Kuha/ värit
31.07.2009 - 21:05
On se nyt perskeles oikukas kala tämä kuha.
Jaa miksi
Ostin tossa joku aika sitten lähes täydellisesti imitoidun kuorreen värisen vaapun ja luulin että nyt rupee tulemaan kuhaa koska patologisissa perkaus-tutkimuksissa oli löytynyt näitä otuksia kuhien mahasta,no sitten uistelemaan,ja mitä vielä vedin kolmella vavalla ja kyseiseen vaappuun ei nyppyäkään,akvaario-kalan värisiin kapuloihin kaikki tapahtumat.
Onko toi kuha värisokee kun luonnon-kala jäljitelmä ei käy HÄH.
Mua ei huvita enää mikään
Itse olen aika amatööri kuhanuistelija, joitaan sentään on tullut ja omistan vain yhden kuoreen värisen Merimetson.
Tässä on nyt Vuoksiviiksellä vedelty Tuusulanjärvellä ja aina napanut siihen kuoreen väriseen vaikka olisi ollut samalla tarjolla eri väreissä ShadRappia, painouistinta, jigiä, TailDanceria, ...
Otantaa voi vääristää, kun Merimetso on ollut aina siinä pitemmässä tapsissa ja olen lisäksi laittanut siihen hajustetta.
Jospa sulta se haju puuttuu, että kuorrre olisi täydellinen.
U.K.
Vääristymä saattaa syntyä siitäkin, että kenties ruutanan kuore-imitaatio ei ui vahingoittuneen kalan tavoin?
Luulen että tässä on jyvää monien uintia ja väriä mittelöivien väittelyiden pohjaksi. Voipi olla nimittäin niin, että oikein aktiivinen kala haluaa nähdä sen luonnonkalan, joka ekologisessa lokerossa sillä haavaa lisääntyy, mutta kelpuuttaakseen keinotekoisen vieheen, sen täytyy paitsi olla oikeissa kuoseissa (jollain toleransseilla), myös erottua luonnokalojen terveestä enemmistöstä olemalla "haavoittunut".
Jonain vähemmän syönnöllisenä hetkenä, tai saalisparvien etäännyttyä, predaattorin saattaa saada ärsytettyä iskuun ihan jollain muulla kuin varsinaisella saaliskalan värillä. Itse pyrin yleensä löytämään nämä ärsyttävämmät vaihtoehdot käsillä olevan hetken oletettujen saaliskalojen värien sektorilta, jollain tavalla korostettuna. Mutta eritoten näissä olosuhteissa voi olla, että uinnin ominaisuudet ylittävät väritekijät. Tai että värin ominaisuuksista täytyy löytää saaliskalaikkunaakin tärkeämmät kriteerit, kuten erottuvuus suhteessa pohjaan, taivaaseen tai veden väriin, valaistukseen. Erottuvuus esim on suhteellinen käsite. Itse pyrin keskimäärin siihen, että erotun saaliskala-kontekstin lisäksi syöntiin, valoon ja veteen sopivalla tavalla. Pohjasta tunnustan voivani oppia lisää. Edellisissä yritän yltää normaalisti minimiin (kohtuus + osuvuus = optimi), paitsi jos näyttää että pitää tosissaan ärsyttää.
Huh huh! Siinäpä miettimistä kuhanuistelijoille!Itsellä ylivoimaisesti parhaiten toiminut ruskea/violettiselkäiset keltaisella pohjalla. Hyvänä kakkosena tulee kokokeltainen oranssilla poskella.
Eiköhän aika perustavanlaatuinen juttu ole myös pyyntipaikka. Järvi/meri, kirkas/samea/ruskea vesi jne. Mereltä ei ainakaan "savumuikku"-Merimetsolla ole tullut kalan kalaa. Kelta-valkoiset/ambulanssit sen sijaan ovat toimineet hyvinkin, samoin ahvenjäljitelmät.
