Hei,
Ajattelin avata tänne oman osion Saimaan lohikalat -hankkeelle, joka on kolme vuotta kestävä tiedotus- ja neuvotteluhanke. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Kumppaneina toimivat Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskukset. Hanke saa rahoitusta EU:n Life+ -rahastosta.
Hankkeen keskeisenä tehtävänä on jakaa tietoa Saimaan uhanalaisista kalalajeista (järvilohi, järvitaimen, nieriä, harjus) ja kertoa kalastuksen vaikutuksesta niihin.
Yhteistyössä kalastusalueiden ja kalavesien omistajayhteisöt kanssa laaditaan myös laji- ja kantakohtaisesti alueellisia ja paikallisia kalastuksenjärjestämissuunnitelmia.
Hankkeen etenemistä voit seurata http://www.jarvilohi.fi sivustolta, josta löytyy myös ajankohtaista tietoa kalalajeista ja niiden suojelusta. Sivustot ovat vielä pahasti kesken mutta niitä päivitetään parhaillaan.
Pyrimme tässä ketjussa ilmoittelemaan ajankohtaisista asioista lohikalakantojen suojeluun ja hankkeen etenemiseen liittyen. Voit myös esittää kysymyksiä/kommentteja seuraaviin sähköpostiosoitteisiin:
Projektipäällikkö Mirko Laakkonen, mirko.laakkonen(at)ely-keskus.fi
Projektiassistentti Juho Rajala, juho.rajala(at)ely-keskus.fi
Ystävällisin terveisin,
Juho Rajala
Heinäkuun blogi "Katse omaan kalastukseen" luettavissa
-> http://www.jarvilohi.fi/sitenews/view/-/nid/5/ngid/3
-Juho
Saimaan lohikalat -hanke julkaisi 3.7.2012 lehdistötiedotteen 'Rasvaeväleikkaukset turvaavat vaeltavien lohikalojen tulevaisuutta'.
Tiedotteen voi käydä lukemassa:
http://www.jarvilohi.fi/sitenews/view/-/nid/19/ngid/1
Terv,
Juho Rajala
Saimaan lohikalat -hanke
Mitä toimenpiteitä hanke tekee verkkokalastuksen rajoittamiseksi? Se kai on se suurin järvilohen kompastuskivi.
Verkkojen vähentäminen/silmärajoitukset/aikarajoitukset ovat avain asemassa.
Toisena saattaisi olla turhien voimaloiden poistaminen.
Monet niistä eivät tuota muuta kuin haittaa ja ovat useasti
olleet laittomia, siis toimineen ilman lupia kymmeniä vuosia.
Esimerkkinä Sysmän Virtaan voimala joka toimi myllyluvan perusteella liki sata vuotta.
Rasvaeväleikkaus on arvokas ja välttämätön asia joka ei kuitenkaan toimi verkkoon kuolleen kalan kohdalla.
Pikku hiljaa pitäisi päästä siihen, että rasvaevällisiä lohikaloja rauhoitettaisiin lailla vähintään niiden kannalta tärkeissä vesistöissä kuten Saimaassa. Tietenkään verkkokalastaja ei voi valikoida mitä pyydykseen tulee, mutta varmasti se, että siihen kuolee rauhoitettuja kaloja joita ei saa ottaa ravinnoksi vähitellen muuttaa kulttuuria. Rauhoitetun kalan löytyminen veneestä pitää tietysti sanktioida riittävästi. Hinnaksi mielummin tuhansia kuin satoja euroja, niin riski rauhotetun lohikalan ottamisesta alkaa olla riittävä.
Verkkokalastus on ilman muuta yksi lohikalakantoihin vaikuttavista kalastusmuodoista. Pelkästään verkkokalastusta säätelemällä ei kuitenkaan lohikalakantoja saada elpymään. Kalastuksen säätelyn tuleekin kohdistua kaikkiin lohikaloja pyytäviin kalastusmenetelmiin.
Verkkokalastusta koskien hanke neuvottelee mm. seuraavista toimenpiteistä kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa:
-Parhaiden harjusluotojen ja -rantojen rauhoittaminen kalastukselta luontaisten kantojen vahvistamiseksi
-Kapeikkoalueiden rauhoittaminen kalastukselta järvilohen vaelluksen turvaamiseksi
-Pinta- ja välivesiverkkojen solmuvälin nostaminen 80 mm:iin
-Kuhaverkkojen solmuvälin nostaminen 60 mm:iin
Lisäksi suosittelemme mm. rysän ja katiskan käyttöä verkkojen sijasta ja verkkomäärän rajoittamista (enintään 2-4 verkkoa/vapaa-ajankalastaja).
