Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Pelastuuko Tornionjoen lohi sittenkin?
syd
24.05.2004 - 07:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Joo nämä jutut ihan asiaa myös mutta eihän meidän kannata kinastella täällä sivuilla vaan meidän pitäs pystyä tekemään jotain hyödyllistä lohen ja meritaimenen hyväksi tornio-muoniojoella.
Eerik:"Kuulemma ko. joet tyhjenivät täysin lohettomiksi silloin, kun niistä vielä sai ottaa lohia ruokakaloiksi. Meinasi kalamies, että paluuta entiseen ei enään ko. joilla ole, vaan suurten kalastajamäärien vuoksi ainoa mahdollisuus jatkossa on C&R."
Vaihtoehtoa ei ole......? Pöh vaihtoehtoja on vaikka kuinka. Tietyissä maissahan nämä amerikkalaiset arvot ovat voimakkaita. Kaikki mitataan rahassa, ja mitä kalastukseen tulee, niin c&r:hän mahdollistaa nimenomaan kyseisen luonnonvaran maksimaalista hyödyntämistä rahaksi. Mites tuo jaappanilainen c&r menikään tuon valaanpynnin kohilla..... et vissin hoksannu kysyä?
JA VÄÄNTÖ JATKUU
Hepe; Onko Tornionjoki-suulta saatavissa karttaa,
kiinteistä pyydyspaikoista? Olisi hienoa nähdä
kartasta todellinen tilanne, kuinka tukossa
jokisuu on ja kuinka pitkälti?
Mahtaisiko alueen TE-keskukselta löytyä sähköinen
kartta? Niidenhän on pidettävä yllä pyydyspaikka-
rekisteriä.
Kannatais kysästä kyllä pitäis löytyä .
Onpa ollut kiivasta keskustelua, mutta sitähän aina tarvitaan. Itse en ole C&R pyyntiä harrastanut kuin syksyllä, kun on kuukauden mitainen aika jolloin lohenkalastus on kiellettyä, mutta muun kalan pyynti sallittua (Tornion-Muonionjoella). Silloinhan minä noudatan lakia, tosin väsytän mahdollisen lohen rauhallisesti ja varovasti irti päästän. Mielestäni asiallisesti vapautettu (aikuinen) lohi, ei tästä liikaa kärsi, varsinkaan jos verrataan sitä alamittaisen ylösottamiseen, jossa käytetään liikaa "voimaa" ja kala sitten huolimattomasti irroitetaan takaisin.
Monesti olen marjaslohen osalla katsonut (isoa) kalaa ja ajatellut, että nyt voit päästä irti, koska olen sinut nähnyt: No minunkaan kalansaaliit eivät ole niin suuria ettei pyyntiaikana ole tarvinnut kaloja takaisin laskea. Kaikki on syöty dioksiinista huolimatta.
Keskustelu jatkukoon, mutta älkää unohtako varsinaista aihetta.
Kalasimo onko tietoa tosta jokisuun verkko kartoista olen nähnyt jossain mutta kun ei tule mieleen missä. Joudun tästä lähteen tonne porin seudulle töihin loppuviikoksi.moro
Ainakin etsin karttaa n. 3h. Ei vaan löydy, ehkä
myöhemmin, jos vaikka ajan kanssa löytyisi.
Hardyman kyllä ne jostain löytyy mutta nyt täytyy lähtee töihin Porin seudulle moro
Pitääpä kysäistä TE-keskuksesta. Siellä voisi olla.
Niin Hardymanille vielä kommenttia aikaisemmasta viestistä. Eli tietääkseni meritaimenilla ei ole havaittu M74-taudin oireita. Pelkästään Itämeren lohilla.
Näinhän tutkijat sanovat ja ainakin itse heitä uskon. Olisiko syynä syönnösalue? Aikaisemminhan, kun M-74 jylläsi kunnolla, oli sekä vaaleita, että punertavia lohia (lihaltaan). Olen kysynyt RKTL:n tutkijalta olisiko syy ollut yksinomaan ravinnossa, josta värikin johtuu. Asiasta ei ollut tutkimustuloksia, mutta mahdollisena sitä pidettiin.
Tornionjoen villilohenpoikasilla ei ole muistini mukaan tavattu M-74:n oireita vuonna 2004 enään ollenkaan( eikä ilmeisesti sen jälkeenkään, jos sitä nyt on vielä ehditty isommin tutkia tai julkaista), joten siinä mielessä näyttää jo paremmalta.
