Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Ilmasto ja kalat
mikkorau
21.07.2009 - 08:09
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Tuossa linkki YLEN:n juttuun, niin on helpompi käydä täällä keskustelua siitä kuinka oikeassa tanskalaiset tutkijat ovat ja päteekö asia myös Suomessa.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/lampeneva_ilmasto_kutistaa_kaloja_876034.html
Tuo ensimmäinen väite veden lämpenemisestä on varmasti totta.
Kalathan ei kai sinällään kutistu liian lämpimässä vedessä, joten selitystä pitää hakea kauempaa.
Jutussa viitattiin elopainon pienenemiseen. Itse en ymmärrä mitä tuolla tarkoitetaan. Kalojen keskipainoa? Kalalajin biomassaa? Lisäksi mainittiin, että kyse on pitkäaikaistutkimuksesta, mutta pyynnin tehostumista ei pidetty merkittävänä tekijänä.
Faktaa varmaan on, että tuon 20-30 vuoden aikana kalakannat ovat kutistuneet.
Varmaa on, että vesien lämpeneminen häiritsee pahasti kylmään veteen sopeutuneiden lohikalojen elämää. Etenkin kutujokien lämpeneminen ja heikkenevä happitilanne tekevät tuhoa.
Lämpeneminen ja rehevöityminen suosivat kuhaa ja särkikaloja. Isompia kuhiakin varmasti saadaan erityisesti järvistä.
Esimerkiksi hauen osalta kuvittelisin keskikoon kasvavan vesien lämmetessä. Isoja mörköjä saadaan Etelä-Ruotsissa, jossa on lämpimämpää. Miksei jatkossa Suomessakin.
Merialueella kuvittelisin rehevöitymisen ja suolapitoisuuden laskulla olevan lämpötilan muutosta selvästi merkittävämpää vaikutusta. Tosin Tanskalaiset olivat löytävinään myös tämän korrelaation. Tosin suolapitoisuuden lasku johtuu sadannan lisääntymisestä, joka taas johtuu ilmastonmuutoksesta.
Tuossa vähän parempaa selitystä Lontoon murteella. Tutkija onkin siis ranskalainen.
http://www.livescience.com/environment/090720-climate-small.html
Ja tuossa itse perustutkimusta vuodelta 2007
http://cemadoc.cemagref.fr/exl-doc/pub/2007/AX2007-PUB00022793.pdf
Näin se vaan raha puhuu myös ilmastoasioissa. Toimittajia on "ostettu" kieltämään ilmaston muutosta lehtijutuissaan.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/312463.html
Kalamies kuitenkin ruohonjuuritasolla näkee, mitä on meneillään. Se, että kuha viihtyy paremmin kuin ennen, ei ole huonompi juttu. Mutta tuo se muutos muutakin tulessaan...
Tyypillinen esimerkki tutkimusmallinnuksista,
joista todellisuus on karannut aivan liian kauas.
Ravintoketjun mekanismeja kun säädellään eniten
tehomaa- ja kalatalouden voimin.
Jos asiassa jotain perää olisi, olisi se
epäilemättä se, että ympäristön muutos on nopeampi
kuin ravintoketjun kyky muuttua. Tällainen tilanne
arvatenkin tapahtuisi, mikäli ilmastonmuutos
voitaisiin todeta ymmärryksemme tasoisia
luonnollisia muutoksia nopeammaksi. Näin voi
tietenkin ollakin, ja jos asia todistuu,
vaurauttaa se ilmastonmuutoksen evidenssin
pankkia.
Niin. Voi olla, että tutkiva taho onkin jyvillä ja
sortteerannut paineen vaikuttimet mallinnuksistaan
ulos. Kysymys on joka tapauksessa yleistystä
monimuotoisempi. Mitä tapahtuu missäkin
ekosysteemissä? Vai onko sillä väliä, jos
maapallon eliöstön muuntautumiskyky ei pysy
ympäristön muutoksen perässä? Kuolevatko
dinosauriit jälleen sukupuuttoon?
Ryöstökalastus on merkittävin ilmastonmuutoksen syy.
Rieti on merkittävin bullshitin lisääntymisen syy. Ja tunnetusti lehmänp.aska pilaa vesistöjämme
Olen ääliö
Höpönhöpöä kaikki ilmastonmuutos puheet sellaisena
kun se esitetetään. Vihreidenpipertäjien juoni
koko juttu. Motiivina heidän halunsa palata
"luoliin" asumaan eli keskittää ihmiset
kaupunkeihin ja tehdä maaseudusta ulkoilmamuseo.
