Olen tuuminut tuota pohtimaasi asiaan näin. Jos on 1000 ihmistä, miestä ja naista. Niissäkin on yksilöitä joilta onnistuu tuo "kutuhomma" ja vartiointi paremmin. Olenkin siis itseni kanssa päättänyt että vahvemmat yksilöt ne siellä kutee ja kutua vartioi, myöskin onnistuen siinä.. Haluan antaa noiden yksilöiden hoitaa hommansa pois. Ja kyllä, en kudun ulkopuolella tiedä mikä niistä se vahvempi yksilö on mutta kutuaikana voin ainakin itselleni uskotella että tiedän.

Tämä vain minun ajatusmaailmaa. Ei faktaa vaan kauniita visiota:)

Totta, kirjoitin hiukan huolimattomasti (anonymous klo 11:06, en huomannut että en ollut kirjautuneena). Ahven nyt jokatapauksessa luokitellaankin petokalaksi.

Kiitokset erittäin asiallisista kommenteista, on hienoa että tällä foorumilla oikeasti keskustellaan eikä vain huudella.
Keskustelussa näyttää olevan useampiakin muuttujia, joten yritän nyt ynnätä ymmärtämäni ja esitän samalla muutaman jatkokysymyksen:
1. Taitava kalastaja voi ilmeisestikin saada niin merkittäviä kuhasaaliita, että sillä on todellinen merkitys paikalliseen kuhakantaan. Ilmeisesti näin on laita myös kutukuhan kohdalla eli saaliin tulo taitavan mutta harkitsemattoman kalastajan kohdalla muodostaa ongelman ylikalastamisen muodossa. Tämä ei liene varsinaisesti itse kutemiseen liittyvä ongelma, joskin koko kalastuspaine taitaa silloin kohdistua pelkästään koiraisiin. Tämä lienee siinä mielessä ongelmallista, ettei auta että populaatiossa on runsaasti naaraita, jos seuraavan vuoden kutua vartioimaan jää vain harva uroskala. Ymmärränkö siis oikein, että kudun tehon määrää siis tässä mielessä vartiointiin kyvykkäiden uroskalojen määrä? - Niin tai näin, kohtuuden noudattamisen tulisi joka tapauksessa koskea koko kalastuskautta eli kohtuus kaikessa.
2. Ymmärrän erittäin hyvin myös ajatuksen siitä, että kutua vartioivat koiraat ovat ominaisuuksiltaan vähintäänkin ok-tasoa heikkojen jäädessä nuolemaan näppejään. Näiden geneettisesti vahvojen kalojen pois kalastaminen heikentäisi paikallista geeniperimää vahvimpien päätyessä pannulle. Olisi erittäin mielenkiintoista tietää onko todella näin, vai onko niin että lähes kaikki sukukypsät koiraat päätyvät vartioimaan kutua ja näin kannan perimä ei heikkene, ainoastaan koiraiden määrä laskee. siis tietenkin sillä oletuksella että jigiin haksahtaa tasapuolisesti niin heikot kuin vahvatkin yksilöt.
3. Ajatus mätiä puolustavan kalan erikoisasemaan asettamisesta on mielestäni hieman haastavampi. Ymmärrän toki että mädin selviämisen todennäköisyys alenee merkittävästi jos sitä vartioiva koiraskala poistuu savustamon suuntaan. Haastavaksi tässä ajatuksessa koen tuon kututapahtumaan liittyvän jyrkän porrastuksen, joka tuntuu menevän jotakuinkin näin: kutua vartioiva kala on jollakin tavalla eri kala kuin 1-11 kuukautta aiemmin tai 1-11 kuukautta myöhemmin. Kärjistäen voitaisiin siis todeta olevan ok että komean uroskalan vedenalainen taival päättyy huhtikuussa, mutta vastaavaa tuomiota ei enää sovi toimeenpanna toukokuun puolivälissä. Heinäkuussa saman eväkkään keitottaminen on jälleen jopa suotavaa. Näkökulmaan olisi toki ainakin yksi varsin selkeä selittävä tekijä: mikäli kuha pääsee kudulle keskimäärin vain kerran tai pari elämänsä aikana (sukukypsyys 35-40cm paikkeilla?), on siitä yhdenkin tuloksellisen kutukerran vähentäminen suhteellisesti todella merkittävää. Mikäli tämä oletus pitää paikkaansa, on aika selvää ettei kutukuhaa ole syytä kalastaa tai ainakin sen suhteen tulee noudattaa erityistä malttia saalismäärien suhteen.
4. Tuleeko mieleenne vielä muita mahdollisia syitä miksi kutukuhan kalastamiseen olisi syytä suhtautua erityisen kriittisesti?

Sanot,että ymmärrät, mutta silti ihmettelet. Totta kai kutua vartioiva kala on "eri kala" kutua vartioidessaan kuin muuna aikana vuodesta - juuri siksi, että se vartioi sitä kutua. Jos se papitetaan heinä-huhtikuussa, poistuu kannasta vain se yksi kala. Jos se papitetaan kudulta, poistuu yksi uroskala + n kappaletta hedelmöitettyjä mätimunia samalla. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Tohon aikaisempaan keskusteluun kuhan kuturauhasta ja jigauksen järkevyydestä haluaisin oman kommenttini kanssa lisätä.

Itse ainakin jigailen kuhaa, mutta olen asettanut oman alamitan 45cm ja muutenkin otan ainoastaan 2 kalaa/reissu syötäväksi.
On kenenkään ihan turha tulla vesillä avautumaan ja syyttelemään mistään kutukalojen ryöstökalastuksesta.
Muutenkin voisi koko Suomessa nostaa kuhan alamittaa aina tuonne 45cm asti ja onhan yli 45cm kalassa syötävääkin ihan erilailla kuin pienemmissä.