Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Pelastuuko Tornionjoen lohi sittenkin?
syd
24.05.2004 - 07:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Porinpoika kirjoitti: Lohella hylkeiden aiheuttama rasitus kantaan on 2000-luvulla ylittänyt koko kalastuksen vaikutuksen.
Ei ole mitään näyttöä että lohi käyttäisi lohta ravintonaan kuin rysästä ottamalla. Aiheesta on tehty tutkimuksia, myös rktl:n toimesta eivätkä hekään löytäneet tukea tälle väitteelle. Eli siis terveelle vapaalle lohelle hylkeen ei pitäisi olla uhka.
Totuus hylkeiden ravinnosta selviää kyllä tulevaisuudessa. Valitettavasti ei suomalaisten toimesta, mutta Ruotsissa ollaan jo jäljillä.
Eihän rktl edes ole väittänyt tutkimuksiaan luotettaviksi. Ainaskin kun olen ollut tilaisuudessa missä rktl on tutkimuksiaan selvittänyt puolet ajasta on mennyt siihen kun ovat pyydelleet "tuloksiensa" heikkoa tasoa ja kattavuutta anteeksi.
No,mitenkäs Porinpoika selittää sen, että samaan aikaan kun harmaahylkeet olivat Itämeressä sukupuuton partaalla(1975-1985) niin esim.Tornionjokeen ei noussut käytännössä ollenkaan lohta,vaikka kyseessä on kuitenkin täysin valjastamaton suurjoki. Eikö niitä lohia olisi kaiken järjen mukaan pitänyt säästyä julmasti vapaana virtaavaan Tornionjokeenkin, kun ei meressä ollut hylkeitä kuin nimeksi niitä syömässä ?
Sitten, kun harmaahyljekanta rupesi voimakkaammin vahvistumaan merellä (1995 ja siitä eteenpäin) niin Tornionjokeenkin rupesi nousemaan humattavasti paremmin lohta ja näiden nousseiden emokalojen kudusta syntyi 10 kertaiset määrät luonnonpoikasia noihin heikkoihin vuosiin verrattuna.
Aika erikoista vai mitä ? Ristiriita Porinpojan väitteiden ja käytännössä todettujen esimerkkien välillä näyttää ilmeiseltä.
"Istutukset ovat pääsääntöiseti velvoiteistutuksia jotka maksaa siihen velvolliset voimatalous ja saastuttava teollisuus."
Ja nuoko eivät sisäälly muka tuotteiden hintaan jota veronmaksaja maksaa? Kyllä kuule voimatalouden istutuskustannukset on loppupeleissä nolla, olkoon vaikka kuinka velvoiteistutuksia.
Porinpoika sanoo: "Ammattikalastuksentuet ovat minimaalisia verrattuna vaikka maatalouteen alkutuotantoa molemmat."
Mitäköhän nuo kalanistutukset ovat jollei tukea? Ehdotetaan että ne lopetetaan ja käytetään rahat vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseen. Selviää jo ehdotettaessa moista, että ei ammattikalastukselta voi ottaa tuota tukea pois.
Muistakseeni v.2003 kalanistutuksiin käytettiin 16 miljoonaa euroa, ei mikään pikkuraha. Joten eiköhän niistä kerry per ammattikalastaja tukea suhteessa vähintään yhtä paljon kuin maajussillekkin, vaikkakaan kaikki istutukset eivät tuota ammattikalastajan "laariin".
myrkyttää koko merialue ja annetaan ruottalasille niin ei tartte miettiä että mitä sille lohelle huomenna kuuluu .
Elinkeinokalatalouden tuki(julkinen rahoitus) vuosille 2000-2006 yhteensä 448 000 000 markkaa eli suunnilleen 44 000 000 euroa.
Esimerkkeinä mainittakoon:
-alusten romuttaminen 29,73 mmk(miljoonaa mk)
-alusten siirto 29,73 mmk
-alusten nykyaikaistaminen 32,52 mmk
-pienimuot.rannikkokal.tuk 8,92 mmk
-sos.-ja taloud.toimet 8,92 mmk
-menekin edistäminen 36,86 mmk
-ammattikunnan toimet 34,84 mmk
-tilapäinen lopettaminen 2,02 mmk
-pilottihankkeet ja tutk. 12,49 mmk
Lisäksi tulevat mm. veroton polttoaine, kalojen istuttelut sekä yhteiskunnan verovaroin tuettavat kalastajavakuutukset ym.ym.