Lasketaan hiilijalanjälkiä ym. ja ollaan olevinaan
kauhuissaan vaikka tosiasiassa pomopipertäjät itse
lentävät viikoittain Hki-Bryssel väliä aiheuttaen
itse itselleen kestämättömän hiilijalanjäljen
tuosta lentämisestä. Siinä saa tavallinen
autoilija ajaa vuosikausia eikä sittenkään ole
samaan hiilijälkeen päässyt kuin nuo tiuhaan
lentelevät aiheuttavat kuukaudessa. Lentoliikeenne
on suurin päästöjen aiheuttaja mutta siitä ei
mölistä vaan takerrutaa pikkuasioihin.
Ahventen kasvu on hidastunut: http://www.ts.fi/online/kotimaa/311501.html Se nyt ei suoraan ilmaston muutokseen ole kytköksissä, mutta lisääntynyt humus vedessä (ja keskilämpötilan nousu) on nostanut veden pintalämpötilaa ja vähentänyt planktonin määrää, mikä on puolestaan hidastanut ahventen kasvua. Tosin tämä on yksi järvi vain.
Rietiltä ensimmäinen paikkansa pitävä kiistaton fakta.
Kiitos siittä.
Tässä lainaus tuosta kuhamiehen linkistä:
"Valkea-Kotisen veden pintakerros on seuranta-aikana lämmennyt kaksi kolme astetta. Jääpeitteinen jakso on lyhentynyt keskimäärin puolellatoista päivällä joka vuosi, siis 20 vuodessa kuukaudella.
Vesi on samentunut, kun valuma-alueelta huuhtoutuu järveen entistä enemmän humusta. Se vähentää kasvi- ja eläinplanktonin määrää, mikä puolestaan on hidastanut varsinkin ahventen kasvua."
Näiden asioiden tutkimiseen on käytetty aikaa 25 vuotta, ja johtopäätökset joita tutkimuksesta on tehty ovat aivan vääriä.
Perustelen. Ei humuksen lisääntyminen vähennä planktonin määrää, vaan sitä vähentää ryöstökalastus. Kun suuret petokalat pyydetään pois, niin pienten kalojen määrä kasvaa, ja ne syövät eläinplanktonin pois. Tässä tilanteessa lisääntyy kasviplankton ja vesi alkaa samentua. Kun vesi samenee, niin pintakerros lämpenee ja sulaa nopeammin, koska auringon lämpö tarttuu nopeammin sameaan veteen. Tämä kehitys selittää täysin järven pintakerroksen lämpenemisen ja jääpeiteajan lyhenemisen.
Ahventen kasvun hidastumisen syynä on ravintokilpailun lisääntyminen, ja humuksen määrän kasvun aiheuttavat älyvapaat rantojensuojeluohjelmat, joiden takia kaikki rannat jätetään kasvamaan lehtipuita. Jokainen älyllä varustettu henkilö ymmärtää, että jos monta peräkärryllistä lehtiä tuottavia riippakoivuja jätetään kasvamaan tuhansittain vesistöjen rannoille, niin tämä lisää humuksen määrää vesistöissä.
Jokivesien lämpeneminen lisää levien kasvua ja sitä kautta heikentää happitilannetta.
Tämä haittaa lohikaloja ja niiden kalastusta joissakin.
Samalla maatalous lannoittaa jokia joka yhdessä lämpenemisen kanssa on tuhoisaa.
Esim. napapiirin yläpuolellekin on EU:n tuilla perustettu ns. kivennäismaapeltoja.
Niille, kuten muillekin pelloille ajetaan lietelantaa nykyään kaksi kertaa kesässä.
Haju on hirveä ja joki kukkii.
Tuskin nuo "kiviset ja soraset" vaarojen rinteet tuottavat juurikaan muuta kuin tukirahaa.
Siinä on nyt sitten kepulaisen virheettömyyden
puolustusselitys vastaan virallista tutkimusta. Ei
kun esittelemään todisteet Valkea-Kotisella
tapahtuneesta ryöstökalastuksesta, niin saadaan
hatustavetoa vertailukelpoisempi aineisto pöydälle
arvioitavaksi.
Etelä Suomessa ei ole yhtään järveä, jonka kalasto olisi edes lähellä luonnontilaa, ja Valkea-Kotinen ei ole tästä poikkeus.
