Projekti verkonvetokone
29.06.2012 - 10:41
Kirjautuminen
Foorumihaku
Tässä on todella tarpeellinen kotitarvekalastajan apuväline! Kerro lisää.
Montaks verkkoa keskimäärin virität ? automaatti kelan vielä ymmärrä, ettei tarvi itse kelaa ja rannetta väsyttää, mutta........
Vuosi vuodelta tarvii laittaa aiempaa enemmän ja tihehämpää verkkoa että saa saman verran saalista, mistähän se johtuu?
Verkkoja (ns. kahden mittaisia) tulee laskettua pyyntiin 10 kpl:een erissä, eli yhden juonen mitta on liki 600 m.
Näitä juonia tulee laskettua 4 - 7 kappaletta, joten on siinä käsitöitä jos ne kaikki aikoo vedellä veneeseen "paljain käsin". Siksipä vetokone on tarpeen.
Hankinnoista:
- vetotela eli vetorumpu on tarkoitus valmistaa rosteriputkesta, jonka halkaisija on 200 mm, leveydeksi tulee 300 mm. Tämä putki on jo hankittuna.
- telan (putken päädyt) on tarkoitus valmistaa rosterisesta pyörötangosta, ainevahvuus on 15 mm ja halkaisijat ovat 200 mm. Nämä ovat jo hankittuina.
Kuvat edellisistä tulevat myöhemmin tälle palstalle.
Vetopään päädyt:
- hydraulimoottorin puoleiseen päätyyn pitää tehdä sovite moottorille. Moottoriakseli on halkaisijaltaan 25 mm ja siinä on 8 mm kiila, joten n. 35 mm rosteritanko riittää. Tanko pitää keskittää sorvissa, kuten myös koko päätykappale. Lisäksi tätä päätyä voi keventää poraamalla siihen esim. kolme symmetrisessä asennossa olevaa reikää.
- ns. vapaasti pyörivä rummunpää. Tämäkin pitää keskittää sorvissa ja siihen pitää istuttaa rosterinen pyöröteräs, pyöröteräs tulee asettumaan laakeroinnille.
Seuraava hankinta on 4 mm vahvuista merialumiinia, siitä tulevat vetokoneen sivut eli poskipellit.
Sivu- eli poskipeltien koko on tässä koneessa 400 mm x 670 mm.
Osion ensimmäisessä kuvassa näkyy koneenrunkopelti ( jossa ovat ohjariputket kiinni ) , tämä pelti on vahvuudeltaan 4 mm. Siihen soveltuvan pellin (500 mm x 500 mm) löysin romikselta hintaan 20 euroa.
Tämän pellin sivut taivutetaan molemmilta puolin 90 asteen kulmaan 40 mm matkalta, pellin leveydeksi jää 300 mm. Pellin etureuna (leikatut urat), jossa ohjariputket ova kiinni, taivutetaan puolestaan alaspäin 90 asteen kulmaan samaten 40 mm matkalta. Kuvat tästä vaiheesta tulevat myöhemmin.
Moi! Kiva projekti sulla ajattelin vaan mainita että Björkö paulatehtaalla näytti olevan noita mattoja hinnasta ei ollu tietoa nettisivuilla.
Kalliita ovat Björkön matot. Määrämittaista mattoa saa edullisemmin Etra:lta.
Laitan lähipäivinä uusia kuvia projektista ja uusista hankinnoista.
Mistä meinaat hommata pallon?
Pallot löytyivät Ruotsin netistä ja tarkalleen sanottuna www.blocket.se. Toinen palloista meni kaverille.
Hintaa toimituskuluineen tuli 72 euroa / pallo, eli tosi edulliset verrattuna kotimaan hintoihin.
Maksaminen toiseen EU-maahan ei ollut ongelma, se hoitui helposti verkkopankissa.
Myyjä toimitti lähetyksen todella nopeasti Busgood:sina eli Matkahuollon rahtina, aikaa meni tasan kolme päivää kun lähetyksen sai hakea oman paikkakunnan Matkahuollosta.
Itse aloitin samanlaisen projektin vuosia sitten mut sit jostain syystä se vain jäi. Hydrauliyksiköstä tuli aloitettua jonka melkein sain valmiiksi (perämoottorivene).
