Pilkillä ja

Lähde: 

Viime viikolla oli hurjat pakkaset loppuviikosta, mutta onneksi jo viikonlopuksi ilma lauhtui siedettäviin lukemiin. Katsoin viikolla sääennusteita ja lauantaiksi oli tulossa surkea keli. Kukaan hurja ei lähtisi semmoisessa lumipyryssä, tuulessa ja tuiskussa pilkille. Ilmanpaine oli noussut viikolla ensin jyrkästi ja lauantaina se tipahti yhtä jyrkästi alas.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla voi tarkkailla ilmanpainetta
Minulle surkea keli tarkoitti ison ahvenen syöntikeliä. Olen odottanut koko alkutalven tarpeeksi huonoa säätä, jotta voisimme lähteä testaamaan erään ison ahvenen järven. Lauantaina keli vihdoin oli halutunlainen, joten auton keula suunnattiin kohti suurten raitapaitojen kotia.
Kymmenen metrin puuskatuuli, kymmenen asteen pakkanen ja poikittain piiskaava lumisade saivat minut välillä epäröimään homman järkevyyttä, mutta itsepähän olen harrastukseni valinnut. Aamupäivän jälkeen saldona oli vain kaksi haukea, joka ei haitannut yhtään, sillä aikomuksena oli tehdä elämän ensimmäiset purkkikalat. Isosta ahvenesta ei saatu merkkiäkään, vaikka kaiken piti olla otollista.
Ei meinannut vastarannalle näkyä
Puolen päivän aikaan Ahti antoi kuin antoikin sen suuren ahvenen, mutta epähuomiossa väärästä avannosta. Olan takaa alkoi kuulua pilkkikaverin hämmentynyttä jupinaa, ”minä luulin, että se on hauki”. Käännyin katsomaan ja älytön mötkö makasi jäällä. Ohhoh!
1050g pilkkikaverille, hienosti alkoi kausi
Juoksin äkkiä kameran kanssa viereiselle avannolle ja vaikka Juha olisi ahvenen halunnutkin vapauttaa punnituksen jälkeen, kalan silmät olivat jäätyneet hetkessä, joten vapautus ei onnistunut.
Ahvenen silmät näyttivät tältä minuutti jäälle noston jälkeen
Kala oli seuraillut kauan aikaa jigiä, jonka jälkeen pikainen vaihto Kalarosvoon oli saanut sen tärppäämään. Juhan rosvo on lähes samanlainen, kuin minun ykköstykki kuore Kalarosvo. Huippuväri ja malli, ei voi muuta sanoa Tommille taas kovasti kiitoksia perheen neljännestä kilokkaasta
Kalarosvon kuore
Enempää ei isoja ahvenia löytynyt ja minun päivän saaliina oli vain haukia. Järvi on vaikea, se oli tiedossa. Nyt vain odotellaan tarpeeksi surkeaa keliä, jotta pääsee taas kokeilemaan onneaan
Tänä talvena monet ovat käyttäneet pieniä jigejä ahvenen pilkinnässä, sillä ne ovat tosi tehokkaita. Ainoa huono puoli ”pikkuvertikaalijigauksessa” on jigipäiden huono saatavuus tai oikeastaan puute. Pieniä jigipäitä ei meinaa löytyä. Vilkmanin Aleksi oli tehnyt juuri ahvenen pilkkimistä ajatellen pieniä jigipäitä, joissa on erikoinen muoto ja bonuksena alakoukku Hän lähetti minulle muutaman testiin ja kyllä näillä jigi ui tosi nätisti!
Aleksi Vilkman teki jigipäitä

Sunnuntaina käytiin kalassa ihan uudella pikkujärvellä ja seuraksi saimme blogin kautta löytyneitä kalakavereita. Treffattiin rannassa Markun ja Jeren kanssa, joille järvi oli entuudestaan tuttu. Isoja ahvenia on sieltäkin löytynyt ja tottakai pieni salainen haave oli löytää körmyahvenia.
Kyllä oli nätit maisemat!

