Pyyntivälineitten desinfiointi.
Oikeilla asentein ollessamme kalassa vierailla vesillä, emme halua
levittää tauteja, loisia, emmekä viruksia.
Omatoiminen pyyntivälineitten desinfiointi saattas olla maineteko.
Norjan suolattomissa vesissä kalastettaissa on pyydettäissä tarkastajalle esitettävä
desifeeraustodistus, maksettujen kalastuslupien lisäksi.
Noista, jos toinenkin puuttuu, loppuu kalastus siihen ja mukaan lähtee
maksumääräystilinsiirto, pahimmassa tapauksessa pyyntivälineesi
takavarikoidaan ja saat ne takaisin maksettua sakkokuittia vastaan.
Norjan reissuilla olen joutunut kalastusvälineeni desifeerauttaan,
se on pikainen toimitus, huoltoseman kassapoika ruiskuttaa sumutekannulla
fiehkonhajuista nestettä siimoihin ja uistinpakkiin, perii tuosta 5 € ja
todistus pitää kirjoittaa valmiille kaavakkeelle itse, siihen tulee vielä
huoltoaseman leima, joka tekee kopioimisen ja väärentämisen mahdottomaksi.
Desinfiointineste tuoksahtaa tarveyskeskuksen käyttämälle neonamiseptille tai
tuulilasinpesunesteelle, epäilen sen kuitenkin olevan isopropanoolia.
Perämoottorin ja veneen desifiointi lie hintavampi juttu.
Näin kotivesillä, kun pyymtivälineitä siirrellään vesiltä toisille, on huoli
käynyt mielessä, minkähänlaista tautitaakkaaja loismäärää mukanani kuljetan.
Omatoiminen välineitten puhditus saattais omaa mieltä rauhoittaa, kun selviäisi
desinfiointiaineen tehoaine ja koostumus.
Kellä parempaa tietoa, kerrotko.
pyyntivälineitten puhdistus
03.06.2012 - 12:31
Rapurutto lähtee kuivaamalla tai pakastamalla. Rapumerroille riittää, että ne kuivataan saunassa (80 astetta vähintään) tai auringossa (noin viikon ajan) rutikuiviksi. Ne voi yhtä lailla pakastaa (20 astetta vähintään) muutaman päivän. Yksi temppu on vielä desifioida ne alkoholissa (Sinolikin käy), jolloin 1 osa vettä ja 3 osaa viinaa. Luulisi, että se toimisi myös lohiloiseen. Oikaiskoon se, jolla on parempaa tietoa.
Joskus tuommoista miettinyt, jos ottivälineet käsitellään,
kovin vahvoilla aineilla lakkako ne kalastamasta?
Kuivauskäsittely olisi myrkyttömin ja luonnonmukaisin, mutta
vaatii hetken aikaa ja valmisteluja.
En yhtään epäile, etteikö miedolla alkoholliuoksella pöpöt lähtis.
Joskus, kun vaimo ei ole näkemässä, olen pessyt uistimet ja
pilkit astianpesukoneella.
En tiedä onko pesulla merkitystä ollut, mutta ainakin ihmisen-
ja tupakin haju niistä poistuu ja näin voisi olettaa niiden
kalastavankin paremmin.
Rapuja en ole koskaan pyytänyt, mutta sitäkin enempi muikkua
verkolla ja se vasta savustettuna herkkua on.
Jossain toiveiden syövereissä elää ajatus, jos joskus pääsis
jäämerestä pyytään kuningasrapua ja valmistaan sen retkiruuaksi.
Vähin mitä tehdä voin, jos Norjassa päädyn ravintolaan ruokaileen , tilaan
kuningasrapua vaikka se kallista olisi, koska en ole tuotakaan
päässyt maistamaan.
Noista rapumerroista tuli mieleen .Täällä pohjanperillähän luonto hoitaa tuon desifioinnin,edellyttäen että merrat säilytetään ulkotiloissa.Taitaa olla perin harvoin talvia,jolloin ei olisi tuota 20 astetta pakkasta.Eri asia on jos samoilla pyydyksillä pyydetään kauden aikana useissa paikoissa.
No ne merrat pysyvät yleensä samoissa vesissä ja ravustajat myös osaavat ne käsitellä. Suurin rapuruton levittäjä on jo vuosikymmeniä ollut uisteluveneet (ja uisteluvehkeet), joita raahataan ympäri eri vesistöjä ilman että pilssivesistä tai mistään muustakaan kannettaisiin yhtään mitään huolta. Kun se uistelu on niin hienoa!
Tästä uisteluveneiden osuudesta rapuruttoon ja sen leviämiseen on aika monenlaista mielipidettä.Nämä kyseiset vekottimet kun yleensä ovat melko lailla kuivia,jo kuljetustapansa takia.Harva vene vuotaa,ja jos vuotaa,tuskin omistaja viitsii vettä mukanaan kuljetella.Nämä nyt vain sattuvat olemaan sopiva syntipukki joidenkin kateellisten mielestä.Useimmat asiantuntijat ,siis ympäristö ja ja vastaavien viranomaisten taholta,pitävät taudin leviämisriskiä veneiden mukana hyvin pienenä.Turus-ukkona huolehtisin ennemminkin esim.kuikkien,koskeloiden ja muiden vesilintujen pershöyhenien kuivuudesta.Siinä sitä riittää työnsarkaa,ne kun eivät tunnu näitä palstoja suuremmin seuraavan.Rapurutto on omien,kokemusperäisten havaintojen mukaan vähän samanlainen tauti kuin jäniksiä karsiva tularemia.Molemmat ilmestyvät kun kannat kasvavat ylitiheiksi.Tunnen muutaman järven joissa ei ainakaan tietääkseni,elinaikanani(melko pitkä jo) ole esiintynyt kyseistä tautia.Niissä on kyllä ravustettu melko suruttomasti,suuremmin pyydyksiä desifioimatta.Näissä järvissä ei tosin ole koskaan ollut kovin runsasta kantaa,kuitenkin sieltä muutaman kymmenen rapua saattoi yössä saada.Tämä keskustelu karkasi jo rapuihin,vaikka alkoi norjan kalastuksesta,mutta haitanneeko:pääasia että keskustelua syntyy ja kaikki halukkaat saavat mielipiteensä esille.
Lisää uusi kommentti