Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Hylkeet ja merimetsot
asiaa
13.01.2010 - 17:17
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Kuhalla sukukypsyys tulee siinä 43-45cm. Luononkudulta syntyneet poikaset ovat parempia selviytymään kuin tankkiautosta lasketut poikaset. Tutkijat suosittelivat kuhalle 45cm alamittaa ja 55mm:n solmuväliä verkkoihin.
Rieti.
Eikös tuo alamitan nosto palvele juurikin sitä kudun onnistumista.Kun nykyalamitta on 37 cm,niin suuri osa kalasta pyydetään pois ennenkuin se ehtii kutea edes ensimmäistä kertaa.Mikäli alamitta ja verkkojen solmuväli olisi riittävät niin suurin osa ehtisi kutea ainakin kerran.Ja tuosta aiemmin puhutusta Saimaan järvilohesta voit lukea lisää uudesta vetouistelulehdestä.Siellä kun oikein tutkijatkin suosittelee tuota alamitan nostoa...
ps. ja se jokeen nousseiden määräkin selviää tuosta aviisista.
En jaksa kelata koko vääntöä läpi mutta tässä tuore kokemus merimetsoista:
Mökkini sijaitsee Kristiinankaupungissa meren rannalla mantereen suojissa. Kesäaikaan tuli käytyä ulkoluodoilla ja siellä oli merimetsoja sata- ellei tuhatmäärin. Viime viikolla sitten pölähti noin sadan yksilön parvi mökkini eteen matalahkoon (~2 metriä) lahdelmaan. Liekkö sitten ollut muutto mielessä kun uskaltautuivat alueelle jossa niitä ei näe keväällä eikä kesällä. Seurasin niiden touhuja noin 20-30 metrin päästä joten pääsin näkemään millaisia elikoita ne oikeen on. Saman tien kun ne siihen uivat niin alkoi sellainen tehokalastus että en ole ennen nähnyt. Joka ainut yksilö sukelsi veden alle ja tuli ylös kala suussa. Kalat oli lähinnä särkiä ja salakoita kun enimmät ahvenet on jo (onneksi) uineet syvemmälle. Isotkin kalat meni kurkusta alas liukkaasti ja sitten taas uusi sukellus. Vesi vaan lätisi kun tämä parvi siinä edessäni melskasi. Täytyy sanoa että oli pelottavan tehokkaan näköstä toimintaa. Eipä taida mikään muu parveutuva laji samalla tavalla pystyä isoja pyyntikokoisia kaloja popsimaan ? No, pitkään ei pinna sitä kestänyt katsella ja ajoin linnut pois. Koko parvi hävisi vauhdilla kun pidin vähän meteliä rannalla.
Merikotkat on onneksi oppineet saalistamaan noita merimetsoja. Kesällä näin kuinka kotka iski parveen mutta sillä kertaa ei mitään jäänyt kynsiin. Metsokantaa se ei rajoita mutta kotkilla riittää ruokaa.
"Jorrma" kirjoitti:
" ...niin alkoi sellainen tehokalastus että en ole ennen nähnyt. Joka ainut yksilö sukelsi veden alle ja tuli ylös kala suussa. Kalat oli lähinnä särkiä ja salakoita kun enimmät ahvenet on jo (onneksi) uineet syvemmälle. Isotkin kalat meni kurkusta alas liukkaasti ja sitten taas uusi sukellus. Vesi vaan lätisi kun tämä parvi siinä edessäni melskasi. Täytyy sanoa että oli pelottavan tehokkaan näköstä toimintaa. Eipä taida mikään muu parveutuva laji samalla tavalla pystyä isoja pyyntikokoisia kaloja popsimaan ? No, pitkään ei pinna sitä kestänyt katsella ja ajoin linnut pois. Koko parvi hävisi vauhdilla kun pidin vähän meteliä rannalla."
