Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Kokkolan merialue
laku 1964
13.01.2010 - 13:06
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Mistähän saisi semmoista ramppisuolaa ? käykö tavallinen pöytäsuola!.
pitää ja sulattaa.
Onko kokkolan vesillä taimen ollut syönnillä lähipäivinä, mitä mahtaa olla vedenlämmöt??
Ulompana en tiedä, mutta kylmää se on. Tässä tehtailla 1,9'C näyttää tällä hetkellä. Tiistaina Poroluodossa oli suojaisimmissa lahdissa jääriite.
Taitaa taimenetkin alkaa passivoitua näillä vedenlämmöillä?
tai ainakin vaihtaa maisemaa ulommas merelle..
Ehei. Mitä kylmempi, sitä matalammassa. Ja mantereessa kiinni.
Tuntuu siltä, että pääosa meritaimenista ui talveksi ulos ja syvälle silakan perässä. Osa jää matalaan, siis ihan matalaan, mantereen kupeeseen tai isojen metsäisten saarten rannoille. Joku voisi tutkia asiaa esim. laittamalla merkkareihin lähettimiä.
Terve
Ensimmäiset kudulle valmistautuvat meritaimenet lähestyvät rannikkoa "normaalikesinä" siinä heinä/ elokuussa.Nämä samat veijarit sitten jatkavat sisemmäksi ja aloittavat jokinousun,jos jokia sattuu alueella olemaan.Suurin osa näistä mustapekoista (kalastajien nimitys) jää sisäsaaristoon ja laskee kutunsa minne sattuu.
Toinen aalto meritaimenia saapuu sitten syys/ lokakuussa ns.tyrskyyn ja seuraa silakka ja piikki/tuulenkalaparvia matalikoille/tyrskykarikoille jne.Osa näistä kaloista tulee vielä myöhemmin aivan ulkomeren lahtiin ruokailemaan.
Syksyt eivät ole veljiä keskenään ja paljon on kiinni tuulista-virtauksista ja vedelämmöistä kuinka paljon kalaa tämä toinen aalto tuo meritaimenia "tyrskykalastajien" hollille.
Tämän syksyn kuukauden kestäneet maatuulet ja jokien merialueelle lykkäämät sianpis..t ajoivat kyllä suuren osan tämän vuoden toisen aallon meritaimenista ulkomerelle silakka/piikkikalaparvien sekaan syönnöstämään.
Ulkomerellä syönnöstää muutenkin kaikkein kookkaimmat meritaimenet n.7-10kg.Juuri näitä kookkaita kaloja saadaan esim.trooleista juuri näin loppusyksystä/alkutalvesta ulompaa syvemmästä vedestä.
Eli ei ole miehissä,eikä vieheissä vika,jos tänä syksynä ei oikein onnistu.No,raitis ilma tekee aina hyvää.
"Ei siihen mitään tiedemiesten kikkoja tarvita selittämään ilmiötä. Lumisade liittyy sään kylmenemiseen ja satanut lumi jäähdyttää pintavettä. Silakat siirtyvät ulommas syviin vesiin silakkaverkkopyytäjän apajilta.
"Tarvitaan myrskytuulia (lämpimältä kantilta)ja että vesi "ronglaa", nousee ja laskee vuoron perään niin rannikon kylmettynyt vesi vaihtuu, niin silakat palavat."
http://www.sakl.fi/index.php/fi/heikin-horisontista/2553-ensilumi-7-11-2014
Onko vielä vesillä käyneitä vai joko kausi on ohi ja alettu odottamaan pilkkikelejä? Huomiselle luvattu tuulta mutta kai sen on käytävä kiertelemässä rantoja.
joo, nyt mennään....
Miten kävi?
Ei kalan kallaa.....
Sama täällä. Keväällä jatketaan.
Nö älä ny vielä, seuraavalla kerralla nappaa....
Vois antaa vinkkejä et mistä niitä hakis. Alkaa turhauttamaan tämä osaamattomuus.
Pitäisi saada nuo istutukset samalle tasolle kuin viisi vuotta sitten niin olisi rantakalastajallekin enemmän tapahtumia. Väliä vaikka olisivat mustia makkaroita, kyllä siellä olisi sitten niitä kirkkaitakin seassa.
Siellä päin istukkaat hupenevat pikkusiikaverkoihin, aivan sama kuinka paljon istuttaa.
Ei ole sama. Viisi vuotta sitten taimenta tuli aivan eri malliin kuin nykyään, Pihlajanlahdelta, osa oli kirkkaita kaloja. Nyt ei tule kuin haukea. Myös muualla saalisvarmuus oli korkeampaa luokkaa, vaikkei se huono ole nytkään.