Huomionarvoista on vielä sekin, että kaikkiin tukiin ja etuisuuksiin on mahdollista päästä käsiksi ainoastaan 30 % verotettavalla kalastustulolla.( Ammattikalastajaksi luokitellaan henkilö, jonka valtionverotuksessa verotettava kalastustulo on vähintään 30 % heidän valtionverotuksessa verotettavasta kokonaistulostaan).
Aika mukava sääntö esim. erilaisille virkamiehille jne. päästä käsiksi noihin etuihin.
Noilla edellämainituilla miljoonilla voisi,
vaihtoehtoisesti kunnostaa lähes kaikki suomen
merkittävimmät; taimenien- ja lohien kutujoet ja
todennäköisesti siitä vielä vähän jäisikin.
"Porinpoika" antoi kyllä aiemmin ymmartää, että
nykyiset tuet ammattikalastukselle ovat
vähämerkityksellisiä.
RKTL:n sivuilta löytyy kaikenlaista tietoa.
Pitäisi saada ns. virkamiesammattikalastajat hoitamaan omaa työtänsä, eikä sotkemaan kalastusmarkkinoita. Olettaisin näiden puoliammattilaisten polkeneen kalan hinnan alas ja siitä johtuen tukia maksetaan aivan älyttömiä määriä. Ja oravanpyörä jatkaa pyörimistään valtion pukatessa vauhtia rahan voimalla...
Ammattikalastajan luokitusta vaan huomattavasti tiukemmaksi. Kalastustulon rajaksi vähintään 75 % valtionverotuksessa verotettavasta kokonaistulosta, niin eiköhän tule merelle tilaa oikeille ammattilaisille ja vähene samalla tukienkin tarve.
No, koskapa tämä aihe liippaa osin tätäkin threadia,niin laitan sen tänne myöskin, eli näin se menee(admin poistakoon sen jos näkee aiheelliseksi):
Harmaahylkeiden OIKEILLE ammattikalastajille aiheuttamien vahinkojen TÄYSIMÄÄRÄINEN korvaaminen on eräs pikaisimmin kuntoon saatettavia asioita tämän hyljeongelman ratkaisemisessa(oikealla ammattikalastajalla tarkoitan henkilöä, jonka tuloista vähintään 75 % valtionverotuksessa verotettavista tuloista on kalastustuloa).
Tuo hyljevahinkokorvaus saadaan reippaasti hoidettua kuntoon ilman valtiolle aiheutuvia lisäkuluja, kun erilaisia tukia ja etuisuuksia kuppaavat ns. virkamieskalastajat pullautetaan ulos kuvioista eli ammattikalastajan statuksen rajaa(tuo harrastelijoita varten nykyisin voimassaoleva 30 % kalastustuloraja joka mahdollistaa pääsyn osalliseksi kaikkiin eri tukiaisiin) nostetaan 75 prosenttiin. Esitän villin arvaukseni, että kyseisen toimenpiteen ansiosta valtion menot eivät kasva vaan jopa pienenenevät nykyisestä huomattavasti.
Tällä toimenpiteellä vähennetään ja jopa samalla kertaa myöskin estetään tuon runsaita tukiaisia nauttivan virkamieseliitin harjoittama kalojen pyynti ja polkumyynti, jolloin jäljelle jäävät,lähes pelkästään kalastuksella elävät oikeat ammattikalastajat, saavat kovalla työllä pyytämistään kaloista korkeamman hinnan ja mikä vielä parasta, pyydystettävien kalojen kokonaismäärä jopa pienenee.
Eerik on oikeilla jäljillä (kuten aina). Toivottavasti tähän suuntaan mentäisiin. Periaatteena hyväksyisin kalastuksen ja muun elinkeinon yhdistämisen silloin kun kummallakaan ei yksin pärjää. Kyseeseen voisi tulla maatalouden ja matkailun yhdistäminen kalastamiseen. Tukien perusteet tulisi kuitenkin aina katsoa tapauskohtaisesti (ei SAKL:n toimesta).
Kalakantojen huvetessa on myönnyttävä siihen tosiasiaan, että kalastus on hiipuva elinkeino. Olemmehan jo menettäneet ammattimetsästäjät, koska riistaa ei ole elinkeinoksi asti. Rajoituksista on turha purnata, niillähän yritetään suojella pyynnin kohdetta sukupuuttoon kuolemiselta. Näin on riistapuolella, eikä sitä kukaan kiistä, miksei myös kalapuolellakin!!!