Merien mikrobiologian muutokset ovat syynä ilmaston muutokseksi kutsuttuun ilmiöön. Kun meristä on pyydetty suuret petokalat pois, niin seurauksena on ollut merkittävä vesien samentuminen. Tämä taas lisää merien lämpenemistä pinnasta, koska auringonvalo lämmittää sameaa vettä kirkasta paljon nopeammin. Meri ei myöskään kykene imemään hiilidioksidia ilmasta, koska mikrobiologian muutos estää sen. Merien pintalämpötilojen nousu on ollut jatkuvaa vuosien 1960-2000 välillä, mutta lämpeneminen on tauonnut vuoden 2000 jälkeen. Käytännössä valtaosa merialueista tyhjennettiin kaloista tuolla aikavälillä, ja vuoden 2000 jälkeen on kalakantoja alettu suojelemaan, ja meren tila ei ole muuttunut:
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3075
Jos merien kalasto saataisiin luontaiseksi, niin ilmaston lievä lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen, mikä johtuu meriveden haihtumisen lisääntymisestä, loppuisivat ja ilmasto palaisi normaaliksi.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/merten+rehevoityminen+voi+selittaa+ilmastonmuutoksen/a513297
Millainen on terve "luontainen", jos lehtipuutkin
luonnontilassa, ihmisen asiaan puuttumatta,
hapattavat vesistöt pilalle?
Kuusi on luontaisesti laji, joka valtaa vesistöjen varret, kun aikaa kuluu riittävästi. Jos vielä joitain lehtipuita jää jäljelle, niin majava hoitaa loput. Varjoisassa kuusikossa ei mikään lehtipuu kasva.
... ja sitten aurinko muuttuu punaiseksi
jättiläiseksi, maa höyrystyy ja kalastus loppuu
siihen - kun aikaa kuluu riittävästi.
Juu tuolla pohjoisessa, missä onkin todella likaiset
vedet, kun rannat on pelkkää pajukkoa ja
tunturikoivua. Eipä taida harrit ja tammukat tietää
kuinka likaisissa vesissä polskivat.
Ekosysteemien vaikutuksesta ilmastoon löytyy seuraavanlaista tietoa:
"Mangrovemetsien, marskimaiden (rantakosteikkojen) ja meriruohikoiden sedimentteihin eli pohjakerrostumiin on sitoutunut 50-70 % merten sedimentteihin varastoituneesta hiilestä, vaikka kyseiset ekosysteemit vastaavat vain 0,05 prosenttia maakasvillisuuden biomassasta. Ne kuuluvatkin maapallon tehokkaimpiin hiilinieluihin. Niihin sitoutuu vuosittain jopa puolet maapallon kaiken liikenteen hiilidioksidipäästöistä. Merten hiilinieluihin sitoutunut hiili voi pysyä poissa kierrosta jopa vuosituhansia, kun maaekosysteemeihin sitoutunut hiili pysyy kiertokulun ulkopuolella usein korkeintaan vuosikymmeniä tai vuosisatoja.
Samanaikaisesti on meneillään kaksi ilmastonmuutosta edistävää tapahtumaa: hiilidioksidipäästöt lisääntyvät ja luonnon ekosysteemien kyky sitoa hiilidioksidia vähenee ekosysteemien tuhoamisen seurauksena. Tämä meri- ja maaekosysteemien sitomiskyvyn heikentyminen vastaa 2-3 kertaa koko maapallon liikenteen vuotuisia päästöjä."
http://ilmastotieto.wordpress.com/2011/03/14/sininen-hiili-%E2%80%93-merten-mahdollisuus-estaa-ilmastonmuutosta/
Metsien hävitys ja merten mikrobiologian muutokset selittävät hyvin ilmakehässä havaitun, 24%.n hiilidioksidimäärän nousun.
Ranex kai tarkoittaa tämän tyylistä pohjoisen jokivettä:
http://www.perhokalastajat.net/kuvagalleria/displayimage.php?album=2121&pid=22285#top_display_media
Jos kuvaa katsoo tarkemmin niin pienet, pensasmaiset puut ovat vähäoksaisia, ja lehtiä on rehevään leppärantaan verrattuna korkeintaan 5%.
Rieti kirjoitti: "Samanaikaisesti on meneillään kaksi ilmastonmuutosta edistävää tapahtumaa: hiilidioksidipäästöt lisääntyvät ja luonnon ekosysteemien kyky sitoa hiilidioksidia vähenee ekosysteemien tuhoamisen seurauksena. Tämä meri- ja maaekosysteemien sitomiskyvyn heikentyminen vastaa 2-3 kertaa koko maapallon liikenteen vuotuisia päästöjä."
Sulla ei Rieti taida olla mitään käsitystä siitä, kuinka paljon suot sitovat ilmanmyrkkyjä itseensä? Suot kun sitovat hiiltä ylivoimaisesti eniten planeetallamme. Miksi se pitäisi vapauttaa ilmaan ja sitä kautta pilata edelleen vesistöjä? Tuo sun lainaamasi ajatus sotii omia ajatuksiasi vastaan todella rankasti.