Mikä paatti itelläs on? Onko pumppu "pääkoneessa" kiinni? Vai erillinen yksikkö
8 m pitkä lasikuituvene, perinteistä kalastajamallia, pienellä ajohytillä.
Voiman hydraulipumpulle aion ottaa päämoottorista, jonkinlainen kytkin pitää vain suunnitella / hankkia siihen väliin, ettei pumpun tarvitsisi pyöriä kaiken aikaa. Muutaman litran vetoinen öljysäiliö täytyy myös hankkia tai tehdä.
Seuraavaksi pitää käydä ottamassa valmiista koneesta tarkat mitat poskilevyistä (merialumiinia) ja koneen rungosta (haponkestävää).
Miten rojekti edistyy? Lisää kuvia?
Missä vaiheessa koneesi on joko kuvia löytyisi lisää?
Projekti on ollut viime vuoden loppuajan "jäissä" eli mitään tarvikehankitaa ei ole tullut tehdyksi.
Nyt on tarkoitus jatkaa projektia. Seuraavana hankinnoissa on listalla hydraulimoottori, tai oikeastaan kaksi kappaletta, kun teemme niitä vetokoneita heti kaksi kappaletta. Moottori tulee olemaan 80 cm3 tilavuuksinen, 25 mm akselilla ja kiilalla.
Kaveri hankkii tarvittavat merialumiinit (poskilevyt), itse hankin 90 asteen valmiita rosterimutkia (2 tuuman putki ja 2 mm seinämä) ja metrin pari suoraa 2 tuuman putkea samalla seinämävahvuudella.
Käsisuuntaventtilin tyyppi pitää selvittää samoin kuin sen hintakin.
Niin, kuvia voin muutamille innokkaille tee-se-itse-rakentajille lähettää sähköpostitse. Poskilevyjen kuvissa on mitat valmiina.
No niin, pitkästä aikaa jälleen projektin parissa kului iltapäivä.
Aloitimme nostokoneen poskilevyjen suunnittelun 3mm merialumiiniin. Poskilevylle tuli pituudeksi 620 mm ja korkeudeksi 400 mm. Sabloonalla piirtäen kuvat alkoivat hahmottua peltiin. Kuviosahalla leikattiin poskilevyt (4kpl) irti. Oheiset kuvat kertovat enemmän.
Muokkasimme poskilevyjen mittoja aiemmista kuvista poiketen, jotta vetokone olisi sopusuhtainen veneen kokoon nähden.
Ns kitaputket teemme myös kuvista poiketen yläosistaan suorana.
Perjantai päivä kului projektin parissa. Poskilevyt ovat nyt leikatut samoin kuin vetotelan- ja takatelan putket. Vetotelan halkasija on 250mm ja seinämä on 2mm, takatela puolestaan on 168mm halkaisija ja 2mm seinämällä.
Telojen päätylaput valmistuivat samalla kertaa, ne ovat 3mm vahvuista rosteria.
Vetokoneiden leveydeksi tulee 350mm ja toinen kone 250mm.
Oheinen kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Viime viikolla tuli tehtyä sellainen pikainen koekasaus. Kierretangolla telat ja poskilevyt kasaan. Ihan hyvältä näytti tässä vaiheessa.
Tänään sitten tuli tehtyä nestemoottoreille reikiä poskilevyihin ja laakeripesiä teloille. Moottorin reikä porattiin ihan tavallisella rasiaporanterällä pylväskoneella, hienosäätö reiälle tehtiin paineilmapirralla hioen (varovaisuutta tässä kohden ettei reiästä tule liian isoa). Laakeripesät ovat sorvatut alumiinista jonka halkaisija on 90 mm, laakerit ovat rosteria. Laakeripesään tehdään vielä kierteet kiinnitystä varten.
Takatelan akseli on 20 mm AISI:a ja vetotelan akseli on 25 mm AISI:a, vetotelan akseli on halkaisijaltaan sama kuin nestemoottorin akselin halkaisija eli 25 mm.
Netistä löytyi edullinen hydrauliikkaliike, tosin ulkomainen mutta hintataso Suomen hintoihin verrattuna on naurettavan edullinen: http://www.flowfitonline.com/
Valikoimaa näyttää olevan ja toimitus rahtivapaasti EU:n alueelle.
Pumput, moottorit ja suuntaventtiilit menevät piakkoin tilaukseen.
Et saa koskaan mattoa kulkemaan keskellä jos telasi on suorat eikä niissä ole kiilahihnauraa.