Kalasimon kommentteihin on helppo yhtyä(Yleensä kaikkiin, mutta erityisesti ja varsinkin niihin, joissa tulee oikein kehutuksi )
Eri elinkeinojen yhdisteleminen on nykyisin monille ihmisille lähes välttämätöntä,ja sitä täytyy ilman muuta kannustaa ja tukea. Pääasiallisena ja myöskin perusteltuna tukimuotona näkisin kuitenkin tällaisissa tapauksissa lähinnä yhteiskunnan kustantaman koulutuksen ja siihen jatkona määräpituisen tuen eli ns. starttirahan. Näiden toimien jälkeen on tultava omillaan toimeen eli ns. substanssiosaamisen on oltava riittävää tullakseen omillaan toimeen.
Minkään ammattiryhmän pärjääminen ei voi perustua pitemmän päälle jatkuviin tukiaisiin. Ei edes kalastajien. Näin se maailma valitettavasti vain toimii ja siihen meidän on sopeuduttava.
Nytkin juuri on esimerkiksi Outokummulta lähdössä noin 300 työpaikkaa Suomesta eli YT-neuvotteluja käydään parhaillaan. Luku on aika suuri pelkästään tämän yhden yrityksen osalta, kun suhteutetaan se vaikkapa Suomen kokopäiväisten ammattikalastajien määrään, joka lienee tällä hetkellä n. 850.
Esitin hieman epätarkasti tuon Suomen kokopäiväisten ammattikalastajien määrän(850). Tilastoissa ammattikalastajat luokitellaan kolmeen eri tuloluokkaan eli tuloluokka 1 tarkoittaa kalastajia, joiden valtionverotuksesta verotettavista tuloista vähintään 30 % tulee kalastuksesta. Näitä on siis merellä tuo n. 850 kalastajaa ja tämän 1 luokan kalastajat ovat nykylainsäädännön mukaan oikeutettuja erilaisiin tukiaisiin joista aiemmin on ollut juttua. Sisävesillä 1 tuloluokan kalastajia on n. 300.
Tuloluokka 2 taas tarkoittaa kalastajia joiden tuloista vähintään 15 -30 % tulee kalastuksesta ja tämän tuloluokan kalastaja on oikeutettu ammattimaisten pyydysten käyttöön.
Tuloluokka 3 on alle 15 % kalastustuloa saavat.
Tästä linkistä pääsee tutkimaan tarkemmin mm. näitäkin asioita eli Kalatalouden tulevaisuus
Nythän rajajokisopimuksen kalastussäännössä esitettiin tämän jaon poistamista. Nykyisissä määräyksissä ammattimaisten pyydysten käyttö (jokisuun merialueella) on sallittu vain luokkiin 1 ja 2 kuuluville. Tämä halutaan poistaa ja lisäksi sallia näiden pyydysten käyttö ympäri vuoden. Pohjolan Sanomissahan ministerin erityisavustaja sanoi seuraavasti; "Täytyyhän muuta kalaa saada pyytää lohen kalastuksen kieltoaikana". Ei vain maininnut miksi nykyisin ei saa???
Mitäpä arvelet Kalasimo, mikäli tämä MMM:n jehujen runttaama rajajokisopimus menee läpi pelkästään kosmeettisin muutoksin ja esim. juuri tuo ammattimaisten pyydysten käyttö sallitaan kaikille mahdollisille "tossunkuluttajille". Lieneekö tuossa tapauksessa jokisuun merialueella runsaasti rysiä ja verkkoja pyynnissä ? Miten käynnee rasvaevällisille lohille ja taimenille jotka noihin pyytimiin uivat ? Moniko nakkaa esim. verkkoihin(verkkoja lienee tuolloin pyynnissä runsaasti) tarttuneen kuolleen tai kuolemaisillaan olevan rasvaevällisen lohen takaisin mereen ? Kuinkahan tuota "ruljanssia" käytännössä valvotaan ?
Ei taida monikaan lohi- ja taimen päästä pyydysviidakon läpi jokeen ?
Tulos olisi katastrofi luonnonlohta ajatellen. Toki kalastajilla olisi muutama lihava vuosi, mutta sitten ei mitään... ja vaikutukset olisivat nähtävillä koko Itämeren alueella.
