Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Pelastuuko Tornionjoen lohi sittenkin?
syd
24.05.2004 - 07:31
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
"..suoraan itämereen..."
Sinne syvänteisiin suollettiin vaikka mitä mömmöjä II-maailmansodan loppuvaiheissa ja käsittämättömiä määriä. Syvänteihin ja tynnyreissä laivalasteittain. Koskahan ne tynnyrit on lauennut ja koska nämä suolapulssit sitten noita levittelee - ensin plaktoniin, sitten ... jne.
Siinä sitä on työ sarjaa ja haastetta putsaajille. Mitenkä mikä olis kaikkein turisti rikkain osa tornionjokea? Onko näin loppu kaudesta enää ruuhkaa missään?
on ollu....aivan yksin olen suvannolla souvellu.....kalat hyppii,ei maistu syötti
Taitaa noi vedenlämmöt olla sellaiset, että tyhjää saa soudella vielä pitkään.
perhoa perään tai jos kapulaa haluaa niin pientä 4-5cm vaappua.....
kyllä sieltä pyyntimies nytkin kalat ottaa......
ja pois sieltä suvannoista......
Jättäkää lohet rauhaan.. mustia ovat jo.. ensi vuonna jatketaan
Kokoajan nousee kirkasta kalaa jokeen melkein tuhatta kappaletta vrk. Vielä elokuun puolen välin jälkeenkin saapi kirkasta kalaa koukkuun.
näin on, on tuli joku lohi viine päivinä perholla, osa aivan peilikirkkaita.perho on hyvå.
Nythän vasta alkaa kossien nousu.
Isommat voikin päästellä pois.
ja pitäisikin päästellä pois.Mitään järkeä ei ole "sen suurimman kalan" ihannoimisessa; jokainen 15-20 kg:n lohi (erityisesti naaras) pitäisi päästää suvunjatkopuuhiin, ei sankarikalastajan pakastearkkuun.
Menneinä vuosina merikalastus piti huolen siitä, että kookkaita marjaksia tuli Tornionjokeen mahdollisimman vähän. Nyt tilanne on - ehkä - hieman parempi mutta geneettisesti arvokkainta lohikannan osaa tulisi edelleenkin varoa ja varjella.
Tornionjoella on vielä paljon korjaamista ennenkuin voidaan sanoa että lohi on pelastunut. Olette ehkä huomanneet, että julkisessa sanassa puhutaan Tornionjoen lohilaskureista - niinkuin siellä olisi niitä moniakin. Minun tietääkseni ainoa laskuri on Kattilakoskella eikä muita ole. Tarpeen olisi vähintään 2-3 lisälaskentapistettä, erityisesti yksi ainakin jokisuulle niin että alajuoksulla tapahtuva hävikki saataisiin kirjoihin ja kansiin. Nyt ei saada - ja minkäs se tilaisuus taas tekeekään?
Mitä hävikkiä alajuoksulla tapahtuu?
ja ikimuistoista.
Alajuoksulla verkotetaan, väliin hyvinkin reilulla otteella.
Alajuoksun ajoverkkokalastus ei ole mitään perinnekalastusta, sehän oli julkista salakalastusta. Saamani tiedon mukaan rajan valvontapartiot ovat muutaman kerran saaneet näitä verkkomiehiä kiinni ja sakkojakin ne ovat saaneet, pieniä ja olemattomia kylläkin. Melkoisia röyhkimyksiähän nuo ovat kolme vuotta sitten heinä - elokuun vaihteesa valvonta partio sai neljä venekuntaa kiinni lohen raohoituspäivänä enemmän lohta kuin siikaa veneissään. Että sellaista porukkaa. Ajoverkko on meressä kielletty, mutta lohen kotiväylässä se kyllä sallitaan, mukamas perinteenä, jota se ei missään nimessä ole. Tämähän on sitä hajoita ja hallitse politiikkaa, jota jo keisarit ja kuninkaat ovat aina harjoittaneet.
Juu ei voi tuollainen Kaiku juttu olla niin kohtuuttoman kallis ettekö niitä voisi jokisuuhun ja tenolle laittaa. Työ voiman koulutus ja saatavuus ei luulisi olevan ongelma.
Kummasti se näkyy aina (negatiivisenä)piikkinä tuolla laskurissa kun on perinnepäivät......perinnepäivistä viikko eteenpäin ja kummasti aina hiljenee juuri siinä? Ei maha olla sattumaa....gaussin käyrän kun piirtää siihen kylkee niin näkee että montakotuhatta kalaa perinteisiin katoaa......Ja kummasti se sattuu aina juuri perinnepäiviin........
