joku kertoa missä suhteessa noita järvilohia ja järvitaimenia istutetaan?
Tässä kun näitä vetäjien kokemuksia lukee niin voi tosiaankin huomata että taimenella riittää tuota ravintoa nässyssä, kun taas ronkelimpi järvilohi tuntuu olevan ikuisella dietillä.
Olisikohan siis järkevää keskittyä vain siihen taimenen istutukseen.
Toi vauhtiasia on mun mielestä pohdinnan arvoinen raksia vedettäessä. Raksin saa pyörähtelemään kyllä hitaasti kovemmassakin vauhdissa, mutta tällöin raksi liikkuu nopeasti eteenpäin. Se ei näytä yhtä uskottovalta kuolemassa olevalta kalalta kuin mitä hitaasti vedetty raksi.
Jos käytte vaikka mato-ongella ja saatte salakan ja se vahingoittuu ja heitätte sen takaisin veteen. Tällöin salakka alkaa uidessaan pyöriä hitaasti ja eteenpäinmenokin on tosi hidasta.
Eli tästä aiheesta päästään kysymykseen, että vaikka tietyillä raksimalleilla voi vetää nopeasti niin ovatko ne kuitenkaan silloin yhtä tehokkaita kuin hitaasti vedettyinä? Tarkoitan tehokkuudella nimenomaan niiden suurten lohikala yksilöiden kalastusta. Menevätkö ne vipuun kun vierestä vilahtaa hitaasti pyörivä, mutta nopeasti etenevä raksi?
hiljaisella nopeudella pääsee helpommin syvemmälle. jos vauhti on 4km/h niin paljon saa pistää lyijyä siimoihin. onneksi vedet alkaa viilenemään. sunnuntaina kokeileen vuoksi-rakseilla toimisiko nopeampi vauhti.
Mitä hitaammin sitä parempi. Raksi näyttää huomattavasti houkuttelevammalta, kun sen saa äärimmäisen hiljaa pyörähtelemään. Eikä selllaista "viritystä" tarvitse yleensä kauaa vedessä liottaa;) Ymmärrän, jos uudet mestat ja aika rajallinen, niin silloin pitää koluta suurempi alue rajallisesssa ajassa. Mutta paikassa jossa uistellut vaikka esim koko elämänsä, niin tietää varsin hyvin mistä kalaa nousee ja tuolloin "hidas lilluttelu" antaa hyvin tulosta.
Järvilohien laihuus tuskin johtuu huonosta ravintokala tilanteesta.Uskoisin, että otantana ovat lohet,jotka ovat pituudeltaan alle 65cm. Tämän kokoluokan kalat ovat järvessä kuin järvessä melko hoikan oloisia, vaikka kyseessä olisi kirkisvetiset ja muikkurikkaat järvet.
Lohen ruuminrakenne alkaa pyöristymään vasta sitten, kun se saavuttaa noin 2,5-3,0 kilon painon.Taimenhan vastaavasti todella tukevan ja pulskan oloinen jo hieman pienempänäkin, mutta se taas kerro sitä, että ne kasvaisivat lohta nopeammin, koska tilannehan on tunnetusti aivan päinvastainen.
Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että istutuksien pääpaino olisi lohessa ehkä suhteessa 80/20 tai jopa 90/10.
Asiallinen kommentti Tlaineelta. Toisaalta lohen huonoa kasvua näsijärvessä puoltavat tänä syksynä saadut järvärit, jotka ovat 10cm jäljessä normaalia kasvua. Tähän aikaan viime vuonna saadut järvärit olivat 53-60, kun nyt ne ovat luokkaa 42-47. Tätä puoltavat Carlin merkinnät tältä vuodelta.
Sivut
Lisää uusi kommentti