Apua merikartan tulkitsemisessa!!!
23.07.2010 - 00:07
T�m�n viestiketjun aloitin noin vuosi sitten. Tulosta ei ole tullut vaikka olen yritt�nyt vaikka mit�... En k�sit� mist� on kyse, koska Petun saari kuuluu s�rkisalon vesialueeseen joka on tunnettu hyv�n� kuhaveten�. Ongelma voi tietysti olla se ett� ei ole kaikuluotainta ja uistelen aivan t�ysin v��riss� syvyyksiss�, mutta luulisi nyt ett� jokunen tulisi silti. 2 alamittaista olen saanut t�n� kes��n�. Kohta menee hermo koko hommaan ja lopetan koko touhun. On toki mukavaa istua rauhassa veneess� merell�, mutta kun on yritt�nyt 4 vuotta tuloksena 2 alamittaista ja yksi mitallinen (2v sitten) niin alkaa kyll� kypsym��n... harmi juttu!
Moikka! Olen yrittänyt uistella kuhaa tuloksetta aika pitkään. Voiko joku neuvoa miten kannattaa katsoa merikartasta mahdolliset kuhan ottipaikat?? Uistelen Petun saaren ympärillä, ja olen ymmärtänyt että Petun saaren länsipuoli on parempi. Yleensä olen uistellut saaren itärantaa, eli ei kai kumma jos ei oo tullu mitään. Liitän tähän linkin jossa näkyy saaren ympäröimät vedet. Jos joku voisi olla kiltti ja neuvoa miten katson tosta mahdolliset kuhan ottipaikat niin olisin älyttömän kiitollinen!!!!
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?cx=2439975&cy=6658155&scale=40000&tool=siirra&lang=FI
No tuota. Eiköhän ne kuhat ui saaren kumpaakin rantaa.
Eli suosittelisin ennemmin kokeilemaan erilaisia vaappuja. Lämpimällä vedellä pinnnassa uinti (1-2 metriä) on ainakin Espoon merialueilla tuottanut kaloja.
Esim Rapalan Husky Jerk ahvenen värisenä on yksi hyvä vaihtoehto. Toinen voisi olla joku kelta-valkoinen ja kolmas vaikka sellainen, jossa on punainen pää ja hopeinen/valkoinen takaosa.
Joskus vaan kuhia ei tule lainkaan, toisinaan 5 kalaa tunnissa on ihan peruskauraa. Alamittaisia tulee kuitenkin joten muista ottaa mitta mukaan. Yleinen mittaraja on 37 cm ja jossakin jopa 45 cm. Tuollainen 37 cm kalakin on kuitenkin aika pieni, n. 400 grammaa.
No tuota. Eiköhän ne kuhat ui saaren kumpaakin rantaa.
Eli suosittelisin ennemmin kokeilemaan erilaisia vaappuja. Lämpimällä vedellä pinnnassa uinti (1-2 metriä) on ainakin Espoon merialueilla tuottanut kaloja.
Esim Rapalan Husky Jerk ahvenen värisenä on yksi hyvä vaihtoehto. Toinen voisi olla joku kelta-valkoinen ja kolmas vaikka sellainen, jossa on punainen pää ja hopeinen/valkoinen takaosa.
Joskus vaan kuhia ei tule lainkaan, toisinaan 5 kalaa tunnissa on ihan peruskauraa. Alamittaisia tulee kuitenkin joten muista ottaa mitta mukaan. Yleinen mittaraja on 37 cm ja jossakin jopa 45 cm. Tuollainen 37 cm kalakin on kuitenkin aika pieni, n. 400 grammaa.
kiitos kuhajuha! Lisää kommentteja/tulkintoja??
Parhaat vinkit saat kun seuraat paikallisten uistelulinjoja lämpimänä ja tyynenä kesäiltana. Jos paikallisia ei näy täytyy
yrittää omilla kuvioilla. Paikkoja tuntematta voisin esim. uistella saaren länsipuolella Storholmenin ja Svartholmenin väliä tehden sivukoukkauksia muutamille alueella oleville n.5metrin syvyisille pateille. Itse uistelin kuluvalla viikolla (sisä-Suomessa) kahtena iltana ja pintavieheet kyntivät tyhjää molemmilla reissuilla mutta 2 viehettä oli noin 5-8 metrin syvyydessä ja niihin tuli noin 10 kuhatapahtumaan. Nuiden pattien yli uistellessa yritä saada muutama viehe uimaan lähellä pohjaa varsinkin jos pintavieheisiin ei ole tullut tärppejä. Kuhat eivät välttämättä pintaudu joka ilta vaikka keli olisi hyvinkin otollinen.