Toivottavasti järki voittaa tässä asiassa.
Olet varmasti Kalasimo aivan oikeassa.Tämän rajajokisopimuksen kanssa on selvästi käymässä samalla tavalla kuin sen tyhmän isännän kanssa, joka jauhatti laareista viimeiset siemenviljatkin. Vähän aikaa syötiin hyvin, mutta sitten tuli pirttiin nälkä.
RKTL:n kalatutkijan Atso Romakkaniemen kalvot Pellossa pidetyssä lohiseminaarissa olivat aika korutonta kertomaa ja vahvistivat osaltaan tätä näkemystä. Tällä hetkellä esim. vielä täysin vajaatuottoisen Tornionjoen luonnonlohien kudusta syntyneitä lohia pyydetään Itämerellä 300 000- 400 000 kiloa/vuosi.( Tornionjoesta itsestään on pyydystetty viime vuosina n. 20 000 kiloa). Mitä olisivatkaan nuo määrät, jos joki saisi tuottaa luonnonpoikasia maksimimääränsä eli nykyiseen verrattuna arvio oli vähintään 2,5-3 kertainen.
Eilisissä Lapin alueuutisissa oli maininta 600 000 smoltista, jotka joesta lähtevät. Jokeen palaa tiedotteen mukaan 100 000 kpl sukukypsää kalaa. Kuulinko eilen oikein?
Tuo ei aivan pidä paikkaansa, eli tällä hetkellä tilanne on se, että noista n. 600 000 merelle vaeltavasta smoltista selviää hengissä ja merivaiheen jälkeiselle kutuvaellukselle tuo n. 100 000 sukukypsää lohta, mutta n. 80 000 kappaletta niistä pyydetään merellä ennen kuin ne ehtivät jokeen asti. Jokeen selviävistä n. 20 000 lohesta pyydystetään ennen kutua n. 3000-4000 kappaletta eli kudulle asti selviää näillä laskelmilla n. 16000-17000 emokalaa.
Eli Tornionjoesta pyydystetään näillä lukemilla n. 3000-4000 joessa syntynyttä lohta ja merellä n. 80 000 kappaletta Tornionjoessa syntynyttä lohta.
Olisi kiva tietää montako todellista kutuparia nämä 16 000 kalaa muodostavat. Tarkoitan sellaisia joilla on lisääntymiselle jotain merkitystä. Kossit, titit ja jalat pois.
Vasta tuli TV:ssä norskien tekemä ohjelma lohesta. Siinä muistaakseni mainittiin että 20 000:sta mätijyvästä selviää 1 loheksi asti.
Seuraavaksi selvittää montako mätijyvää on 7 kg:n kalassa ja sitten hieman visioita joelle...
Vilkaisin nopeasti Kalamiehen tietokirjasta (2 osa ja sivu 236). Täsä valossa olen "kuullut väärin".
Nyt pitää hakea punalohen keskipaino niin voin jatkaa aiheesta...
Luonnollinen kuolleisuus eri vaiheissa on kuitenkin niin korkea, että seitsemäsosan merivaelluksen aloittavista on päästävä kutemaan. Tässä valossa Tornionjoen kanta polkee paikallaan, koska kyseinen 16 - 17 % pääsee jatkamaan kutuaan.
Parempaan tuottoon ei päästä ilman "hetkellisiä" (5 vuotta) rajoituksia. Näin ikävä on Torniojoen kohtalo toistaiseksi.
Kaikilla lohilla kokoon katsomatta on oma merkityksensä kudun onnistumiseksi.
Tornionjoen saaliin arvioiminen on ongelmallista monista syistä. Kovin paljon menee kaloja saaliiksi, joita ei ilmoiteta edes naapurille saaduksi. Tietysti jossakinhan on se absoluuttinen oikea luku, mutta kuka sen arvaa niin lottoa kannattee harkita pelattavaksi.
Toinen merkitsevä tekijä mielestäni on joen koko ja sen monimuotoisuus, joka näkyy rannoilla elävistä ihmisistä. Alussa joki ohittaa kaupungin ja siihen kuuluvaa ympäristöä. Lähemmäs latvavesiä siirryttäessä ihminen rannalla on aivan toisenlainen ja niin on joen rantamaisemakin. Ihminen ajattelee joesta hiukan eritavalla, riippuen siitä missä kohtaa jalkansa joessa kastelee.