Tuo meritaimenen säästyminen M-74:ltä on kieltämättä aika erikoinen asia, kun se kuitenkin syönnöstää merellä(tosin syönnösalue ja ehkä ravintokäyttäytyminenkin poikkeaa jonkin verran lohen vastaavasta). Meritaimenen lihan väri on tosiaankin lähes poikkeuksetta voimakkaan punainen, joten ehkäpä se selittää tuon M-74 kestävyydenkin. Käsittääkseni lohikalojen lihan punainen väri johtuu karotenoidipigmenteistä, joita ne saavat pääasiassa pienistä äyriäisistä. olisiko meritaimen etevämpi tai "hanakampi" napsimaan juuri noita äyriäisiä tai että niitä löytyy paremmin juuri taimenen syönnösalueilta ?
Taimenesta tulikin mieleeni, että osaako Kalasimo tai Arska(tai joku muu)kertoa, mistä on kysymys kun olen saanut Tornionjoesta yhteensä 3 taimenta(2-3 kg:n painoisia), joilla on ollut vatsassa ruokaa eli enimmäkseen pienehköjä n. 10-15 cm:n pituisia kaloja. Ovatko nuo vaeltaneet ollenkaan meressä, vai mistä on kyse ? Aivan meritaimenen näköisiä ja värisiä ovat kyllä olleet eli kirkkaita ja punalihaisia nousukaloja ainakin ulkonäöltään. Enimmäkseenhän Tornionjoesta saatavan(ainakin Pellon korkeudelta)nousutaimenen suoli on yhtä tyhjä kuin lohellakin eli siellä ei ole ruoan murentakaan.
Tornionjoen villilohenpoikasilla ei ole muistini mukaan tavattu M-74:n oireita vuonna 2004 enään ollenkaan( eikä ilmeisesti sen jälkeenkään, jos sitä nyt on vielä ehditty isommin tutkia tai julkaista), joten siinä mielessä näyttää jo paremmalta. Olisiko kanta jo sen verran "jalostunut", että osaa paremmin hakea vitamiinipitoisempaa ravintoa ?
Tuo meritaimenen säästyminen M-74:ltä on kieltämättä aika erikoinen asia, kun se kuitenkin syönnöstää merellä(tosin syönnösalue ja ehkä ravintokäyttäytyminenkin poikkeaa jonkin verran lohen vastaavasta). Meritaimenen lihan väri on tosiaankin lähes poikkeuksetta voimakkaan punainen, joten ehkäpä se selittää tuon M-74 kestävyydenkin. Käsittääkseni lohikalojen lihan punainen väri johtuu karotenoidipigmenteistä, joita ne saavat pääasiassa pienistä äyriäisistä. Olisiko meritaimen etevämpi tai "hanakampi" napsimaan juuri noita äyriäisiä tai että niitä löytyy paremmin juuri taimenen syönnösalueilta ?
Taimenesta tulikin mieleeni, että osaako Kalasimo tai Arska(tai joku muu)kertoa, mistä on kysymys, kun olen saanut Tornionjoesta yhteensä 3 taimenta(2-3 kg:n painoisia), joilla on ollut vatsassa ruokaa eli enimmäkseen pienehköjä n. 10-15 cm:n pituisia kaloja. Ovatko nuo vaeltaneet ollenkaan meressä, vai mistä on kyse ? Aivan meritaimenen näköisiä ja värisiä ovat kyllä olleet eli kirkkaita ja punalihaisia nousukaloja ainakin ulkonäöltään. Enimmäkseenhän Tornionjoesta saatavan(ainakin Pellon korkeudelta)nousutaimenen suoli on yhtä tyhjä kuin lohellakin eli siellä ei ole ruoan murentakaan.
"Tornionjoen villilohenpoikasilla ei ole muistini mukaan tavattu M-74:n oireita vuonna 2004 enään ollenkaan( eikä ilmeisesti sen jälkeenkään, jos sitä nyt on vielä ehditty isommin tutkia tai julkaista), joten siinä mielessä näyttää jo paremmalta. Olisiko kanta jo sen verran "jalostunut", että osaa paremmin hakea vitamiinipitoisempaa ravintoa ? "
No tuskin, ne on lohia, ei mitään älykkäitä olentoja. Jalostuminen vie "hieman" enemmän aikaa. Tuota tautia esiintyy ja tulee vielä esiintymään, syytä ai kait tiedetä, mutta silakalla lienee jotain tekemistä. Huonosti se silakkakin voi, kun vesi makeutuu koko ajan.
arska; Joo myönnetään! ainoastaan lohilla mutta
ei se kaukaa ole haettu, että se vaikuttaisi myös
taimeneen. Jahka nyt joku asiaa tutkisi!