Mattotelan täytyisi olla keskeltä paksumpi ja maton sisäpintaan tarvitaan selästää liimattava kiilahihna ja sille tietenki telaan vastava ura.
kerropa paljoko on tähän mennessä uponnut euroja ja mitä on saatu ilmatteeks.
Mihin tollasta konetta käytetään? Mites tosta menee puikkarit tai kalat läpi?
Et saa koskaan mattoa kulkemaan keskellä jos telasi on suorat eikä niissä ole kiilahihnauraa.
Mattotelan täytyisi olla keskeltä paksumpi ja maton sisäpintaan tarvitaan selästää liimattava kiilahihna ja sille tietenki telaan vastava ura.
Täysin samalla tavalla toimivia vetokoneita on sataman muissakin veneissä eikä ongelmia niiden kanssa ole ollut.
Matto teetetään määrämittaisena ja se on ohuempi kuin valmiit ostomatot, juuri sen maton ohuuden takia matto kulkee paremmin keskellä.
kerropa paljoko on tähän mennessä uponnut euroja ja mitä on saatu ilmatteeks.
Merialumiiniin upposi 190 euroa ja siinä pellissä on vielä yhdelle koneelle poskipellit.
Rosterilevyä oli tallin nurkissa riittävästi. Vetotelanputkelle tuli hintaa 90 euroa ja siinäkin on tarpeet vielä yhdelle koneelle, takatelan värkit olivat tallin löytöjä. AISI-tangoille tuli hintaa muutama kyppi, niitäkin on vielä yhdelle koneelle.
Laakerit maksoivat 17 euroa kappale.
Mihin tollasta konetta käytetään? Mites tosta menee puikkarit tai kalat läpi?
Tässä linkki videoon josta selviää laitteen toiminta: http://www.youtube.com/watch?v=oKNeEz9KhwQ
Videon laite on sähkökäyttöinen.
Puikkareita ei merialueella juurikaan käytetä, verkot ovat yhtenä pitkänä jatana.
Kalat tulevat laitteesta läpi ihan ehjinä.
Eilinen päivä kului jälleen vetokoneiden rakentelun merkeissä. Nyt teimme poskilevyihin takatelojen laakeripesien reiät ja poskilevyjen kiinnitysreiät runkopeltiin, säätöväli takatelalla on 40mm. Samalla kertaa tuli sovitettua laakeripesiä tehtyihin reikiin.
Runkopellin alaosassa näkyvät poskilevyjen kiinnitysruuvit lyhennetään myöhemmin niin että ne tulevat runkopellin tasalle.
Kuvat yllä kertovat enemmän.
Tänään oli sitten rakenteluvuorossa takatela. Laakeripesät ja laakerit istuivat akselille hyvin.
20mm AISI-tanko katkaistiin määrämittaan ja siihen hitsattiin pienillä saumoilla päätylevyt. Akselia käytettiin sorvissa kiinni jotta päätylevyt saatiin suoraan eikä heittoja tulisi.
Tämä akseli päätyineen istutettiin putken sisään, homma onnistui hyvin kun putkea lämmitettiin ensin toholla ja siihen tuli muutaman kympin välys. Lämmittämisen jälkeen akselipaketti päätyineen upposi putkeen ongelmitta.
Mattotelan täytyisi olla keskeltä paksumpi ja maton sisäpintaan tarvitaan selästää liimattava kiilahihna ja sille tietenki telaan vastava ura.
Täysin samalla tavalla toimivia vetokoneita on sataman muissakin veneissä eikä ongelmia niiden kanssa ole ollut.
Matto teetetään määrämittaisena ja se on ohuempi kuin valmiit ostomatot, juuri sen maton ohuuden takia matto kulkee paremmin keskellä.
Kaikissa tehdastekoisissa koneissa on joko kiilahihna mattoon liimattuna tai keskeltä paksummat telat. Ite oon tehny pari nostokonetta ja ekassa oli aluksi sama virhe mikä sulla nyt tulossa :) telat meni uudelleen rakennukseen parin viikon tuskasen käytön jälkeen. Aikaavievin homma nostokoneen tekemisessä on nimenomaan telat.