Nämä tiedot löytyvät myös hankkeen nettisivuilta www.jarvilohi.fi. Sieltä voit myös lukea tarkemmin verkkokalastuksen suosituksista, joiden käyttöönotosta tullaan neuvottelemaan kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa.
Sivut ovat parhaillaan päivityksen alla, joten uutta tietoa julkaistaan lähes päivittäin.
Terv,
Juho Rajala
Saimaan lohikalat -hanke
Saimaan lohikalat -hanke etenee projektisuunnitelman mukaisesti. Kevään aikana vierailtiin suuressa osassa mukaan valituista kalastusalueista ja osakaskunnista. Loput kohderyhmistä tavataan tulevan syksyn aikana. Vastaanotto on ollut pääsääntöisesti positiivinen.
Lohikalojen tilanteesta ollaan laajasti huolestuneita kalastajien keskuudessa. Tämä kävi selvästi ilmi esimerkiksi keväällä tekemässämme postikyselyssä. Kalastajat toivovat mm. saaliskiintiöitä sekä vapa- ja verkkomäärien rajoittamista.
Hanke ja lohikalat ovat olleet mukavasti esillä mediassa. Hankkeessa on tuotettu myös viestintämateriaalia (esite, kynä, tarra jne.). Näitä jaetaan mm. kesätapahtumissa.
Syksyllä jatketaan tapaamiskierrosta ja ensi vuonna tavataan kaikki kohderyhmät uudelleen. Silloin tulisi tehdä yhdessä valmisteltujen suunnitelmien pohjalta uudistuksia kalastuksen järjestämiseen eli käytännössä muutoksia kalastussääntöihin kullakin alueella. Toiveena tietysti on, että saamme aikaan kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja.
Lohikalojen turvaksi tarvitaan tiukempaa kalastuksen sääntelyä. Kestävän kalastuksen periaatteisiin pohjautuvilla päätöksillä lohikalakantoja voidaan vahvistaa, mikä mahdollistaa myös kalastuksen jatkuvuuden tulevaisuudessa. Nykyistä paremmat lohikalakannat ovat kaikkien etu.
Olemme mukana seuraavissa kesätapahtumissa, joten tulkaahan juttelemaan!
Paalasmaan mökkiläispäivät, Juuka 20.7.2012
Suur-Saimaan lohimestaruus, Paasivesi 11.8.2012
Mikkelin kalamarkkinat 17.-18.8.2012
Valtakunnallinen kalastuspäivä, Joensuu 29.8.2012
Kalaryssäys, Kuopio 7.-8.9.2012
Muikku ja Pottu, Lappeenranta 15.-16.9.2012
Vuoksen kalamarkkinat, Imatra 22.-23.9.2012
Mirko Laakkonen
projektipäällikkö
www.jarvilohi.fi
Hei,
Avasimme www.jarvilohi.fi -sivustolle saalispäiväkirjan. Sinne voit ilmoittaa Saimaan ja Pielisen alueelta saaliiksi otetut rasvaeväleikatut sekä kaikki vapautetut järvilohet ja –taimenet. Kaikkien saalispalautteen antaneiden kesken arvotaan kuukausittain (avovesikausi) tuotepalkintoja.
Ilmoita saalispalautteessa pituus, paino, pyyntipäivä, leikattu/leikkaamaton sekä alue karkeasti. Kuvan voi liittää mukaan, jos sellainen löytyy. Emme kuitenkaan suosittele vapautettavien kalojen kuvaamista. Vapautettujen kalojen osalta riittää arvio pituudesta.
Saalisilmoitukset voit lähettää osoitteeseen juho.rajala(at)ely-keskus.fi.
Saalispäiväkirjaa pääset selaamaan tästä: http://www.jarvilohi.fi/fi/kalastus/saalispaivakirja/
Kireitä siimoja,
Saimaan lohikalat -hanke
Hei,
Lue Pohjois-Karjalan ELY-Keskuksen kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaan uusin blogikirjoitus ”Kalastus muutoksen kourissa”.
http://pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com/
http://www.jarvilohi.fi/sitenews/view/-/nid/26/ngid/3
Hei,
www.jarvilohi.fi sivustolla käydään vuoden 2012 aikana järvilohen hoito-ohjelma läpi kohta kohdalta. Joka viikko esitellään kaksi toimenpidettä, joita voit kommentoida facebook -tunnusten avulla. Vastaamme kaikkiin asiallisiin kommentteihin.
