Nimimerkille "Samppas". Enpä ole parempaa p...puhumista vähään aikaan lukenutkaan. Että muka kalakannat luontaisia! Joki kuin joki järvistä puhumattakaan on täynnänsä istutuskalaa, meritaimen kuolemassa sukupuuttoon merialueilta, itämeren lohi häviämässä kalastuskartalta, merisiian keskikoko kääpiöitymässä jne... Järki hoi, älä jätä!

Yksinkertainen totuus on se, että Suomen järvistä kalastetaan aivan liian vähän niiden tuottoon nähden. Ja tuosta vähästä kalastuksesta suurin osa kohdistuu ainoastaan petokaloihin. Ainoastaan suurten asutuskeskusten lähellä olevat vesistön ovat kalastuksellisesti ylikuormitettuja.

Tietysti on tosiasia sekin, että jos kalakantaan ei kohdistu pyyntirasitusta, kalapopulaation yksilöiden keskikoko kasvaa, mutta kokonaisbiomassa jää paljon pienemmäksi verrattuna siihen, että kalakannan yksilöiden keskikoko olisi pienempi.

Summa summarum - koko kalapopulaatiota pitää kalastaa tasapuolisesti. Ja tähän pyrkiessä pitää käyttää siihen soveltuvia pyydyksiä.

Steven - sisälukutaito olisi suotavaa ennenkuin kommentoi toisten kirjoitusta...

Kerroppa minulle särjen, salakan, lahnan, pasurin, kuoreen, muikun, kiisken yms. kalalajien alamitat?

Hoitokalastusta ei tarvita, jos osakaskunnat sallisivat nuottauksen ja joku vielä sitten osaisi ja varsinkin viitsisi tuota tehdä.

Korjaan: Kuulkaas kalasto on uusiutuva luonnonvara. Vesistöjen sato kannattaa korjata talteen kuten metsien riista ja sienet. Tehokas valikoiva kalastus on parasta kalavesien hoitoa terveissä vesistöissä. Kalakannat ovat kuitenkin usein heikkoja. Huonosti toteutettuna maa- ja metsätalous, teollisuus, asutus, padot, säännöstely, turvetuotanto jne. ovat paikoin estäneet kalaston luontaisen uusiutumisen.
Vesistöjen rehevöitymisen ja huonosti valikoivan pyynnin seurauksena varsinkin makeavesialueilla alikalastetut kalakannat ovat yleensä vallanneet kohtuuttoman ison tilan itselleen. Tällöin tarvitaan metsänraivaukseen ja kasvimaan kitkemiseen rinnastettavaa tehokasta poistopyyntiä. Tällä ns. hoitokalastuksella on saatu hyviä tuloksia edellyttäen, että se toteutetaan ammattitaitoisesti.

Hyödyttömien tutkimuksien, lukemattomien julkaisujen ja kannattamattomien kalanistutuksien sijaan tulisi voimavarat kohdistaa kalojen ja rapujen elinympäristöjen parantamiseen sekä valikoivaan tehokkaaseen useat lajit huomioivaan kalastukseen. Ei voi olla järkevää ylläpitää laitostuneita kalakantoja vesistöissä, joissa on huono vedenlaatu, liialliset virtaamavaihtelut, kelvottomat pohjat, vaellusesteitä jne.
Nämä MONIVAMMAISET VESISTÖT voidaan korjata siihen kuntoon, että ne tuottavat arvokkaita kala- ja rapusaaliita. Tarvitaan uutta ympäristöajattelua ja voimavaroja kunnostustoimenpiteisiin. Esim. ojitukset ( myös hulevedet taajamissa ) tulisi johtaa tulva- alueiden ulkopuolisiin laskeutusaltaisiin. altaan ja vesistön välillä pitää olla riittävä valuntakenttä. Lisäksi tarvitaan pientareita, suojakaistoja ja vyöhykkeitä. Näillä toimenpiteillä huom. voidaan saada paremmat olosuhteet kaloille ja ravuille. Samalla ympäristön viihtyisyys paranee ja vaikutukset ulottuvat merelle asti.

Samppas taitaa nyt copy-pastetella noita kirjoituksiaan jostain. Nuo kommentit eivät ole pätkääkään linjassa keskenään, eikä mies erittele lajeja riittävästi, että tuossa olisi mitään järkeä.

"Mie oon sitä mieltä, että verkoilla saadut kaikki mittansa täyttäneet kalat vaan pois.
En usko että se auttaa paljoa jos verkoilla ei oteta pieniä kaloja pois. Vaan ottaa kaiken kokoisia kaloja pois ( paitsi alamittaiset ).
Parempihan toi vaihtoehto on kun se että pyritään säästelemään kaloja järvissä, merissä...
Uskon että juuri tuolla kyseisellä tavalla päästään hyviin tuloksiin. Ei pitäisi kannat kääpiöityä etenkään jos pieniä kalojakin otetaan säännöllisesti ylös.
Siis silloinhan petokaloilla on paremmat oltavat kun pientäkin kalaa on vähemmin, ei kilpailua pienistä. Sekä silloin isot kalat esim. hauki vaan kasvanee lisää.
No niin luulisin."