Istukkaiden laatu on oleellisen tärkeä ja luonninkudusta syntyneet poikaset ovat tietysti parhaita. Suomenlahden meritaimenkanta romahti 90-luvun lopulla vaikka istutusmäärät pysyivät ennallaan. Poikaset eivät menestyneet vaan kuolivat jo pieninä. Nyt luonnonkutu on merkittävässä asemassa Suomenlahdella ja istutuksia on voitu vähentää. Ehkä siellä länsirannikollakin tulisi sitkeästi satsata luonnonkutuun? Toivottamalta se tutui täällä pk-seudullakin, vaan nyt moni joki ja puro tuottaa laadukkaita poikasia. Vantaanjoella istutukset voitiin lopettaa jo vuosia sitten. Parantunut vedenlaatu, nousuesteiden poistaminen, kutusoraikot ja kalastusrajoitukset purivat vähitellen.
Juu, ehdottomasti samaa mieltä, jos ajatellaan pitkällä tähtäimellä, niin kuin tuleekin ajatella. Olisi kuitenkin nykyiselläkin sukupolvella välitön saalismahdollisuus jos istutettaisiin kuten ennenvanhaan, ainakaan luonnonkudun menestymisellä ei voi perustella istutusten vähentämistä täällä. Voisihan tuota istutella siitä huolimatta että rinnalla kehitettäisiin luontaisen kannan menestymismahdollisuutta. Tietääkö joku millä perusteella istutusmääriä on pienennetty?
Miten paljon mahtaa alunamaiden valumat vaikuttaa taimenen pentuihin, mikäli kutua tapahtuu. Tällekin vuodelle pH on käynyt huolestuttavan alhaalla. Tämäkin toistuu nykyään lähes joka toinen syksy, kun vettä sataa paljon.
Velvoiteistutusten osalta taimenen määrät ovat käsittääkseni entisellään. Muistaakseni nykyinen velvoite on jonkin verran alle 25 000 kpl. Muutamana vuotena poikasia laskettiin mereen jopa yli 50 000. Syynä tähän oli rästissä olevat istutukset. Muistaakseni istukkaiden saannissa oli jotain ongelmia.... Perhonjoen tämänhetkisistä istutuksista en uskalla näin suoralta kädeltä sanoa mitään. Emokaloja kuitenkin pyydetään vuosittain. Joessa on myös luonnonkutua....
Olisiko tuo rästissä olleiden istutus sitten joka vaikutti takavuosina kun tuntui että silloin aloittelijana sai paremmin kalaa kuin nykyään. Istutusmäärä on niistä ajoista pienentynyt, mutta ehkä se onkin vain tilapäisen piikin jälkeen vakiintunut.
Perhonjokeen istutettiin rktl:n toimesta 12500 taimenen pentua ja 10000 lohenpoikasta, jokipoikasten vuotuinen istutusmäärä lienee kiinni käytössä olevien poikasten määrästä, kalat kun ovat Lestijoen ja Simojoen kantojen poikasia.
Tuo istutusmäärä jokeen oli siis tänä vuonna.
Piti tarkistaa nuo velvoiteistutukset.... eli 2007 ja 2008 istutettiin 50 000 vs. 40 000kpl. Tämän jälkeen palattiin velvoitteen mukaiseen määrään eli 26 500kpl/vuosi. En löytänyt ihan viimevuosien tietoja, mutta oletan, että on edelleen sama. Mutta, tarkistan asian vielä tänään ;-).... En nyt muista takavuosien velvoitetta, mutta joka tapauksessa se tarkistettiin jossain vaiheessa uusien ympäristölupien yhteydessä. Ja nimenomaan siis ylöspäin.
Mutta, ihanteellinen tilanne olisi tietenkin se, että joissa olisi riittävästi luonnonkutua. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka.... Ja Perhonjoen alunamaista johtuva ajoittainen happamuus ei asiaa yhtään auta....
Tiedätkö maxel sanoa minkä kokoisina nuo velvoiteistutettavat kalat istutetaan? Jokeenhan kipataan tuollaisia 20 cm:n paikkeilla olevia, olisiko mereen istutettavat hiukan isompia? Joskus nimittäin törmää suuriin parviin missä kalat ovat 30-40 cm:n mittaisia, aika tasakokoisia, voisi kuvitella että vasta istutettu eikä vielä hajaantunut? Tosin nuo parvet on löytyneet syksyllä, keväällä istutettu saattaa syksyllä olla toistakymmentä senttiä pitempi.
Täysin järjetöntä touhua istuttaa noita taimenen pentuja pihlajan lahdelle ja lahdenperään. Missä jatkuvuus? Jokeenhan ne velvoitteet olisi kipattava, ainakin suurin osa niistä. Silloinhan ne palaisi jokeen mahdolliselle kudulle,,, okei tiedossa on että velvoitteet on sovittu kalastusseurojen kanssa joiden vesialueet tehtaat "pilaa". Mitään jatkuvuuttahan siinä ei ole että kalat palaa lahdenperään ja verkkokalastajat nostaa näitä mustia käärmeitä saavikaupalla ylös,,,
Sivut
Lisää uusi kommentti