Suorilla teloilla matto seilaa takuuvarmasti poskilevyjen välissä, taikka syö kokoajan jompaakumpaa laitaa riippuen miten vinossa telat on toisiinsa nähen. Pyörivä matto syö yllättävän nopeesti merialumiiniset poskilevyt eikä toisinpäin niinkuin luulisi. Lisäksi maton pitää kulkea läheltä, muttei saa koskea poskilevyyn, koska muuten siinä käy (varsinkin jos matto seilaa teloilla) niin että liinaa joutuu maton ja poskilevyn väliin. Sitte se vetää verkon maton mukana alakautta ympäri ja saa paniikissa pakitella konetta yms. kunnon saikkausta. Verkossa on yleensä miehen mentävä reikä aina semmosen pyörähyksen jäljiltä.
Hydraulipumppu ei muuten vaadi mitään kytkintä kun laitat sen pääkoneeseen. Välitykset vaan semmosiksi ettei se pyöri liian nopeesti täyskaasulla. Ne on tehty kyllä kestämään jatkuvaa käyttöä. Määräsäätöventtilillä hukkakierto takas tankkiin, niin nostokoneen kierrokset ei riipu pääkoneen kierroksista..
Laittaisin pumpun kytkimeksi mangneettikytkimen kuten henkilöauton ilmastoinnissa . Siinä hihnapyörä pyörii vapaasti jos ei ole toiminto päällä ja kun kytketään virta mangneettikytkimeen rupeaa pumppu pelaamaan. Turha pumppua on turhaan pyörittää siirtoajoissa ja kierrättää määränsäätöventtiilin kautta öljyä hydr.öljysäiliöön ? Paljon helpompi säätää vetopäälle tai pois sähkökytkimellä kuin venttiilillä ! Mutta ei mang.kytkin määränsäätöventtiilin tarvetta poista vetokoneesta pitäähän vetonopeutta pystyä sillä säätämään esim. 0-30m/min.
Laittaisin pumpun kytkimeksi mangneettikytkimen kuten henkilöauton ilmastoinnissa . Siinä hihnapyörä pyörii vapaasti jos ei ole toiminto päällä ja kun kytketään virta mangneettikytkimeen rupeaa pumppu pelaamaan. Turha pumppua on turhaan pyörittää siirtoajoissa ja kierrättää määränsäätöventtiilin kautta öljyä hydr.öljysäiliöön ? Paljon helpompi säätää vetopäälle tai pois sähkökytkimellä kuin venttiilillä ! Mutta ei mang.kytkin määränsäätöventtiilin tarvetta poista vetokoneesta pitäähän vetonopeutta pystyä sillä säätämään esim. 0-30m/min.
Jos katsoit aiemmin mainitsemani linkin, niin sen takaa löytyy juuri tuo mainitsemasi sähköinen irroituskytkin.
Juuri sellainen olisi tarkoitus laittaa mikäli tilat antavat myöten, muussa tapauksessa voi joutua miettimään jopa mekaanista irroituskytkintä.
Mitä mielestäsi kytkin hyödyttää? oli sähkönen tai mekaaninen, se on aivan turha osa hydrauliikan tuotossa. Yksi hajoava laite vaan lisää pakettiin. Veneen hydrauliikkaa voi verrata traktorin hydrauliikkaan. Pumput pyörii kokoajan ilman mitään kytkimiä. Määränsäätöventtiili on pumpun jälkeen tuleva 3-tie osa, joka mahdollistaa pumpun kokoaikaisen pyörimisen ja sen, ettei öljy kuumene kiertäessään koska ylimääräinen öljyvirta kulkee takasin tankkiin. Määräsäätöventtiilin lisäksi tarvitaan vielä varsinainen käyttöventtiili nostokoneeseen, joka pitää olla 4-tie venttiili jotta koneeseen saa myös pakin.
Nostokoneen kierrosluku säädetään aina käyttöventtiilillä. Määränsäätöventtiilillä säädetään vain maksimikierrokset.
Hukkakierto takas tankkiin määränsäätöventtiilin kautta on jokatapauksessa pakollinen joten jos tuosta halutaan säästää jollain kytkinvirityksillä, ollaan rakentamassa pommia. Siinä on semmonen tilanne edessä, että käyttövipu on nolla asennossa ja kytketään pumppu päälle, jolloin 250 Baaria tulee silmille. Voi lähteä henki ku letkun pää tulee päin näköä tai hydraulimoottori räjähtää.
Sivut
Lisää uusi kommentti