Tässä em. kirjoituksessa on muutamia kohtia, jotka saavat minut epäilemään, että kyseessä on provo. Suuri osa on kuitenkin aivan totuudenmukaiselta vaikuttavaa havaintomateriaalia. Niiden, jotka ovat huolissaan särkikalakantojen pienenemisestä, tuleekin olla huolissaan merimetson lisääntymisestä
"Vetoperho"
Saimaan lohi ei kelpaa esimerkiksi alamitan käyttökelpoisuudesta. Kyseessä on lohen kanta (tai alalaji, määritelmä on kuin veteen piirretty viiva) joka luokitellaan luonnosta hävinneeksi. Elikkä saimaan lohi on olemassa pelkästään viljelyn ja istutusten ansiosta. Saimaan lohen tapauksessa on alamitassa kyse pelkästään istutusten taloudellisen tuloksen maksimoimisesta. Vaikka saimaan lohen kutualueet olisivat luonnonmukaisesa tilassa, niin se häviäisi nykymenolla muutamassa sukupolvessa. Pyyntipaine on kertakaikkiaan liian suurta. Pari sataa emokalaa ei kertakaikkiaan riitä kannan säilymiseen, määrän pitäisi olla vähintään monikymmenkertainen.
Alamitan käytökelpoisuus kannan lisääntymisen turvaamisessa on myös paljolti riippuvainen kunkin kalalajin biologiasta. Lohi kutee vain ehkä pari kolme kertaa elinaikanaan, mutta jo taimen (luonnontilaisessa ympäristössä ilman ihmisen kalastuspainetta) saattaa kutea toistakymentä kertaa (taimenen maksimi elinikä on 30-40 vuotta).
Aikaisemmin, kun kalastus oli lähes yksinomaan kalastusoikeuteen perustuvaa pyydyskalastusta ja sekin vielä oli välineiden alkeellisuudesta johtuen (puuvillan aikakaudella) sesonkiluontoista, niin aina riittävä määrä suurikokoisia kaloja pääsi jatkamaan sukuaan. Kalakantoja verotettiin siten, ettei lisääntyminen vaarantunut.
Nykyisin nailonverkkojen aikakaudella voidaan pyydyksiä pitää pyynnissä ympäri vuoden. pyydykset ovat halpoja ja myös tehokkaampia kuin aikaisemmin. Puuvillaverkko ei pyytävyydeltään ollut lähelläkään nykyisten "high tech" kuitujen tasolla. Sillä kannatti pyyttää vain silloin kuin kalat olivat kudulla, vaelluksella tai muuten kerääntyneet samaan paikkaan. Myös pyydettävien kalojen lajivalikoima oli laajempi. Särkikalat livat vielä puoli vuosisataa sitten tärkeitä talouskaloja. Pyynti ei vääristänyt kalakantojen suhteita läheskään siinä mitassa kuin nykyään.
Jos halutaan tulevaisuudessakin elinvoimaiset ja vahvat kalakannat, niin luonnonmukaiseen lisääntymiseen on kiinnitettävä paljon nykyistä suurempi huomio. Monissa tutkimuksissa on jo todettu, että ensimmäinen kutukerta useilla kalalajeilla yleensä epäonnistuu. Jos tuijotetaan vain siihen, että pamputettava kala on (ehkä?) kutenut jo yhden kerran, ollaan kestävän kehityksen näkökulmassa pahasti metsässä.
Valitettava totuus on kuitenkin se, että se alamittaisen parjattu pamputtaja onkin usein vähemmän syyllinen kalakantojen heikkoon tilaan kuin se ennätyskalan pönöttäjä.
Niin kyseessä oli 100% varma ja tosi oma havainto viime viikolta enkä jaksa ottaa kantaa tähän vääntöön kun en jaksa lukea koko rimpsua läpikään. Sen verran tuli alkua aikanaan luettua että hieman kiinnostuin tuosta kummajaisesta nimeltä merimetso. Muutamia yksilöitä olen niitä aikaisemmin nähnyt mutta tänä kesänä tajusin että niitä on tosiaan siellä ulkoluodoilla aivan tajuttomat määrät eli tuhansia. Sinänsä oli mielenkiintoista päästä läheltä näkemään miten ne saalistaa kun täällä on ollut kaikenlaisia arvioita paljonko ne kalaa syö /vrk/vuosi.