Kiitti Jjuusto! Muita mielipiteitä?
Samanlaisia patteja on myös Petun luoteisreunassa. Laita 80
gramman painouistin vaapun eteen ja pyöri noilla 5-8 metrin
alueilla joita on melkein salmen puoliväliin asti mutta käy myös
selvästi niiden ulkoreunoilla.
Jesse voitko vielä kertoa miten tuon painouistinyhdistelmän viritän? tarkoitatko jotain "viiksi" juttua vai mitä tarkotat? Olen ymmärtänyt että noissa viiksissä on valmiiksi tapsit, mutta onko syytä pidentää siimapätkällä sitä vaapun/lusikan tapsia? Ilmeisesti painouistimen tapsia ei tarvii pidentää vai? Meneekö siima usein sotkuun näillä viritelmillä? Ja minkä tyyppistä vaappua kannattaa laittaa? kelluvaa vai uppoavaa? vaapuista mulla on eniten tällä hetkellä jessejä, merimetsoja, Storm thunder crankeja, joku nilsun vaappu ja pari rapalaa (husky jerk, jointed, original) onko siis väliä mitä sen painouistimen kanssa laittaa?
Kiitos viesteistä!
Kyllä nuo vieheet ovat varmasti oikeaa tavaraa kuhankalastusta varten myös painouistimen takana. Laita siimaan suora leikari n. 1.5 m ennen vaappua ja sitten painouistimeen n.30-50 cm tapsi jonka päähän lukkoleikari. Lukkoleikari-painouistin yhdistelmä kiinitetään viehettä veteen laskiessa suoran leikarin reikiin sivutapsiksi. 1.5 metrin väliä ehdotan sen takia että kalaa ylöskelattaessa siinä vaiheessa kun painouistin on lähellä vavankärkeä on kala jo haavitsemisetäisyydellä. Painouistinta ei tarvitse irroittaa siimasta ollenkaan kesken kalastuksen. Sotkut ovat mahdollisia, mutta pienellä totuttelulla yhdistelmän käyttöön erittäin harvinaisia.
Tuo Jjuuston ohje on juuri oikea. Vaapuista esim. keltaselkäiset
helmenvalkoiset ja normaali muikkuväri ovat peruskamaa. Jos vedät
usealla vavalla niin laita joku vapa ilman painouistinta vaikka
merimetsolla. Kala voi olla lähempänäkin pintaa. Petun vedet ovat
syviä - voit käyttää jossain vavassa yli sadan gramman
painouistintakinkin mutta 50-80gr sopii 5-9 metriin.
Kalastustavan vaihto voi auttaa pattitilanteissa. Jos esim. kuhaa ei tule uistelemalla mistään vesikerroksesta, kannattaa kokeilla jigittämistä.
Täänks taas! Hienoa että haluatte auttaa! Oon oppinu aikas paljon uusia juttuja Mutta ymmärsinkö oikein? Siiman päähän laitan tavallisen leikarin. Leikarin toisesta päästä jatkan siimaa 1,5m ja siihen vaappu. Painouistimeen siimaa 30 cm ja siihen lukkoleikari (vai joku 30cm tapsi (siis metallinen?) ? ) Sit ku lasken veteen niin kiinnitän lukkoleikarin siihen toiseen leikariin. Ymmärsinkö oikein?
Mitä mieltä olette syvännevaapuista? Pari syvännejessee olis. Eikö ne mene noin 5 metrissä? tarviiko sillon painouistinta?
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Painouistinten hankinnassa tuo 80 g on mielestäni ensimmäisiä käyttökelpoisia kun käytetään yhtä painouistinta, itse käytän kokoja 100- 450g.Painouistimen sivutapsilla tarkoitan tavallista siimaa, itse mitoitan sekä sivutapsin että 1.5 m tapsin niin että mieluummin oikeaa koukku kuin vieheet jää pohjaan. Syvännevaaput on ihan ok kun vain lukee viehepakkausta kriittisesti. Pakkauksessa ilmoitettu max. syvyyslukema on usein rajusti yläkanttiin, mahdollista saavuttaa vain ohuella siimalla ja pitkällä vapautuspituudella.Jokainen syvännevaappumalli kannattaa kokeilla omilla siimoilla ja vapautuspituuksilla miten syvällä saat pohjakosketuksen aikaan. Helpottaa omaa kalastusta kun tietää suht tarkasti millä syvyydellä mikin vaappu kulkee omilla vetosysteemeillä. Innokkailla uistelijoilla on vieheille lokerikossa oma paikkansa ja lokerikon pohjaan tai tarranpalaan kirjoitettuna vieheen uintisyvyys käytännön kalastustilanteessa.
