No mää suosittelen pengonpohjaa, siellä on isompia

V-P

Tiistaina oltiin 4,5h vetämässä ja tuloksena 6 kalaa. 2 järväriä ja 4 taimenta. Kaikki jatkavat toivottavasti onnellisena elämäänsä. Takilasta tuli 3 kalaa 10-7 metrin syvyydeltä, joista 2 VK marjapuuro levyn takaa tiikeri huppuun ja mikä mukavinta oli niin tupla kalat takilasta. Pinnassa pelasi värinä kulta/violetti kromi. 4 tärppiä oli noiden lisäksi.

Mistä johtuu Nässyn laihat järvärit?

Otetaanpas yksi esimerkki.
49 senttinen järväri jää prouistelijan koukkuun kiinni. Hän vetää kovassa kelissä kalan väsytellen haaviinsa ja vapauttaa kalan mittauksen jälkeen.
Kala saa jonkinasteisen limakalvovaurion ja on syömättä tämän vaurion parantumisen ajan. Kun tämä kala jälleen alkaa syömään, se jää seuraavan raksipyytäjän koukkuun. Kala on nyt jo hieman hoikan oloinen, mutta se pääsee jällen vapauteen kasvamaan. Mutta jälleen jonkun syyn, esim. stressin ja limakalvovaurioiden takia se on syömättä parantumisen ajan. Siinä vaiheessa, kun kala alkaa jälleen syödä, se on laihtunut jo hyvin selvästi. Jos tämä kala jälleen joutuu pyytäjän koukkuun, sen selviytymismahdollisuudet ovat olemattomat, kun sillä ei ole enään vararavintoa parantumisen ajaksi.

Huomaa, että kyseinen kala kasvoi hyvin aina tuohon ensimmäiseen koukuun jäämiseensä asti ja laihtuminen alkoi vasta ihmisen käsittelyn seurauksena.
Harva "vapauttaja" edes mieltää vahingoittavansa kalaa, kun hän päästää sen takaisin "kasvamaan".

Uistelija saa hyvin harvoin ihovaurioisia kaloja, sillä paastolla oleva kala ei juurikaan pure uistinta tai raksia. Verkkopyytäjät näitä homekylkiä joskus saavat saaliikseen, mutta moni heittää "pilaantuneen" kalan takaisin sen enempää ajattelematta kalan tulevaisuutta.

Alamitan kaloja säästävä tavoite toteutuu vain silloin, kun vältetään kokonaan pyytämästä alamittaisia kaloja.
Alamitan senttimäärällä ei ole mitään merkitystä kun halutaan säilyttää alamittaiset kalat kokonaan pyynnin ulkopuolella. Oleellista on, että alamittaisiin kaloihin ei lainkaan kosketa, eikä niitä pyydetä, edes "vapautettavaksi" tai "vahingossa".

Nässyn ongelmana on liian aktiivinen järvilohen pyynti, eikä niinkään väärät alamitat tai liian pienet istutukset.
Nässyllä on vaan yksinkertaisesti liikaa järvilohen pyytäjiä, jotta järvilohilla olisi edes teoreettiset mahdollisuudet kasvaa riittävän isoiksi (esim. yli 7 kg).

tarkoitus olisi huomenna aamulla lähteä nässyä kiertämään mutta mitenkähän tuulet vaikuttaa?
erän nappikeli näyttää keltaista aamulle ja foreca lupaa n.8-10ms tuulta.
olen käsittänyt että varsinkin niitä rantoja joihin tuuli painaa kannattaisi yrittää?
seuraava kysymys koskee kuva valintaa, joista vaihtoehtoina raksi ehkä liian kovassa vauhdissa tai merimetso tai räsänen?

Niin siis ne pidemmät metsot, lyhyitä en ole Nässyllä käyttänyt vuosiin.