En siis ole huolissani särkikalakannoista mutta tuli vaan mieleen että kelpaa niille varmaan siiat/taimenet/ahvenet/kuhat ym arvokkaammat kalatkin ? Tuollainen vaikka 1000 yksilön lintuparvi syö helposti kerralla 2000 kpl 15 cm kaloja. Onko sillä sitten mitään merkitystä... en tiedä mutta voihan se paikallisesti vaikuttaa varsinkin jos ne tekee sitä vaikka päivittäin 4 kk / vuosi.
Kuulemma paikallisilta kalastajilta on olleet ahvenet ja siiat hukassa mutta se ei varmaankaan liity merimetsoihin. Ymmärrän kyllä että sellainen ajatus tulee helposti mieleen.
Samoja havaintoja merimetsojen puhdistuspartioista.Särkikalaa menee suuria määriä metsojen suihin ja nimenomaam särkikaloja.Paikallisilta kalastajilta on ahvenet ja siiat ollu hukassa jo pian parikymmentä vuotta.Tuhannen yksilön parvia ei tuolla ulkona vakituiseen asustele.
Tämä nyt on vaan senverran laaja ja monisäikeinen ongelma koko vesien rehevöityminen ja siitä seuranneet merimetsokantojen kasvu,että siitä tietysti mennään missä aita on matalin.
Nuo edellä kuvatut tapahtumat vain todistavat merimetsojen hyödyllisyyden Itämeren kalastolle.
Kun petokalat on pyydetty vähiin, ja tästä on seurannut särkikalakantojen räjähdys, niin merimetsojen särkien pyynnillä on vain positiivisia vaikutuksia meren tilaan.
Tietysti jos halutaan varmistaa, että merimetsot eivät syö vaikka kuhaa tai ahventa, on helpoin tapa estää tämä täysin merginaalinen, ja kantoihin vaikuttamaton syöpöttely lisäämällä suurikokoisten kalayksilöiden määrää meressä.
Pitää muistaa että meren kalasto tarvitsee tasapuolista, kaikkiin lajeihin kohdistuvaa pyyntiä, esimerkiksi kun vielä 1960-luvulla oli meressä paljon nykyistä runsaampi haukikanta, oli saalisahvenen keskikoko noin 3-3,5 kertainen, nykyisen saalisahvenen keskikokoon verrattuna. Tämä johtui tietenkin siitä, että heikot, pienikokoiset ja sairaat yksilöt syötiin pois, ja jäljelle jäi vain nopeakasvuisimmat ja terveimmät yksilöt lisääntymään.
Toki petojen saalistuspaineen vähenemistä merkittävämpi tekijä on ollut kymmeniä vuosia jatkunut kutua edeltävä, ja kudun aikainen verkko ja aktiivikalastus, jolla isojen kalojen geeniperimä on tuhottu lähes totaalisesti.
Hoh hoijaa.
Vähän tuossa otsikossa itseäni väheksyin, no itsehän minä.
Mehän tidettiin jo 1900 luvun puolella mitä tuleman pitää. Oltiin jo silloin nähty mitä tästä seuraa, kun soudeltiin vesillä, vai mitä Rieti?
Eihän sitä vuosia olisi tarvinnut tutkia. Olisivat kääntyneet meidän puoleen ja rahat olisi säästynyt johonkin ennestään tuntemattomaan.
Tuli tv:stä "45 minuuttia"- ohjelmassa erään Keskustapuoluelaisen kommentti: Jos Pekkarinen tai Väyrynen olisivat puolueen johdossa,niin ei Merimetsot suomessa lentelis! Nyt menee rietin pasmat sekaisin,kun kaks ykkösasiaa elämässä ovatkin keskenään riidoissa,Väyrynen ja metsot!!
Mä jo toivoin tämän keskustelun loppuneen mutta eiköhän sekin taas löytynyt Rietin ja muiden provoamaksi
Sivut
Lisää uusi kommentti