Mitä ylemmäs mennään Suomea,niin sitä vaikeammalta tuntuu olevan sopeutua nykyhetkeen,ja muuttuneeseen mailmaan....
"gaussin käyrän kun piirtää siihen kylkee niin näkee että montakotuhatta kalaa perinteisiin katoaa."
Todella hienosti näkyy, sillä "gaussin käyrä" ei liity tämmöisiin asioihin mitenkään!
Siis: jos ei ole argumentteja, niin niitä voi ihan hyvin keksiä. Ja "sivistyssanat" ne parhailta kuulostavat. Upea suoritus!
"Negatiivinen piikki." Yes!
"gaussin käyrän kun piirtää siihen kylkee niin näkee että montakotuhatta kalaa perinteisiin katoaa."
Todella hienosti näkyy, sillä "gaussin käyrä" ei liity tämmöisiin asioihin mitenkään!
Siis: jos ei ole argumentteja, niin niitä voi ihan hyvin keksiä. Ja "sivistyssanat" ne parhailta kuulostavat. Upea suoritus!
"Negatiivinen piikki." Yes!
Todella hienosti näkyy, sillä "gaussin käyrä" ei liity tämmöisiin asioihin mitenkään!
Siis: jos ei ole argumentteja, niin niitä voi ihan hyvin keksiä. Ja "sivistyssanat" ne parhailta kuulostavat. Upea suoritus!
"Negatiivinen piikki." Yes!
Ei näytä matemaatikko paljon tietävän tilastomatematiikasta, jota tämä laskuri juurikin tekee :)
Ja miten se menikään kun argumentit eivät enää riitä sitten mennään henkilökohtaisuuksiin, ja sepäs sattui nyt matemaatikon kohdalle. Mistä lie johtuu? Hmmmmm.......
Gaussin käyrää, eli todennäköisyys jakaumaa käytetään kyllä paljon luonnontieteessä, mutta tämän asian kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Todennäköisyysjakaumaa käytetään kyllä esim. apuna smolttiarvioissa, niitä kun ei voida kaikkia laskea. Vaan datan perusteella tilastollisia menetelmiä käyttäen luodaan käyrä todennäköisyys jakaumalle 95% todennäköisyydellä. Tästä valitaan se todennäköisin arvo ja virhemarginaaliksi tuo 95% todennäköisyysväli. Mita parempi data sitä pienempi virhemarginaali. Kalat ei nouse tasaisesti todennäköisyysjakauman mukaan. Laskureilta tulee todellinen arvo kuinka monta kalaa on noussut ja sillä ei ole mitään tekemistä Gaussin käyrien kanssa. Laittakaapas vaikka vertailuksi vedenkorkeustiedot tuohon päivänousu diagrammin päälle. Voi aiheuttaa myös ahaa elämyksiä. Pohjolan sanomissa myös julkaistiin joku aika sitten Suomen puoleisten perinne kalastajien saalit. Olisiko ollut ulkomuistista n. 3000 kappaletta, tähän päälle ruotsalaisten saalit jotka muistini mukaan on hieman pienemmät. Olisiko siis kokonaissaalis lähellä 5000 kappaletta.
5000 kpl aika paljon mun mielestä. yhtään perinne miestä en tiedä. kuinka monta niitä on? 1000 kpl?
tuo on taas tuota kun termeihin puututaan kuin johonkin pilkkuihin, kaikki käsittää mitä kaveri yritti sanoa.
minusta tuohon olisi syytä myös puuttua, mutta pahimman loven tekee kuitenkin meripyynti, tietysti myös veden nousu voi tehdä pientä nousun hidastumista, mutta mutta kyllä tuohon olisi hienoa saada toinen mokoma eli 200 tuhatta lohta jokeen, kaiken järjen mukaan muutaman vuoden päästä pitäisi rytistä, ellei meripoijat niistä lohia olemattomiin.
Ei niitä tuhatta taida olla, tarkkaa määrää en tiedä, mutta satoja kumminkin. Keskimäärin ehkä jotain 10-20kalaa per talous tuota kalaa on saatu, mutta tämä on vain arvaus. Sama määrä siis kuin perussoutaja, tai vähemmän jos yhtään aktiivisemmin joella käy.
Ei tuo mitään termeihin puuttumista ole jos asia millä haluaa perustella ei ole missään tekemisissä perusteltavan asian kanssa. Gaussin käyrillä ole mitään tekemistä nousukalojen kanssa.
10-20 kalaa per talous. Mitä ne niillä tekee? Meidän taloudeessa menee 1-2 kpl. Tämä määrä koko vuoden aikana. Näistäkin osa annetaan sukulaisille.
puhua järkeä saalismäärään mutta ajatelkaapa: 10-20 kalaa per talous.Jos keskipaino on 5 kg niin taloutta kohti tulisi 50-100kg lohta.