Käy tutustumassa toimenpiteisiin osoitteessa: www.jarvilohi.fi (Ajankohtaista -> Hoito-ohjelmta haltuun!)
-Saimaan lohikalat hanke
-Saimaan lohikalat -hanke
Tuo Kaijomaan kirjoitus ei ollut kovin kummoinen, ja esimerkiksi väite että ammattikalastus ei vaaranna yhdenkään kuhakannan tuottavuutta on täysin käsittämätön. Kun järvelle ilmestyy ammattikalastaja joka liottaa läpi talven jopa useita satoja verkkoja, jotka lasketaan GPS.n avulla parhaisiin kuhasyvänteisiin, niin kuhakannan tuho on selviö. Jopa muutama aktiivinen harrastekalastaja tekee merkittävää tuhoa kun verkkoja laitetaan parhaat kuhasyvänteet täyteen.
Mutta lohikaloihin. Tuosta rasvaeväleikkauksen toimivuudesta täysin istutusten varassa olevalla järvilohella voi kysyä, että millä perusteella päätetään se että miltä istukkaalta leikataan rasvaevä ja miltä taas ei? Käsittääkseni jokainen istukas voi palata kutukypsänä yksilönä jokeen, ja ainoa kestävä tapa saada kutujokeen tuleva kalamäärä riittäväksi on kalastuspaineen lasku tasolle, jolla kaloja jokeen riittävästi nousee. Myös troolikalastuksen merkitys lohikalakannoille olisi syytä selvittää, esim. käymällä lohihankkeen toimesta tooliveneillä. Jokatapauksessa monet uistelijat ovat sanoneet, että lohikalakantojen romahdus oli selvä, kun troolaus sallittiin sisävesillä.
Myös puhe ylämitasta on syytä aloittaa. Nykysuuntaus on se, että nostetaan ylämittaa jopa 60.n senttiin, ja tällä toimella lisätään kalastuspainetta nimenomaan suuriin yksilöihin, ja täten vähennetään niiden määrää. Viisaampaa olisi ottaa käyttöön 50.n sentin alamitta, ja vaikka 70.n sentin ylämitta. Väitän että pelkästään tällä toimella saataisiin kutukalojen määrä riittävälle tasolle Pielisjoessa, ja saataisiin riittävästi emokaloja pyydettyä lypsettäväksi. Tutkittu tosiasiahan on se, että uistelu on merkittävin lohien pyyntitapa, tämä on tutkittu tosiasia.
Hei,
Kiitos vastauksesta. Kuha-asiaa en lähde sen enempää kommentoimaan, kuin että asia riippuu melko paljon esim. vesistön koosta.
Sitten nämä lohikalat. Rasvaevä leikataan niiltä istukkailta, jotka laitetaan järvialueelle. Näistä suurin osa ei lähde vaeltamaan jokialueelle, koska eivät sinne ole leimautuneet. Rasvaevällisiä ovat joko luonnonkalat tai sitten jokialueelle istutetut kalat. Nämä leimautuvat jokeen ja sinne myös pyrkivät palaamaan.
Troolikalastuksen vaikutuksista lohikalakantoihin on hyvin vaikea sanoa mitään yleispätevää. Kuolleisuus vaihtelee paljon. Toisinaan saaliissa ei juuri ole lohia tai taimenia olleenkaan ja joskus on. Olennaista tässä on myös se, miten trooliin jääneet kalat selviävät. Tärkeää on, että asiaa selvitetään lisää. Meneillään on mm. säleikköhanke, jolla pyritään etsimään sellaisia ratkaisuja, että lohet ja taimenet eivät joutuisi trooliin. Lisätietoja tuosta hankkeesta saa Niilo Valkoselta www.futuremissions.fi.
Olen samaa mieltä, että lohikaloihin kohdistuvaa kalastuspainetta tulee laskea ja tämä koskee kaikkia kalastajia ja kalastusmuotoja!