Esimerkiksi merten pohjat sitovat valtavasti hiilidioksidia luonnontilassa, mutta koska ryöstökalastuksella on aiheutettu vesien sameneminen, niin pohjakasvit eivät saa valoa, ja eivät tämän takia kasva. Toinen pohjia tappava tekijä on eläinplanktonien määrän kasvu. Kun eläinplanktonia on tolkuttomasti, niin se vajoaa kuoltuaan pohjaan, ja muuttuu kiintoaineeksi, jolloin pohjan happitilanne huononee entisestään.
Rieti, kipaseppas nyt äkkiä katsomaan kuinka ne maailman meret ovat samentuneet. Näkösyvyyttä on enää tuskin kahtakymmentä metriäkään. Ja vilkaisepa samalla mitä siellä merten pohjalla sitten kasvaa. Ihan nyt vain muistutan, että valtamerten keskisyvyys on reilu 3700 metriä, mutta silloin ennen ryöstökalastusta sielläkin vissiin kasvoi rakkolevää?
Ja miten minä olenkaan taas lukenut ihan joidenkin huuhaatohtoreiden juttuja, kun väittävät karikkeen olevan nimenomaan se koko ravintoketjun perusta siellä purojen latvoilla. Väittävät ääliöt vielä että vesiperhosentoukat sun muut hajottajat sitä kariketta söisivät ja väärin ovat tulkinneet taimenenkin viihtyvän tällaisissa paikoissa juuri siksi, että siellä olisi niille enemmän ravintoa tarjolla.
Ja kerrotko nyt vielä tarkemmin, kun tunnut tietävän, että minkälaista se ryöstökalastus on ollut siellä Valkea-Kotiloisella?
Samentuminen on ongelma vain matalilla rannikkoalueilla, mutta mikrobiologian muutokset vaikuttavat ilmastoon kaikilla merialueilla. Esimerkiksi kaskelottien hävitys merestä vaikuttaa ilmastoon merkittävästi, lainaan vähän:
" Etelämerellä elävistä noin 12 000 kaskelotista jokainen ulostaa mereen vuodessa noin 50 tonnia rautaa. Se on erinomaista ravintoa pinnan läheisyydessä elävälle fytoplanktonille, joka taas sitoo hiilidioksidia.
Tutkijoiden mukaan valaiden lannoitustyön ansiosta ilmakehästä poistuu vuosittain noin 400 000 tonnia hiilidioksidia, kun valaat hengityksellään tuottavat vain puolet tästä. Etelämerellä lannoitus on erityisesti tarpeen, sillä meren typpipitoisuus on suuri, mutta rautapitoisuus vähäinen."
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010061611869997_ul.shtml
Jos jo yhden, varsin marginaalisen lajin häviäminen vaikuttaa näin merkittävästi merten kykyyn sitoa hiilidioksidia, niin mitä vaikuttaa nyt tehty, käytännössä kaikkien lajien ryöstöpyynti kaikilla maailman merillä, jotka käsittävät yli 70% maapallon pinta-alasta. Vaikutus on havaittavissa nyt ilmastonmuutoksena.
Tuo karikkeen merkitys vesiekosysteemille on tosiasia, mutta ongelma on siinä että pohjaeläimet tarvitsevat selviytyäkseen luontaisen mikrobiologisen elinympäristön. Jos esimerkiksi järvestä pyydystetään petokalat pois, niin planktoneliöstö muuttuu ja vesi samenee. Pohjalle ei pääse enää valoa, jolloin kuolevat vesikasvit, ja lopulta kasviplankton aiheuttaa leväkukinnot jotka kuoltuaan vajoavat vesistön pohjalle ja tappavat pohjaeläimet. Ryöstökalastuksella aiheutetaan siis järven pohjan liejuuntuminen, jota ei normaalisti tapahdu. Monissa tapauksissa tästä kalastuksesta johtuvasta syystä liejuuntuvien vesistöjen tilasta on syytetty turvesoita, joita ei ole yleensä edes lähistöllä olemassa.
Ja kaikki Etelä Suomen järvet on tyhjennetty suurinpiirtein samalla tavalla, kun 1960-luvulla yleistyneet verkot laitettiin järven poikki, ja niitä pidettiin niin kauan, kuin vain jotain saatiin. Jos järven kalakanta on päässyt jossain välissä elpymään, niin samanlainen ryöstöpyynti on nopeasti asian korjannut. Näin on käynyt myös tuolla Valkea-Kotiloisella.
Lisää uusi kommentti