Aamupäivällä ihmettelin, kun luotain ei piirtänyt kun tasurin, vaikka kokeilin eri syvyyksiä kolmesta metristä yli kymppiin. Kylläpä osasi olla hiljaista. Markku varoittelikin, että järvi on vaikea, mutta en olisi uskonut, että se on niin vaikea. Kaloilla ei ollut syöntipäivä ja sillä selvä. Yritin houkutella kukkoahventa näytille kärpäsen toukalla, mutta en saanut edes sellaista. Kierrettiin kaiken kaikkiaan iso lenkki ja pitkästä aikaa kalareissu oli tyylipuhdas mp
Kalastus olikin vähän sivuseikkana koko päivän, sillä meillä oli niin mukavaa muutenkin. Markku teki saareen tulet ja vuoli meille makkaratikut. Kylläpä kelpasi kyrsää järsiä Jälkiruoaksi sain kokea verkot
Markku teki hyvät tulet
En ole koskaan ollut verkoilla ja olihan se jännää nostaa verkkoa jäälle, kun selvästi samalla tunsi, että jotain liikettä siellä verkossa tuntuu. Veikkasin sitä nelosen kuhaksi, mutta arvio meni hieman pieleen. Alle kilon hauki =) Huonosti oli kalaa verkkoonkin uinut, ei ihmekään että hiljaista oli joka puolella jään alla.

Nelosen kuhako se sieltä nousee… ääh, pikku hauki
Meillä oli tosi hauska päivä, vaikka kalaa ei tullut. Kyllä kalastus on niin paljon muutakin, kuin pelkkää siiman heilutusta Kiitos Markulle ja Jerelle seurasta ja kiitos myös Möyhy-morreista. Markun isä on tehnyt morreja, joilla on pärjätty jopa SM-kisoissa. Nyt on minullakin ottivehkeet, jos vaikka innostun kisoihin joskus =)
Markku bongasi hienon kiven
Tänään käytiin Kallavedellä ja kyllä oli hurja tuuli sielläkin. Puuska oli 11 metriä ja ei paljon tehnyt mieli kalastaa ilman rukkasia. Olin ihan varma, että kala ei syö, kun se oli eilenkin niin passiivista, mutta kyllä sieltä jonkun verran raitapaitoja nousi. Pieniähän ne oli, kun silmä ehti jo tottua siihen kilon köllikkään, mutta eiköhän se taas tästä.
Melkein kukonlaulun aikaan
Tuuli oli tehnyt lumiaallokon jäälle
Pitkästä aikaa sai ihastella auringonnousua
Pertti Moilasen tasuri oli ainoa, joka antoi minulle kalaa tänään
Puuska 11 metriä ja sen kyllä tunsi poskissa
Kotiin tullessa nälkä kurni mahassa ja pääsin vihdoin maistamaan itse tehtyä purkkikalaa. Ihan uskomatonta, miten hyvää se oli! Purkeissa oli haukea ja ahventa ja kalan rakenne oli muuttunut lihamaiseksi. Vähän kuin tonnikalaa, mutta sata kertaa parempaa. Kannattaa kokeilla joskus, minä söin jo yhden purkin ja kohta taitaa mennä toinen.
Tarkkaa reseptiä en voi antaa, sillä kotikokkina olen vähän suurpiirteinen mausteiden suhteen Lonkalta heitettynä ainekset menivät näin:
-1,5kg puhdasta kalaa
-2 sipulia
-1,5dl ketsuppia
-1,5dl rypsiöljyä
-2rkl etikkaa
-2,5tl suolaa
-jauhettua valkopippuria
Seos purkkeihin
Kannet tiukasti kiinni ja uuniin
Pilkoin kalat, silppusin sipulin ja sen jälkeen heittelin mausteita sekaan. Seos kannellisiin purkkeihin ja uuniin. Purkkeihin kannattaa jättää muutama sentti tyhjää tilaa, ettei seos tule yli. Aluksi laitettiin lämpöä lähemmäs 150, jotta saatiin seos kiehumaan ja sitten laskettiin lämpö 125 asteeseen. Neljän tunnin päästä purkit olivat umpioituneet, joten virrat pois ja purkit jäähtymään. Minun uusi herkku ehdottomasti ja tätä täytyy alkaa tehdä useammin! Oletteko kokeilleet ja olisiko jotain vinkkejä maustamiseen?
Näyttää epämääräiseltä, maistuu taivaalliselta
Vielä meinasi yksi kiitos unohtua, kiitos Susanna ja Sami pullista, kyllä maistui perheelle!
 
Artikkeli Pilkillä ja verkoilla julkaistiin ensimmäisen kerran FISH ME LUCK.