Ylämittakeskustelua ei tule missään nimessä sotkea tähän järvilohi- ja taimenkuvioon Pielisellä ja Saimaalla. Rasvaeväleikkausmenetelmä poistaa tämän tarpeen täysin. Kun rasvaevälliset järvilohet ja -taimenet vapautetaan koosta riippumatta ei ole mitään järkeä edes keskustella ylämitasta, koska ei ole ala- eikä ylämittaa. Valistunut kalastaja siis vapauttaa Saimaalla ja Pielisellä yhtä lailla 25 cm lohen kuin 80 cm lohen, jos sillä on rasvaevä.
Sen sijaan kuhan kohdalla olisi syytä keskustella ala- ja ylämitoista.
Alamitat koskevat tulevaisuudessa rasvaeväleikattuja järvilohia ja -taimenia. Mutta niin kauan kun rasvaeväleikkausmenetelmä ei todella toimi aukottomasti (eli jos kalastajat eivät sitä noudata) on 60 cm alamitta ehdottomasti tarpeen järvilohelle. Ja 60 cm alamitta on myös tuottavuudenkin näkökulmasta hyvä, siis ihan istuttajankin puolesta. Kala ehtii kasvaa kiloja.
Kaikki tarvittavat tiedot esim. rasvaeväleikkausmenetelmästä löytyvät hankkeen nettisivuilta www.jarvilohi.fi
Ystävällisin terveisin,
Mirko Laakkonen
projektipäällikkö, Saimaan lohikalat -hanke
Hei,
Elokuussa kaikkien saalispalautetta antaneiden kesken arvottiin Järvilohi -muki. Arpaonni suosi tällä kertaa Antti Harjua Vuokatista. Onneksi olkoon!
Saalispäiväkirja löytyy osoitteesta:
http://www.jarvilohi.fi/fi/kalastus/saalispaivakirja/
Syyskuussa jälleen uusi arvonta, muistakaahan jättää saalispalautetta!
Terveisin,
Saimaan lohikalat -hanke
Tuosta vastauksesta herää tietysti kysymys siitä, että miten noinkin raju istutuspolitiikan muutos toteutetaan, ja miten jokeen istutettavien kalojen määrä arvioidaan? Ainakin tällähetkellä ongelma on se, että Pohjois Saimaalla, eli Savonlinnan pohjoispuolella järviin tapahtuva istutus on käytännössä olematonta, koska kalastuskunnat laskevat että lohikalaa riittää jokeen tehtävien istutusten ansiosta. Eteläiselläkin Saimaalla istutustoiminta on ollut kohtuullisen vähäistä.
Rasvaeläleikkauksilla ei verkkokuolleisuutta saada kai juurikaan laskemaan, ja uistelussakin vapautetuista kaloista merkittävä osa tutkitusti menehtyy vapautuksen jälkeen. Tämän yhtälön takia rasvaeväleikkausten jälkeenkin reilun sadan emokalan saaminen emokalalypsämölle vaatinee merkittäviä joki-istutuksia, ja on jopa aiheelista kysyä kuinka paljon nykyistä istutusmäärää on edes varaa alentaa? Tämä kysymys on aiheellinen varsinkin jos istutuksia lisätään järviin, ja kalastuspaine sitä kautta kasvaa entisestään.
Itse en tiedä, että onko järvilohen poikastuotto täysin näiden jokeen saapuvien lohien varassa, vai onko olemassa muita viljelylaitoksia ja niissä laitoskaloja, joiden mädin avulla tätä järvialtaisiin tapahtuvaa istutusta voidaan suorittaa. Toisaalta jos joskus tulevaisuudessa voimalaitosten purku tulee ajankohtaiseksi, niin tätä laitostumista ei tulisi viedä liian pitkälle.
Hei,
Kestävä ja vastuullinen kalastus esillä mediassa:
Ari Manninen kirjoittaa 8.9.2012 julkaistussa blogissaan Saimaan lohikalojen kestävästä kalastuksesta. Blogin voit lukea osoitteesta:
http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalahatusta/kestaako-kalastus.aspx
SVK:n Vastuullinen vapaa-ajankalastaja -hanke avasi syyskuussa Internet –sivustonsa. Hankkeen tarkoituksena on ohjata suomalaista vapaa-ajankalastusta yhä kestävämpään ja eettisempään suuntaan. Avainasemassa ovat harrastajien omat valinnat. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja -hankkeessa neuvotaan kalastuksen harrastajia toimimaan oikein ja tekemään luonnon sekä kalakantojen kannalta oikeita valintoja.