Siis kaikki mitan täyttävät kalat pois? Alempana kirjoitat hyödyttömistä tutkimuksista ja lukemattomista julkaisuista, kannattaisi itse lukea ne julkaisut ennen kuin rupeaa täällä kirjoittelemaan asioista joista ei tiedä mitään. Kalakanta jossa kaikki mitan juuri täyttävät kalat verkotetaan, muodostuu sellaiseksi, jossa aikainen sukukypsyys lisää kalan kelpoisuutta. Eli jos kala tulee sukukypsäksi ennen verkoituskokoa, kerkeää se lisääntymään ennen kuolemaansa, jolloin luonnonvalinta alkaa toimimaan tällaisen kannan eduksi. Tässä sinulle avaimet kääpiöityvän kannan luomiseksi. Tästä samasta on kyse myös vaeltavien taimenkantojen sukupuutossa Keski-Suomessa. Vaellukselle lähtevä taimen kuolee järvialtaille, jokeen jäävä "tammukoitunut" kala selviää ja tullessaan pienenä sukukypsäksi, pääsee myös jatkamaan sukuaan.

Jees, ehdottomasti tarvitaan "pientareita ja vyöhykkeitä". Varsinkin ravuille.
Ja kaloja tulee nimenomaan verrata nisäkkäisiin, kuten sorsanpoikiin.

Käpyjenkeräilystä ei jääne sienirihmastoa maahan, vai mitä? Voisiko sitä verrata kohtuulliseen kalastukseen?

Kohtuullista lienee ainakin se, että ihan kaikilla ei näköjään ole mitään - siis yhtikäs mitään - rohmuttavaksi...

Paikka paikoin on käynyt niin kun on alettu istuttamaan taimenia ja kirjoja järveen on mopo
karannut tyystin käsistä sekä kotitarve-verkko että virkistys-kalastus puolella ja se taas ei ole hyväksi luonnon-kalakannoille sillä näitähän tulee "sivutuotteina" kun kalastaa.

"Itseäni kiinnosta lähinnä järvitaimenen ja taimenen istuttamisvimma, joka viimeisen 20 vuoden aikana on jatkuvasti lisääntynyt. Vieläpä vesiin, jossa sillä ei ole minkäänlaisia lisääntymisen mahdollisuuksia."

Tämä johtunee siitä, että taimen on erittäin arvostettu kalalaji. Parasta a-ryhmää taistelijana ja ruokakalana. Järkevästi hoidetuilla istutuksilla ja kalastusjärestelyillä saadaan istutuksista myös ihan mukavasti hyötyä. Niin saaliskiloja kuin elämyksiäkin.

Niissä vesissä, joissa taimenella on mahdollista muodostaa kestävä kanta tai jo nykytilassa on luontainen kanta, tulisi mielestäni keskittyä kalastusjärjestelyjen järkeistämiseen ja lisääntymis- sekä poikasalueiden kohentamiseen ja lisäämiseen.

Lötköjen (= onkikokoisten) istuttamisesta tulisi luopua kaikissa muissa vesissä, paitsi umpilammissa (istarilammet)tai muuten vaan toivottomissa vesissä.

"ihme vouhkaamista jätkällä vuodesta toiseen lohikalojen istutuksia vastaan."

Lohikalojen istuttelu on monessa tapauksessa hyvin perusteltavissa.

Taimen ja etenkin järvilohi antavaa paremman tuloksen "laidunnuskasvatuksessa" kuin vaikkapa lohi (Atlantin sellainen). Takaisin pyytäminen on tehokkaampaa. Termi tehokas takaisinpyynti kuulostaa kalojen ystävän korvaan karulta, mutta kuten Spokkikin sanoi, niin monet järvialtaamme ovat periaatteessa istuta ja ongi -vesiä, joista koitetan saada isoin mahdollinen hyöty irti.

Miksi näitä lajeja ei sitten saisi istuttaa, Miketonic?

Tämän päivän Hesarissa lähes sivun juttu sivulla D1 tiede&luonto: "Liika kalastus ajaa kalat elämään kuin vimeistä päivää".
Tuli vain mieleen, ettei vain kuhan kutujigittelyssä käy kuin esim. jutun Kanadan isoaurinkoahvenelle, perinnölliset ominaisuudet muuttuvat.
Helppo moralisoida sellaista, mitä ei itse harrasta ;)

Jutussa kestävää kehitystä olisi, että poistetaan sitä kokoa, mitä luontokin poistaa (syö) ja jätetään vonkaleet rauhaan.
U.K.

No entä sitten kun lohi nousee kudulle?. Kyllä loppuvat kuin seinään keskustelut kalan kudun turvaamisesta, päinvastoin syytetään kalastajia jotka kalastaa lohta syönnösalueilta. Aika naurettavaa touhua on, kuha ei edes ole millään tavalla uhanalainen ja monissa vesissä täysin istutuskalana eli luontainen lisääntyminen ei onnistu, eikä kuulu vesistön alkuperäiseen kalastoon.
Kun taas lohesta puhutaan niin ainoa oikea tapa tuntuu olevan pyytää se lohi joesta johon se on noussut kutemaan, tässä on mielestäni aika suuri ristiriita.