Kuha on varmaan heti lohen jälkeen seuraavaks tarkin värin suhteen.Vähintään yhtä tärkee kuhan pyynnissä on ajoitus.Paljon oon kuullu ja kokenu tilanteita jossa kuha on syöny päivän aikana vaan kerran n.1-2 tunnin jakson,eikä mitään ennen tai jälkeen.Eli jos tiät ottipaíkkoja,niin käy niitä läpi monesti päivän aikana,jossain vaiheessa sattuu paikka,aika ja pyytäjä samalle aaltopituudelle. kireitä vaa kaikille kuhan pyytäjille.
minä olen nostellu kuhia 5-30 per uistelukerta.
vaappuja 4 vedossa. karikko.merimetso akselilla mennään ja väreistä on käyny melkein mikä tahansa.
vihreä ja punainen ollu meidänjärvellä paras.
mut jokaisella lammella/järvellä omat niksinsä.
sillä saa millä vetää
En tiedä mitä nuo kuhat täällä meilläpäin syövät, mutta ikänä en ole löytänyt mitään kalaa saamieni kuhien mahalaukusta, eli ne eivät ilmeisesti pure, kuin vaappuja täällä Vesilahdessa/Lempääläss(Pyhäjärvi) päin.
Talvella tuon kuhien mahan tyhjyyden ymmärrän, mutta että kesäläkin kasvuaikaan. Ovat kyllä aina kakkineet nostovaiheessa veneeseen.
Taitavat syödä vain kun on ihan oikeesti näläkä. Jigistelijähän jo kertoikin, niillä on jopa ruoka-ajatkin.
U.K.
Kesällä lämpöisen veden aikaan ruuansulatus käy niin kovilla kierroksilla, että saaliskalat hajoavat todella nopeasti. Menisi kasvukausi ihan plörinäksi, jos yhtä kuoretta sulattelisi kaksi viikkoa :-). Verkossa, ja miksei myös jos uistin ei ole ihan keskellä nielua, tuppaavat oksentamaan mahansa tyhjäksi mikäli mahdollista. Alkukantainen reaktio hädän hetkeen.
Lisätään nyt löylyä vielä hyvään keskusteluun,
täkyraksillakin koitettu (kuhaa) missä kuollut pieni salakka.
Tällä tyylillä saanut etupäässä taimenia ja haukia,kuhan kohdalla tulos ollut heikohko,silloin vedin neljällä vavalla joissa kahdessa akvaariokalan-värinen vaappu ja kahdessa se salakki,
akvaariot"pesivät"raksit mennen tullen ja uistelukertoja/kokeiluja oli useampia.
vaarini sano aina että valkkaa kuhavaappu taivaasta. taivaan vaaleinkohta vatsaa, tumminkohta selkään. moni juttu on ristiriidassa tuon ajatuksen kanssa, mutta on siinä paljon oikeetakin. olen tehny havaintoja että viininpuna/hopee/kulta sävyt toimii iltaisella paremmin kuin kirkkaat värit. ne sopii minusta paremmin valoisan ajan vetoon. Tärkeempää minusta on kuitenkin vaapun koko ja vetosyvyys. kaikki kelpaa jos osutaan oikeelle syvyydelle. ottivaappua kuha voi vähä hakeakin
Papiska kyrmyniska toimii hyvin.
Omat luottovärini pääkaupunkiseudun vesille ovat keltaselkä-hopeakylki, siniselkä-hopeakylki ja ahvenväri. Niillä aloitan ja yleensä johonkin niistä ottaa. Sinisävyiset ovat antaneet pitkin päivää, jos sää ollut kirkas. Penteisellä kirkkaankeltaisella olen myöhemmin illalla saanut. Se yllä mainittu savumuikkukin on hyvä. Usein se tulee yllä mainittujen värien jälkeen siiman päähän jos kalaa ei ole kuulunut.
Lisää uusi kommentti