Tutustu tarkemmin hankkeeseen alla olevasta osoitteesta:
http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
Hei Rieti,
Mirko matkustelee parhaillaan ympäri Itä-Suomea tapaamassa kalastusalueita ja osakaskuntia niin vastaan hänen puolestaan projektiassistentin ominaisuudessa.
Järvilohen poikastuotanto niin Pielisellä kuin Saimaallakin on tällä hetkellä täysin jokialueistukkaiden varassa. Jokialueelle istutukset tapahtuvat Pielisellä Lieksanjokeen ja Saimaalla Pielisjokeen. Nämä joet ovat järvilohen alkuperäiset lisääntymisjoet, tällä hetkellä lisääntymisalueet ovat huonossa kunnossa ja patojen takana.
Kalankasvatuslaitoksista toki löytyy järvilohen emokalastot, joita uudistetaan vuosittain luonnosta saadun mädin avulla. Järvilohi ei siis kuole sukupuuttoon, jos jonain vuonna ei jokialueelta emokaloja saaliiksi saada. Laitostuminen on kuitenkin suuri ongelma. Siksi järvialueen luonnonkierron läpikäyneet kalat ovat tärkeitä. Vuosittainen tavoite on 50 koiras ja 50 naaraskalaa. Jos tavoite tulevaisuudessa ylitetään, voidaan "ylimääräisiä" kaloja esimerkiksi siirtää patojen yli yrittämään luonnollista lisääntymistä. Tällä hetkellä siihen ei ole varaa.
Jokialueelle istutettujen poikasten vuosittainen määrä on tarkalleen tiedossa. Vuosittainen tavoite on istuttaa Pielisjokeen 100 000 rasvaevällistä poikasta. Nämä istukkaat eivät alunperinkään ole tarkoitettuja kalastettavaksi, vaan kannan ylläpitämiseksi. Rahoitus näihin istukkaisiin tulee velvoitteista sekä valtion kalanviljelystä (RKTL). Tätä määrää ei ole tarkoitus jatkossakaan alentaa.
Näistä jokialueistukkaista täysin erillaan on järvialueistukkaat, jotka jatkossa erottaa rasvaeväleikkausten ansiosta. Näihin rahoitus tulee esimerkiksi kalastusalueilta. Järvialueistukkaat eivät siis ole pois jokialueistukkaista, vaan tulevat yleensä täysin eri rahoituksen kautta.
Istutuspolitiikassa on silti tapahduttava muutos. Kuten mainitsitkin, suuri osa kalastusalueista ja osakaskunnista ei istuta järvilohia lainkaan. Jokialueelta vaeltavat poikaset ovat mahdollistaneet järvilohen pyynnin ilman järvialueistutuksia. Nyt kun rasvaeväleikkaus erottaa pyydettävän ja säilytettävän kannan, eivät jokialueistukkaat ole enää kalastuksen piirissä. Siksi onkin tärkeää, että mm. kalastusalueita kannustetaan jatkossa entistä enemmän istuttamaan järvilohia järvialueille ja nimen omaan eväleikattuina.
Rasvaeväleikkausmenetelmä ei siis poista jokialueistukkaiden tarvetta. Jotta istutuksista voitaisiin luopua, tulisi kaikki padot purkaa ja koskialueet ennalistaa luonnontilaan. Menetelmän avulla saadaan vuosittaiset emokalamäärät kuitenkin kasvamaan. Tämä taas turvaa järvilohen geneettistä monimuotoisuutta, mahdollistaa kalojen siirron patojen yläpuolisiin vesistöihin lisääntymään ja luo osaltaan painetta kalaportaiden rakentamiseen sekä jokialuekunnostusten lisäämiseen.
Vahva kyllä!
Eli tavoitteena on edelleenkin istuttaa tuo 100 000 järvilohta Pieliseen? Käytännössä vaan homma mennee vaikeaksi, jos kalastuskulttuuriin ei tule merkittävää muutosta. Jos joki-istukkaita lätkitään tuo määrä, ja kalastuskunnat velvoitetaan vielä merkittäviin rasvaevättömien lohien istutuksiin, niin lopputuloksena lienee kalastuspaineen kasvaminen. Kun jo nyt tuntuu siltä, että jos jollakin Saimaan alueella alkaa lohta olemaan, niin pian onkin jo uisteluveneiden armada paikalla. Sitten paikalliset verkkomiehet polttavat päreensä, että heidän kalastuskunnan rahoilla istuttamat istukkaat pyydetään vapavälinein pois, ja pian järvellä onkin jo verkonmerkkiä vähintään se määrä, minkä laki sallii...