Melkoisia syöppöjä nuo perinnekalastajat.Ja tätä me katselemme tumput suorina.
Melkoisia syöppöjä nuo perinnekalastajat.Ja tätä me katselemme tumput suorina.
* Lohia voi myös antaa ystäville lahjaksi
* Niitä voi myydä jos on kaupallisen kalastajien rekisterissä
Kun on havannoinut tätä teidän jokivartisten pyyntikulttuuria tänä kesänä
niin keskittykää vapaporukat ensin oman pesän putsaamiseen.
* Ootto onkioa oli pitkin väylän vartta
* Taimenia nakellaan teljon alle
* Lohet jätetään ilmoittamatta
Havainnot välillä Torniosta Enetekijölle, pahin paikka oli oli Pello
Kolme sormea osoittaa aina itseä kun etusormi osoittaa muita.
50 kilosta pyöreää lohta tulee 2/3 filepainoa. Itse en perinnepyyntiä harrasta, mutta soutelua kylläkin. 50 kiloa pyöreää lohta ei meidän taloudessa mahottoman pitkään kestä. Mutta kyllä se raja tuolla 50-100kg välillä mikä järkevästi vielä menee. Pitäisikö tässä lähteä markettiin ostaan kasvatettua, jos ei etelän mies tykkää kun vierestä kalastettu lähiruoka ei kelpaa?
Ei tuo mitään termeihin puuttumista ole jos asia millä haluaa perustella ei ole missään tekemisissä perusteltavan asian kanssa. Gaussin käyrillä ole mitään tekemistä nousukalojen kanssa.
Jostain kumman syystä vuosi toisensa jälkeen nämä näkyy selvästi laskurissa nämä perinnepäivät. Olipa vesitilanne, veden lämpö, kuun asento, ilman lämpö, tuuli ja muut olosuhteet mitkä hyvänsä. Ja näkyy vielä täysin selvänä. Gaussin käyrällä tuota on helpoin havainnollistaa. Annappas meille sitten parempi selvitys miksi tuo niin selvästi joka vuosi näkyy aina perinnepäivien jälkeisinä päivinä niin selvästi.
Edelleen Gaussin käyrällä ei ole mitään tekemistä nousukalojen laskennan kanssa. Se kuvaa edelleen jonkin asian todennäköisyysjakaumaa. Eli esimerkiksi jos pitäisi ennustaa minä päivänä on vaellushuippu, voisi aikaisempien vuosien datan perusteella koittaa tehdä tilastollinen malli, joka antaisi vastaukseksi Gaussin käyrää kuvaavan mallin, jossa x-akselilla olisi päivä ja malli kuvaisi minä päivänä huippu todennäköisimmin olisi. Käyrän ennustama huippu voisi esimerkiksi antaa tietylle päivälle tödennäköisyyden 20%, molempiin suuntiin tästä huipusta liikuttaessa käyrää kuvaa laskevaa todennäköisyyttä sille, että huippu osuisi joillekkin näistä muista päivistä. Toinen esimerkki missä todennäköisyysjakaumaa voi käyttää väylän lohien kanssa hyväksi en jo mainitsemani smolttipyynti, missä todennäköisyysjakauma luodaan kokonaisaalin, merkittyjen kalojen määrän ja uudelleen saatujen merkittyjen kalojen suhteen. Se, että sinä laitat Gaussin käyrän tuohon päivittäisten nousulohimäärien päälle, ei kuvaa mitään.
Toki, perinnepyyntikin vaikuttaa, mutta jos esim. tänä vuonna saatiin n. 5000 kalaa seitsemässä päivässä, tarkoittaa tämä keskimäärin n. 700 kalaa päivä. Toki saalis ei ole tasainen, vaan esim. tänä vuonna on kuullun mukaan ollut ensimmäinen jakso kaikista surkein, johtuen erittäin kovasta tulvasta. Nousumäärät lähtivät tänä vuonna rajuun laskuun jo ennen ensimmäisen perinnepyyntijakson alkua veden noustessa 50cm vuorokausivauhtia. Edelleen suosittelen tekemään sen käyrän vedenkorkeuden ja vaikka lisä tiedoksi myös laita lämpö siihen mukaan. Asian tulkitsemista vielä edelleen hankaloittaa se, että korkealla ja kylmällä vedellä kala liikkuu hitaammin. Nopeimmillaan kala kulkee tuon alueen läpi muutamassa päivässä, hitammillaan menee viikko.
Sivut
Lisää uusi kommentti