Suosittelen 10mm pintaverkkoa. Salakat varsinkin kulkee mielellään pinnan lähellä. Kalojen koko siinä 10 cm. Se on oikeen sopiva ahvenille 150 g:stä ylöspäin.

Materiaalista en osaa varmaksi sanoa. Molemmista on kokemusta. Mielestäni nylonissa kalat pysyy paremmin kiinni. Monosta taas on huomattavasti helpompi irottaa.

Noita vetoperhon pakastepusseja en kyllä suosittele. Niissä ei taida salakat kauaa säilyä hengissä.. Ämpäri tai saavi veneeseen ja vedenvaihtoa tiuhaan äyskärillä, niin pysyy hyvin hengissä.

Varmasti riittää. Kalastavuutta voit lisätä ripottelemalla kaurahiutaleita verkon viereen. Jos salakkaa on paikalla niin usein 5 minuutissa saa usean tunnin syötit.

Muistakaa sit et täkyverkoille pitää olla vesialueen omistajalta lupa.

Hyvin on minulla toiminut 10mm/0,5m/10m nailon pintaverkko. Sillä saa sopivan kokoista täkykalaa onkeen, siimaan ja raksiin. Kesällä yleensä aina on salakoita satama-altaissa, jotka saa houkuteltua kaurahiutaleilla tai vastaavalla laiturin viereen viritettyyn verkkoon. Verkosta kun kalat irroittaa varovasti ja laittaa vedellä täytettyyn sankoon tai veneen sumppuun ,niin saa täkykalat säilymään kauemmin elävänä.

Ahvenet ei ole todellakaan kovinkaan selektiivisiä ravinnon suhteen. Oleellisinta ahvenen onginnassa on löytää oikea paikka, missä ahvenet kulloinkin oleilee. Kalat saa helposti syömään monenlaista. Saman aikaisesti on tullut käytettyä ainakin salakkaa, särkeä, ahventa ja ruutanaa. Hyvin saa kalat ottamaan kaikkiin näihin.

Parhaina täkyinä pitäisin särkeä ja salakkaa kokoluokassa 10 cm +/- 2 cm. Ahven saa olla pari senttiä pienempi ja ruutana vielä siitä pari senttiä pienempi.

Ahven ottaa tietenkin hyvin pienempiinkin täkyihin, mutta ongelmana on pienien ahvenien iskeminen.

Pääasiassa mun kokemus on järviltä. Ymmärrän huolesi. 10cm vaaput ja esim 10cm tasari on ehdottomasti liian isoja järvillä. Kun aikanaan aloitettiin ahvenen täkyonginta, me koettiin kaksi yllätystä:

1. Kotijärvessä on todella paljon isoa ahventa. Aikaisemminkin kyllä oltiin saatu yksittäisiä isompia ahvenia eri kalastustavoilla. Täkyllä niitä rupesi löytymään vähän joka paikasta ja isohkoja määriä. Isolla ahvenella tarkoitan 250+g ahventa. Heti ensimmäisen vuoden täkyahvenien keskiarvo oli 290g. Siis siinä on mukana kaikki saadut ahvenet. Lähes joka käyntikerralla on 500g mennyt rikki. Sen verran täytyy kyllä tunnustaa, että kilo on vielä rikkomatta.

2. Toinen yllätys oli se, että kuinka pienetkin ahvenet ottaa 10 cm salakkaan. Pienimmät on ollut hieman yli 100g. Kolmas yllätys tavallaan oli se, että ahven nielee täkyn todella nopeasti. Haukeen verrattuna ero on huikea. Ahvenilla C&R olis aika vaikeata. Ahvenhan on mitä parhain ruokakala ja ollaan kyllä harrastettu puhtaasti catch&eat-kalastusta.

Merelläkin on tullut lajia harrastettua. Siellä ei ole niin suurta eroa ahventen koossa oli ne sitten pyydetty täkyllä tai esim. jigillä. Siellä on ilmeisesti niin runsaasti keskikoolta isompaa ahventa. Järvellä varmaan pääosa ahvenmassoista on 30 - 100g, jotka ei täkyongintaa häiritse. Merelle samat massat on 100 - 250g, jotka ottaa jo täkyyn. Ehkä merellä pitäisi vaan siirtyä isompiin täkyihin.

Oon käyttänyt kahta onkimistapaa; liukukoholla ja pohjaongella. Molemmissa 1 kpl yksihaarakoukku. Liukkarilla seisovassa vedessä kiinnitys selkäevän juuresta. Pohjaongessa ja liukkarilla virrassa tai ajelehtiessa kiinnitys suusta, niin että koukku suusta sisään ja yläleuan läpi. Näistä löytyy varmasti hakusanoilla tarkempia ohjeita.

Ongin elävällä täkyllä. Kuollutta oon lähinnä käyttänyt, kun elävät on päässyt loppumaan ja saavissa on enää kuolleita jäljellä.