Pitää kuitenkin muistaa, että verkkoon joutunut lohi on yhtä kuin kuollut lohi, sillä vaikka kala ei kuole niin se yleensä vaurioituu siinä määrin, että se kuolee pian vapauduttuaan. Myös uistimesta vapautettujen lohien kuolleisuus on tutkitusti jopa useita kymmeniä prosentteja. Kun otetaan tämä asia huomioon, ja lisätään siihen oletettu kalastuspaineen kasvu, niin jokeen nousevan rasvaeväkalan määrä voi helposti jäädä odotettua pienemmäksi. Jokatapauksessa tästä pitäisi tehdä tarkka selvitys, sillä muuten homma voi mennä pieleen.
Onko muuten selvitetty Pielisjoen voimalapadon korvaamista esimerkiksi joen suistoalueelle asennettavalla aaltovoimalla, tai joen laidoille asennettavilla pienvesivoimaloilla? Tämä kysymys lienee aiheellinen siksi, että kestävästä kalastuksesta on "hieman" outoa puhua lajin kohdalla, joka on täysin istutusten varassa.
Ei kannata ottaa noita Rietin trollauksia ihan tosissaan. Jos kaverin tekstejä vähän googlettaa, niin saa kyllä hyvän kuvan tyypin lääkityksen tehosta.
Kyllä, tavoitteena on jatkossakin istuttaa 100 000 järvilohen vaelluspoikasta Pielisjokeen, ei siis Pieliseen. Pieliseen istutetaan toki myös järvilohia. Sielä jokialueistutukset tehdään Lieksanjokeen, tilanne on siis samankaltainen kuin Saimaalla ja rasvaeväleikkausmenetelmä on suosituksena tullut molemmille alueille.
Olet oikeassa ettei pelkkä rasvaevällisten kalojen vapauttaminen riitä järvilohen ja -taimenen pelastamiseksi. Verkot vievät edelleen suuren osan kaloista ja vapautuksessa menehtyy väistämättä joitain yksilöitä. www.jarvilohi.fi sivustolta voit tutustua lohikalojen kestävään kalastukseen ja hankkeen toimenpiteisiin tarkemmin. Sieltä löytyy mm. verkkojen solmuvälisuosituksia ja kestävän kalastuksen viehekilpailu. Kilpailun tavoitteena on mm. tuoda näkyvyyttä vieheille, joista kalat on helppo vapauttaa.
Kannattaa tutustua järvilohen hoito-ohjelmaan, sieltä löytyy ajantasaista tietoa ja mm. toimenpiteet, joilla järvilohen tulevaisuus Saimaalla pyritään turvaamaan. Saimaan lohikalat -hanke osaltaa edistään hoito-ohjelman toimeenpanoa. Hoito-ohjelman löydät täältä: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvilohi/suojelu/
Pielisjoen voimalapatojen korvaamisesta ei tietääkseni ole käyty vakavia keskusteluja. Tapahtuessaan patojen poistuminen olisi lohikalojen kannalta upea asia. Tällaiset toimenpiteet taitavat lähitulevaisuudessa olla kuitenkin vain kaukainen haave.
Hienoa että asia kiinnostaa, vastaamme kommentteihin mielellämme jatkossakin!
Rieti, Pielisjoen kahden voimalaitoksen (Kuurna ja Kaltimo) yhteenlaskettu pudotuskorkeus on vajaat 15m ja keskivirtaama on reilut 200 kuutiota sekunnissa. Tuosta voit arvioda paljonko pienvoimaloita tarvittaisiin korvaamaan nämä kaksi voimalaitosta.
Toki tuo Pielisjoen voimaloiden purku ei ole realismia ainakaan lähitulevaisuudessa, pitkälti taloustilanteesta johtuen. Kuitenkin vesivoimaa voidaan tuottaa myös tavoilla, jotka eivät estä lohien nousua jokeen. Esimerkiksi siipiratasvoimaloiden kehitys on nopeaa, ja aaltovoiman määrää pyritään lisäämään. Tilanne voi olla hyvinkin toinen jo vuosikymmenen päästä, ja voimalapadot voidaan korvata kalojen nousun mahdollistavilla tekniikoilla ilman että tuotetun energian määrä laskee. Tässä juttua aaltovoimasta:
http://www.taloussanomat.fi/energia/2012/09/03/suomalaiseen-aaltovoimaan...