Unto; RKTL:n raportissa todetaan tuo silakan
pienenemisen syyksi; plaktonin koon pienentyminen
alueella. Johtuen makean-veden lisääntymisestä?
Lainaus:
"vaikka silakkaa pidetään planktoneliöiden syöjänä, suuri osa lajin ravinnosta koostuu pohjaeläimistä, Parmanne ja Pönni muistuttavat. Jos maalta tulevien ravinteiden ylisuuret kuomat aiheuttavat rehevöitymistä, joka johtaa happikatoihin, meillä on suuri vastuu myös silakkakannan taantumaan."
Eerikille...
Keväisin ainakin täällä alajuoksulla pyydetää runsaasti merestä nousevaa taimenta, joka ei nouse kovinkaan ylös jokisuusta... max. pelloon asti. Mutta suurin osa näistä saadaan matkakosken alapuolelta. Näitä taimenia saa niin kauan kuin vesi on tarpeeksi kylmää n.<12c. Tämän jälkeen kalat kuin katoavat... Oma käsitykseni on että kalat nousevat keväisin joen alajuoksulle ruokailemaan jokeen nousevien pikkukalojen perässä... Veden lämmettyä ja pienten kalojen nousun loputtua taimenet palaisivat mereen uudelleen paremmille apajille nousten syksyllä uudelleen kudulle, toki osa voi nousta jo keväällä tuleville kutuvesille, mutta miksi niitä ei silloin juuri mistään saada.
Keväiset saalit täällä alhaalla voivat olla useitä kymmeniä yhdelle päivällä esim. kukkolankosken alta. En nyt tarkoita yhdelle henkilölle vaan kaikille pyytäjille... Toki henk. kohtaiset saaliitkin voivat olla erittäin korkeitä jos ei järkeä käytä. Esim. rktl on omissa arvioissaan ilmoittanut arviot alajuoksun taimen saaliista jopa 3000 kiloon vuosittain. Monesti tällöin joella ollessa voi alkaa ihmettelemään taimenen uhanalaisuutta tornionjoessa, koska niitä siellä on niin paljon. Toki alue on pieni johon taimenet keväisin nousevat verrattuna koko joen alaan, mutta kuitenkin.
Ainakin itse olen huomannut, että poikkeuksetta kaikilla saamillani kevät taimenilla on ollut vatsa täynnä.
Zeiboja: Taimen on erittäin muuntelevainen esimerkiksi elinympäristönsä ja vaelluskäyttäytymisensä suhteen, joten nuo tekemäsi päätelmät saattavat hyvinkin pitää kutinsa myös tuon keväisen syönnöstaimenen nousurajan osalta. Pellon korkeudella niiden vatsat ovat yleensä tyhjänä aivan kuten kaikilla lohillakin, mutta poikkeuksiakin siis löytyy. Muonion korkeudelta en osaa sanoa, mutta esim. Kalasimolla saattaisi olla asiasta kokemusperäistä tietoa.
Entisinä aikoina runsaslukuisenakin nousseesta kookkaasta syystaimenesta(lehtitaimen)olen kuullut vanhoilta Väylän lohimiehiltä aiemminkin, joten tuo Zeipojan mainitsema syysnousu saattaa sekin pitää paikkansa.
Kyllä meritaimen nousee keväällä myös yläjuoksulle eli Muoniosta niitä saadaan touko-kesäkuun vaihteesta alkaen. Toki pyynti riippuu onko vettä vähän vai 3 metriä liikaa. Pyytäjiä on silloin vähänlaisesti ja mahdollisista saaliista ollaan hiljaa. Viime kesän alku meni harakoille, kun vesi alkoi uudelleen nousta ja silloin siellä ei voi uittaa mitään. Muutamana kesänä olen alkukaudesta käynyt joella ja aina on ensimmäisellä laskulla kala ollut ainakin kiinni. Yksi syy taimenen katoamiseen liittyvään uskomukseen on vanhojen kalamiesten viisautta; "Muonion korkeudella taimen ottaa "musta/hopeaan rapalaan" juhannukseen asti". Syy lienee siinä, että taimen ottaa sen ruokana ja muuta kuin kalaa ei ole tarjolla ja yleensä juhannuksena tulee hyttyset ja muut ötökät. Taas syksymmällä kudun lähestyessa saadaan mustia taimenia, jotka ovat hyönteisiä syöneet koko kesän ja ovat olleet hyvin arkoja siihen asti.