Ei suinkaan kaikki prouistelijat mittaa kalojansa, eiköhän silmä ole aika harjaantunut kertomaan onko kyseessä 40 vai 50cm. Ja muissa vesistöissäkö ei lainkaan esiinny vastaavaa järvilohien ylöskelausta ja mittausta? Osalla Päijänteen selistä, Itä- Suomen järvillä aivan yhtä suuri paine kuin Näsijärven Eteläpäässä, siellä kun uistelu on vielä suositumpaa kuin täällä(vrt Pielinen/Puula).

Ihanne on aina, että kala irroitetaan pihdeillä vedessä, mutta tämä ihannekuva yhdistettynä korkealaitaiseen veneeseen ja esim navakkaan tuleen, niin eipäs olekaan enää niin helppoa. Mutta jos mahdollista, niin toki kala irroitetaan vedessä.

Verkot ovat muuten vähentyneet järvellä selvästi, vaikka näinhän se on aina loppukaudesta.

Jos otetaan käyttöön yksihaaraiset herkimmin ruostuvat koukut ja pistetään peruke aina veneen vieressä poikki niin ei tarvitse edes koskea kalaan.

Onnittelut työvoitosta! Ottiko kala pinnasta?

Huomenna vesille työvoittoa hakemaan...

Osuit oikeaan, Järväri

Tänään nässyllä ja aamusta satoi niin reippaasti, että hieman siinä pääsi jo nihkeys hiipimään haalarin sisään. Mutta kalamies ei luonnollisesti pienistä hetkahda. Sateen aikana meillä oli hyvin hiljaista, mutta saderintaman väistyttyä alkoi melkoinen syönti. Aluksi pari pientä järväriä ja sitten hieman paremman kokoinen 55cm, mutta laitetttiin kasvamaan. Sitten hauki hieman härnäsi raksimiehiä ja on se limatuubi aina yhtä iloinen yllätys Sitten osuimme hyvään syöntipiikkiin, josta peräkkäin kaksi erittäin lihavaa taimenta 50cm, jotka kuitenkin kasvamaan. Toivottavasti ensi vuonna muutama saisi hyvänkokoisena takaisin. Tärppejä oli uskomaton määrä ja laskin, että eräällä ottipaikalla meni vartissa kymmenen salakkaa. Onneksi yksi näistä saatiin ylös ja se olikin sitten kauden paras kala tähän mennessä. Järvilohi pisti todella hyvin hanttiin ja siitä hatunnosto. Saimme kalan kuitenkin kyytiin ja pituutta järvärillä oli 71cm ja painoa 3,5kg. Samaan aikaan oli erittäin vihainen tälli takilassa, mutta emme saaneet kalaa ylös asti. Kerran sitä näköjään osuu hyvään paikkaan... Army oli päivän pelastaja;)






Veneitä vesillä erittäin paljon ja luultavasti muitakin kaloja tuli ylös asti. La:na oli ainakin Koljolla ollut pari hyvää järväriä kiinni, mitä tuossa kaveri ilmoitteli. Vedenlämpö 4.6 astetta.


Kireitä!


Ai niin, järvärillä oli mahassa 16-18cm muikku.

Onnea komeasta kalasta!!

Sattuuko tämä "eräs ottipaikka" löytymään pisteistäni?

Pikkulinnut vaan laulo

nimim. 3.6 kg järväri muutama vuos sitten samalta paikalta

Onnee komeesta kalasta!!! Tais olla aika lailla työvoitto..?

jep, kyllä tuo isompien kalojen tiheys on surullisella tasolla. Vetäessä saldoa kesästä 2006: Veneen vieressä käynyt n. 70-80 kalaa keskipituus n.42, kourallinen parempia kaloja kiinni +-60 cm. Eipä kauhean mairitteleva tilasto. Mietittiin tänään Wernerin kanssa, mikä olisi ollut tulos jos vastaavan ajan olisi vetänyt esim. Päijänteellä. Kalastus-säännöissä olisi rustaamista. Kammottavaa oli taas tänään katsoa, kun Tammerin suulla 2-3 verkkoa poikittain?????!!! Eikö ne kalat vois hakee Nygreniltä kauppahallista.