Olisi mielenkiintoista selvittää, että voidaanko jotakin aaltovoimatekniikkaa asentaa esimerkiksi Pielisjoen suistoalueelle, ja korvata tällä tavalla voimalan energiaa. Sinänsä tämä asia olisi syytä selvittää nyt kun tekniikkaa kehitetään, sillä asia voitaisiin ottaa huomioon tuotekehityksessä.
Käsittääkseni on kiistatta osoitettu, että 1-haarainen koukku on vapautuksessa paljon 3-haaraista parempi. Onko muuten järvilohen kohdalla tehty tutkimusta vapautuskuolleisuudesta? Muistaakseni ainakin Ruotsissa tätä on tutkittu, ja luvut olivat muistaakseni yllättävän korkeat.
Jos järvilohen kalastusta halutaan muuttaa kestäväksi, niin tarvitaan muutosta moneen asiaan, kuten valvontaa, riittäviä sanktioita, tiedottamista ja kalakannan turvaavia kalastusrajoituksia. Kun käytännössä itsekin olen törmännyt tilanteisiin, jossa Saimaasta vedetään uistimella jopa 50.n lohikalan päiväsaaliita ja verkoillakin miltei 20.n lohen päiväsaaliita, niin tälläisessä tilanteessa ei lohikalojen tilanne parane vaikka istukkaita lisätään. Jos muutosta halutaan, niin tarvitaan riittävät sanktiot laittomasta pyynnistä ja kiinnijäämisen riskin on oltava realistinen. Käytännössä monet Saimaalla kalastavat eivät edes tiedä kalojen alamitoista tai verkkojen solmuvälirajoituksista, ja jos tätä asiaa ei saada muuttumaan niin tilanne ei kyllä parane..
Nuo puheet aaltovoimasta Pielisjoen suulle osoittavat kuinka pihalla Rieti on. Aaltovoimatekniikalla on jotain merkitystä vain valtamerillä. Mistä jotain riittävän merkittäviä metriluokan aaltoja syntyisi Pielisjoen suulle? Ydinvoimalla?
Tosin Rietin rinnakkaistodellisuudessa tämäkin on varmasti mahdollista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aaltovoima
Veikkaan että tuo aaltovoima järvillä on ihan yhtä tyhjä hanke kuin rakentaa jokioisille tuulivoimala katras luonnonsuojelualueen viereen.
Tämmöiset aaltovoima-hankkeet pielisjoen suulle. Voishan nuita kehittää ja heittää rahaa turhaan pielisjoen aaltoihin. Ensin turhaan tutkimustyöhön ja sitten voimaloiden rakentamiseen. Kyllähän nuo tekniikka-alan yritykset, fortum, ja tekesin virkamiehet hieroisivat käsiään tyytyväisenä. Pumpataanhan tuohon nyt jo rahaa rietin laittaman linkin perusteella .
Löytyykö tietokoneeltasi kalastusaiheisia kuvia? Lähetä kuvat Saimaan lohikalat -hankkeen käyttöön. Marraskuun loppuun mennessä (30.11.2012) saapuneiden kuvien keskuudesta valitaan kolme parasta, joista maksetaan 100e korvaus per kuva.
Tarvitsemme kuvia erityisesti kalalajeista (harjus, saimaannieriä, järvitaimen, järvilohi), kestävästä kalastuksesta ja eri kalastusmuodoista. Tarkemmat tiedot, osallistumisohjeet sekä -ehdot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.jarvilohi.fi/sitenews/view/-/nid/47/ngid/1
Lyhyet kommentit vielä yllä oleviin viesteihin:
Rieti,
Järvilohen vapautuskuolleisuutta on tutkittu, voit lukea asiasta lisää mm. "Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen" -julkaisusta (http://www.futuremissions.fi/Future_Missions_-_Jarvilohen_kestava_kalast...). Vapautuskuolleisuuteen voidaan vaikuttaa mm. vähentämällä koukkuja vieheissä sekä oikeaoppisella kalan käsittelyllä.