Ihan oikein ymmärsit. Ei metallitapsia vaan 30-40cm siimanpätkä.
Toiseen päähän lukkoleikari ja toiseen uistin. Syvännejesseä voi
käyttää ilman painoa, mutta painon kanssa saat myös
herkkäuintisia hitaasti vedettäviä vaappuja syvälle. Hidas vauhti ei
vie syvänneuistinta maksimisyvyyteen mutta painouistimen kyllä.
Kerro kun tärppää. Kokeile esim noita paria paikkaa useana
päivänä. Yksi käynti kun ei vielä kerro mitään paikasta.
Kiitos molemmille, pitää kokeilla tuota ens kerralla kun pääsen!!!!!!!! odotan innolla
Uudessa Vetouistelulehdessä on pitkä osio kuhan uistelusta. Hommaapa jostain käsiin ja lukaise.
Loka kiitti sullekin vinkistä! Ostin sen ja lueskelen illalla kaikessa rauhassa kunhan saan muksut nukkumaan
Totta tuo mitä Juusto sanoi. Jessen syvännemallissa lukee, että se ui viiteen metriin. Hyvin pääsee 4m vedessä menemään, ettei edes raapaise pohjaan. Vapautuspituus yli 40m.
Braven. Millä nopeudella ja minkäpaksuisella siimalla? Käsittääkseni nopeus on ERITTÄIN suuri tekijä syvännevaappujen uintisyvyyden määrittelyssä, koska ovat kuitenkin yleensä kelluvia.
ootko aina uistellu niillä samoilla paikoilla ja samoilla uisteilla? ootko jigiä kokeillu? luulisi tosta killholmenin saarten ympäriltä tulevan jigillä kuhaa ja ahventa. ootko kokeillu? eti siitä kartalta mahdolliset patit tai muut pohjan vaihtelut. rohkeestivaa kokeilee omii juttuja "omilta" paikoilta. jos 4vuotta on uistellu ilman saalista ni ois ehkä aika kokeilla jotai uutta. mee vaik täkyongelle.
Apuva: Mielenkiintoista että mainitsit killholmenin saaret... meidän mökki on just killholmenia vastapäätä... yritin itseasiassa vähän aikaa jigeillä killholmenin saarten välistä noin 3 viikkoa sitten eikä yhtään tärppiä.
Jigihommiin en ole keskittynyt siksi että en luota siihen että osaan mennä oikeille ottipaikoille, enkä oikeastaan omaan tekniikkaankaan... Kuinka syvää vettä kannattaa kokeilla, onko parempi kekellä päivää vai iltahämärässä jne... Näetkö jotain tarkempaa kohtaa kartasta johon minun kannattaisi parkkeerata? Killholmenien väli on melko matalaa... Kiva kun joku jaksaa edelleen auttaa!! Uistelemisesta veilä: Uistelen melkein aina petun saaren ympäri... Vieeheitä on muutamia joita vaihtelen silloin tällöin (jesset, stormit, nilsut pääasiassa), yhdessä vavassa on yleensä painouistinyhdistelmä. Olen itse miettinyt että pitäisikö minun kokeilla mennä vielä enemmän sisäsaaristoon, mutta en tiedä auttaisiko mitään. Voi olla että uistelen väärissä syvyyksissä kun ei ole mitään kaikuluotainta käytössä....
Muitten hajuja peesaamalla saajotain mutta ole rohkea ja koita jotain extraa. Itse suosin 6metrin patteja miss� ymp�rill� v�hint��n 10 metri� vett�. Ei jigill� vaan pilkill�. Pilki suoraan patin p��lt� ja reunoilta. Toinen hyv� on vedenalainen penkka esim. saaren reuna sopivalla tuulella. Jos tuuli vie venett� hijakseen saaren reunaan niin siin� pilkki�. Tulee paljon paremmin kuin vet�m�ll�. Sitten voi kokeilla litkaa. Ensimm�inen kun iskee niin anna m�yrii puolisen minuuttia niin saat vet�� v�hint��n kahta yl�s. Oma enkka 6 koukun litkassa on 5 kalaa. 2 tai 3 on aika tyypillinen. Pakastin t�yttyy nopeasti. Juuri mitalliset ovat hyvi�. Isommat laitan takas tuottamaan liss��. Ai niin sun kartassa pisti heti silm��n koillis ja luode syvyysk�yr�t olettaen ett� pohjoinen on suoraan yl�s.
Lisää uusi kommentti