Haasteellista on saada säännöt ja tavat yhtenäisiksi ja kaikkia huomioonottaviksi.
Onkohan se Eerikin mainitsema 3000-4000 lohen jokisaalis jo korjattu lukema eli sellainen, johon on lisätty arvio saalistilastoihin ilmoittamattomien kalojen määristä? Käsittääkseni RKTL käyttää saaliiden laskemiseen joitakin kertoimia.
Laskeneet kai että noin 6% Wäylän lohen kokonaispyynnistä tapahtuu itse joella.
Yhteisluvan alueeltahan on "noin" tilastoja ja eräät yksityiset maanomistajat taas eivät halua kalojaan tilastoihin mikä on heidän oikeuskin joten ne kokonaismäärät on kyllä arvioitava nyt ja tulevaisuudessa.
RKTL:n arvio vuoden 2004 Suomen puoleiseksi lohisaaliiksi oli muistaakseni noin 20000kg keskipainon olessa lähellä 7 kiloa. Tämän arvion mukaan lohia olisi tullut saaliiksi noin 3000 kappaletta. Ruotsin puolen saalis on arvoiden mukaan ollut noin kolmannes suomenpuolen saaliista eli yhteensä joesta saatiin noin 27000kg lohta eli reilut 4000 kappaletta. Taimen saaliin paino oli noin 3000 kg ja kappalemäärä noin 1300. Niin ja RKTL tekee arvionsa kalastajille lähettämänsä kyselyn avulla. Näitä lähetetään joka viidennelle luvan ostanelle ja viime vuonna palautusprosentti oli noin 70%.
Niin ja laitetaan vielä vertailuksi vuosi -97, jolloin arvioitu saalis oli noin 65000 kiloa, tämäkin siis taisi olla pelkästään suomen puolen saalis. Tilastoitujen kalojen keski paino oli tuolloin 8 kiloa eli suomen puolen saalis käsitti noin 8100 kappaletta. Tähän tietenkin sitten vielä ruotsin puolen kalat lisäksi niin voi vain miettiä.........
Arvioitahan nuo ovat kaikki RKTL:n tilastot(myös meripyyntitilastot), mutta tuo 6 % saalisosuus joesta lienee suhteellisen tarkka( aiemmin se on ollut 1-4 %).
Aika vähäinen on siten tuo Tornionjoesta vapaa-ajankalastajien toimesta pyydystettyjen ja siis Tornionjoen omasta tuotannosta syntyneiden lohien pyynti, kun sitä verrataan merellä tapahtuvaan pyyntiin. Avomeripyynti nappaa leijonan osan tuostakin eli lähes 80 %.
Sus,
En väheksy pienten kalojen osuutta, mutta laskennallisesti niillä ei ole merkitystä tuottoon, mutta sitäkin enemmän lohikannan geneettiseen monipuolisuuteen. Tahtovat vain viimeksi jokeen pyrkivät jäädä "hääilosta" paitsi. Laitan seuraavaan viestiin "Valtion virallisen" näkemyksen asiasta, voitte arvata mistä löytyy...
Tässä on suora lainaus;
"Tornionjoen kalastusalueella lohen alhaisempi vähimmäismitta on perusteltua luonnonlohikantojen turvaamisen näkökulmasta. Merialueella lohen sallittu kalastuskausi alkaa vasta silloin, kun suurin osa lohista on normaalisti ohittanut alueen ja vaeltanut ylös kutujokeen. Lohenkalastuksen säätely Suomessa perustuu pitkälti ajalliseen säätelyyn, jolla pyritään turvaamaan arvokkaiden emokalojen pääsy kutujoelle ennen kalastuskauden aloittamista. Tällöin jäljelle jääneet lohet ovat yleensä alle 60 senttimetrin pituisia uroksia, niin sanottuja kosseja, joiden ei arvioida voivan kasvaa 50 senttimetriä suuremmiksi. Siksi kosseja pidetään biologisesti arvottomina ja niiden kalastus on suotavaa. Ottaen myös huomioon, että lohen sallittu kalastuskausi Tornionjoella sijoittuu lohen vaelluksen näkökulmasta myöhäiseen ajankohtaan, voidaan lohen vähimmäismittavaatimuksen katsoa täyttävän edellä selostetun yhteisön oikeuden vaatimuksen."
Sivut
Lisää uusi kommentti