Kuten mainitsitkin, tietämys mm. lohikalojen alamitoista ja lajien nykytilasta on monilla alueilla heikko. Tiedotus uhanalaisten lohikalojen tilanteesta, sekä kalastussuunnitelmien tekeminen kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa, ovat tärkeimpiä toimenpiteitämme Saimaan lohikalat -hankkeessa.
Aaltovoimakeskusteluun en ota sen kummemmin kantaa. Asia ei liene tällä hetkellä ajankohtainen ainakaan Pielisjoella, selvitykset varmasti alkavat jos ja kun tekniikka joskus kehittyy paremmaksi. Keskustelua tästä aiheesta voi jatkaa muissa ketjuissa.
Esimerkiksi Skotlannnissa tuotetaan tulevaisuudessa ydinvoimalan verran sähköä aaltovoimalla, tai siis tarkemmin sanottuna ns. vuorovesivoimalla, jonka sähköntuotanto perustuu veden virtaukseen eikä siis aaltoliikkeeseen. Tämänkaltaista teknologiaa ajattelin, kun mietin voimalapatojen korvaamista:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/skotlantiin+suunnitellaan+ydinvoim...
Tuossa raportissa ei ollut ilmeisesti järvilohesta tehdystä kuolleisuustutkimuksesta tietoa, käsittääkseni sellainen on Ruotsissa aikoinaan tehty, ja sen varmaan joku löytää jos haluaa etsiä.
Tässä vielä Ari Mannisen kirjoitus aiheesta:
http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalahatusta/kestaako-lohikalojen-vapak...
Aalto-ja vuorovesivoimalle on nyt oma paikkansa:
http://kalastus.com/keskustelu/keskusteluja-kalastuksen-ulkopuolelta/aal...
Ari Manninen käsittelee syyskuun blogikirjoituksissaan lohikalojen kestävää vapakalastusta ja kalojen vapautuskuolleisuutta. Viimeisimmästä saa hieman esimakua kestävän kalastuksen viehekilpailuun osallistuneiden vieheiden koukutusratkaisuista.
23.9.2012 ”Tahtomatta tapetut kalat”
http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalahatusta/tahtomatta-tapetut-kalat.aspx
17.9.2012 ”Kestääkö lohikalojen vapakalastus”
http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalahatusta/kestaako-lohikalojen-vapak...
Jos aikaisempi kirjoitus jäi lukematta, kannattaa tutustua myös siihen:
8.9.2012 ”Kestääkö kalastus”
http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalahatusta/kestaako-kalastus.aspx
Saimaan lohikalat -hankkeelle avautui facebook -yhteisö osoitteessa: www.facebook.com/saimaanlohikalat. Käy katsomassa ja tykkäämässä! Kuvagalleriasta löydät mm. tähän mennessä kuvauskilpailuun lähetetyt otokset. Jos et omista facebook -tiliä, kuvat voit käytä katsomassa myös www.jarvilohi.fi -sivuston mediagalleriassa.
Eikös sellainen olisi kuvaajille reilumpaa, että maksaisitte kaikista käytetyistä kuvista. Näitä 'kilpailuja' on pilvin pimein, joissa pyydetään hyviä julkaisukelpoisia kuvia, mutta vain kisan 'voittajakuva' saa korvauksen. Harrastajakuvaajana mielelläni luovuttaisin pientäkin korvausta vastaan kuvia kyseiseen tarkoitukseen, mutta nyt tuntuu siltä kuin olis 600 millinen putki on väärässä paikkaa....
Tervehdys Mark,
Mielellämme maksaisimme kaikista käytetyistä kuvista mutta ikävä kyllä budjetimme ei anna mahdollisuuksia tähän. Päädyimme ratkaisuun, jotta saisimme mahdollisimman paljon erityylisiä kuvia eri alueilta. Monen harrastajakuvaajankin hinnat ovat korkeita ja kuvat yleensä vain yhdeltä alueelta.
Toki jos sinulla on hyvä kuva-arkisto, josta olisit valmis luopumaan sopuhintaan, ota yhteyttä juho.rajala@ely-keskus.fi, voimme neuvoitella asiasta tarkemmin.
Kilpailun motivaationa on toivottavasti kuvaajille myös se, että lähetettyjä kuvia käytetään hyvään tarkoitukseen!
Sivut
Lisää uusi kommentti