Okumaa ei ainakaan kannata jäämerelle viedä kuin siinä tapauksessa että käytetään aivan kevyimpiä pilkkejä eli maks.100-200g koska eivät kestä jämerämpää käyttöä, mutta en usko että noista Pennin keloista on sen parempaan.
Meillä on levennyt noita Okumoita(Catalina 30 ja 45) riittävä määrä ja en usko että nuo edullisemmat mallit ainakaan parempia on raskaassa merikalastuksessa, ja kannattaa käyttää niitä uistelukäytössä johon ne on tarkoitettu ja johon soveltuvat erinomaisesti.

Näillä kaikilla varmaan voi ottaa ensikosketuksen jäämerenkalastukseen siis Penneillä ja Okumilla mutta yhteistä näille Kiinankeloille on se että eivät kestä kun siirrytään vakavampaan kalastukseen.

Jos sinne sitten saa sytöt ja alkaa vakavamielisesti kalastamaan esim. pallasta jigitelle niin nämä kelat siityvät kotimaan uistelukäytöön ja tilalle laadukkaampia keloja jotka ovat tarkoitettu kyseiseen rääkkiin.

No meidän porukalla käytössä esim. Avet mxl 5,8 ja Shimano torium 20 ja noista pitää köyhtyä vajaa 200e
.
Käy lukaisemassa http://www.merikalastus.info/keskustelu/index.php ja tuolta löytyy keskustelua
kaikista merikalastusvehkeistä, ja jos ei löydy niin rohkeasti kysymään.

Kun esimerkiksi tuommoisella Avetilla kalastaa päivän niin varmuudella ei ole enää paluuta mihinkään Abun tai Okuman keloihin.

En tiedä aloittajasta mutta esim. minulla on ykkösvieheenä Royberin jigi 400g päällä ja se painaa pyrstöineen kirkkaasti yli 500g ja sitä tulee käytettyä jokapaikassa, ja kelat ja vavat on hankittu juuri tuohon käyttöön.

Jep näinhän se menee, minä vain huvikseni kysyin että mikä mahtaa olla määränpää kun tarvitsee noin raskasta viehettä. Tuollaisilla vieheillä alkaa olemaan kokoa jo niin paljon ettei kyseisiä keloja kannata harkita alkuunkaan koska saaliskalakaan ei ole enää kovin pientä. Minä kalastan 200 - 400 grammaisilla vieheillä ja syyvyytä siinä 20 - 150 metriä, harvoin kuitenkin yli 60:ssä metrissä ja virtauksiakin riittää tietyissä paikoissa, esimerkkinä Saltstraumen tai Sörstraumen, enkä ole mahdottomiin ongelmiin törmännyt. Vinkkinä kaikille että siima kannattaa olla mahdollisimman ohutta eikä niin kuin useilla näkee esim. 0.40mm kuituja joka kovassa virrassa pussittuu ja viivyttää vieheen vajoamista pohjaan. Kala on harvoin syypää siiman katkeamiseen. Siimalla siis saadaan vieheen painoa myös karsittua. 100-200 gramman ero vieheen painossa viikon rankan kalastamisen jälkeen kyllä tuntuu ranteissa ja ottaa se iso Pallas pienempääkin. Tässä omaa näkemystä, näkemyksiä on toki juuri niin paljon kun kalastajiakin. Kaikille kuitenkin tasapuolisesti kireitä ja olkaahan varovaisia isolla merellä!

Kiitoksia kommenteista ja niinhä se mieli muuttui matkalla ja nyt on uusi kela kotona ja päädyin Mitchell Riptide 4/0GL:ään.
Ainakin se on merikalastukseen tehty ja kelausvoimaa löytyy ja nopeuttakin on 0,9m yhdellä kammenkierroksella.

Ja siimoista: syy miksi itse käytän suhteellisen paksuja siimoja, että kun pilkit maksaa parikymppiä, niin ei niitä viitsi pohjaan jättää ohkasen siiman takia. Kun koukku tarttuu koralliin, niin on tullut isojakin kiviä "väsyteltyä" pintaan asti. Mutta eiköhän nekin hoidu paremmin tällä uudella kelalla, kampi on ainakin jämerä.

Meillä on ollut käytössä Okuman keloja. Ne on kestänyt ja ovat olleet käytössäkin varsin pidettyjä. Olemme huoltaneet niitä ahkerasti. Päivän kalareissun jälkeen ollaan huuhdeltu makealla vedellä (siis Norjan merellä ollessa.) Onko syy siinä vai missä, mutta ei ole ollut kestävyydessä ongelmia. Isoin on 32 kg ruijanpallas, joka on tullut. Yksi mihin porukka ei kiinnitä huomiota on kelausnopeus ja "voimakampi". Käyttömukavuus on olennainen, kun pilkkiä uitetaan jopa sadan metrin syvyydessä. En ole vertaillut muihin isoihin keloihin omiamme. Pienemmistä Ambassadeurilla ei ainakaan pärjännyt. En nyt muista sen kokoa.