Vielä sellainenki asia, joka on jäänyt mieleen keväisestä taimenrn pyynnistä, että silloin saadaan myös yllättävän paljon sellaisia 30-40 senttisiä pieniä hopeisia merestä nousseita taimenia... Tarinaa näiden takaa en kyllä tiedä, mutta veikkaisin juuri sitä mitä jo aikaisemmessa viestissä kirjoitin eli, että ne vaan kävisivät tällöin joessa. Sopivaan aikaan näitä saattaa saada aika monta yhtä "normaali" kokoista kohti. Minustä tämä on mielenkiintoinen asia, sillä mitallisten kalojen keskipaino on ollut n.2-3 kiloa viime vuosina.
Yläjuoksullakin tulee varsinkin alkukaudesta joitakin alamittaisia kirkkaita taimenia. Meillä ne laitetaan smolttien joukkoon eli ovat menossa merelle (tällöinhän poikanen on kirkas). Taimen kun saattaa lähteä merivaellukselle paljonkin myöhemmin kuin lohi, joka lähtee tietyn kokoisena.
En näillä kokemuksillani halua kumota muiden tietoa/kokemuksia. Kerron vain omat havaintoni joen "latvoilta". Kertokaa vain lisää omia havaintojanne sillä niistähän me muut opimme. Joki on pitkä, "Euroopan pisin vapaa lohojiki".
Yläjuoksullakin tulee varsinkin alkukaudesta joitakin alamittaisia kirkkaita taimenia. Meillä ne laitetaan smolttien joukkoon eli ovat menossa merelle (tällöinhän poikanen on kirkas). Taimen kun saattaa lähteä merivaellukselle paljonkin myöhemmin kuin lohi, joka lähtee tietyn kokoisena.
En näillä kokemuksillani halua kumota muiden tietoa/kokemuksia. Kerron vain omat havaintoni joen "latvoilta". Kertokaa vain lisää omia havaintojanne sillä niistähän me muut opimme. Joki on pitkä, "Euroopan pisin vapaa lohijoki".
tossa urheilukalastus lehdessä oli juttua meritaimenen sukupuuttoon kuolemisesta mielenkiintoinen juttu
Uusimmassako? Pitää käydä ostamassa kun ei enään tule laatikkoon.
joo
Lopettakaa valehtelu:http://www.te-keskus.fi/Lappi
Seuraavat mielipiteeni koskevat vain tornion-muonionjoen ja sen sivujokien tilannetta, en millään tavalla tarkoita taimenkantojen tilaa yleisesti...
RKTL ilmoittaa väylän taimenkannan uhanalaiseksi ja suomenpuoleisten kutujokien määräksi neljä, mutta esim. lätästä sivujokineen ei ole tähän listaan laitettu... miksi? Miksi sieltä ei lähtisi ollenkaan taimenia vaellukselle vaikka kanta on erittäin vahva?
Toiseskseen esim pelkästään muonionjokeen laskee ruotsinpuolelta varmaan tupla määrä meritaimenen kutu jokia/puroja. Tälläisia ovat esim. aareajoki/kaunusjoki, jalo-oja, ylinen- ja alinen kihlankijoki, parkajoki jne... Itse olen näistä muutamalla käynyt perhoa uittamassa ja olivat täynnänsä sitä puukon kokoista.
Kolmannekseen, mistään en ole vielä lukenut lainiojoen osuudesta torniojoen taimenkantaan. Lainiojokihan on kauttaaltansa erinomainen taimenjoki, sanoisin huomattavasti muonionjokea paremmaksi, ja kun siihenkin laskee aika suuri määrä meritaimenen kutujokia voin vain todeta, että omasta mielestäni taimenen tila tornionjoen osalta on ylidramatisoitu. Tätä tukee myös erittäin suuret saalismäärät > 1000 kpl vuosittain. Tähän voisi vielä lisätä, että eväleikattujen taimenien määrä on erittäin pieni. Tämä arvio ei ole oma vaan rktl kysymystutkimuksen tulos. Lisäksi omat havaintoni saaliin määrästä tukevat suuresti tätä arviota.
Tämä siis vain tornionjoen vesistöstä. Muista alueista en ota kantaa koska kokemuksia ei ole.
Kuka täälä valehtelee kun säkin olet ollut poissa
kylläpä lykkäs tekstiä
Sivut
Lisää uusi kommentti