Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Tenon kalastuksen hallinnointi
wildsalmon
10.02.2011 - 12:03
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Nanook osasi myös talvikalastuksen:
http://www.youtube.com/movie?v=kaDVovGjNOc&feature=mv_sr
Huima tämä Nanookin "pilkkireissu".
Koukuton viehe on jonkinlainen kivi tai luupala jolla on valkea siipi selässä.
Luinen atrain on samantapainen jota meilläkin on yritetty joskus patentoida.
Toistakymmentä lohta eräksi noilla välineillä!
Edellistä kuvalinkkiä ei kannata aukaista - siinä on jotain hämärää...
Jospa tämä toimii: http://www.kurzweilai.net/images/cartoon-meaning-of-life.jpg
nyky ihminen kun tieten tahtoen tuonne menisi elelemään kelkkoineen ja pyssyineen olisi jälki vettos rumempaa. mursu tulisi rantavedestä kuiville mönkijän vetämänä jotta heilahtaa siksi on kai ihan hyvä että porukka asuu kerrostaloissa ja tiettyjä sääntöjä on luotu. kun tuo kohtuus niin helpolla unohtuu. en niinkään pitäisi tätä pyytäjää ihmeellisen hyvänä, vaikka taitava onkin. kalaa ja elämää oli varmaan tuon filmin aikoihin vähän eri malliin kuin nyt. paljon hyödyllistä pikku niksiä tarkka katsoja tuosta pystyy poimimaan. kannattaa katsoa alusta loppuun ja vaikka pariinkin kertaan.
Kohtuutta on tullut - jokipyyntiä entiseltä Kemijoelta: http://www.kalastusmuseo.fi/galleria/joki/joki_8.jpg
Näköpilkintä pikku tasapainolla, tai miksei lätkälläkin, on mukavaa ja kehittävää touhua - siinä näkee vedeneläviä ja oppii oikean houkutusliikkeen...
Taitaa olla Ounasjoen lohipato Lohinivassa.
Kemijoelta - tässä poseeraa padon isäntä:
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/nayttelyt/vaihtuvat/suomalainen_perhe/perhe6
Osattiin sitä Oulussakin:
http://www.ouka.fi/ppm/naakka/syyskuu/naakka_main.htm
Vanhasta muistista poikkipato olisi ollut vain Kittilän Lohinivassa.
Oppia ikä kaikki.
Niistä käytiin oikeita lohisotia.
Turtolan miehet rakensivat poikkipadon Tornionjokeen ja yläjoen miehet hajottivat sen kirveiden kanssa.
Jäivät myös ilman rangaistusta.
.........................
Pitää taas päivittää tietoja.
Kustaa Vilkunan LOHI teos varmaan kertoo tästäkin jotakin.
Näkemyksiä varhaisesta Utsjoen alueen asutuksesta:
http://www.aka.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tata-tutkimme/Ainutlaatuinen-arkeologinen-loyto-paljasti-Lapin-pioneerit/
Erä-lehden keskustelupalstalta, by Kala-Harri:
"Teno ei sovellu persaukisille, jotka aikovat tulla kalaa hakemaan "ilmaiseksi". Vähän järjetöntähän se onkin, kun Kallavesj on niin kalarikas järvi. Eiköhän se ole tosiaan niin, että kun pyytelöö omien vesien kaloja, niin jääpi se itkuaihekin vähäiseksi.
Tenolle vain rahamiehet, niiden lompsaa ei ajokilometrit huimaa ja kalaluvatkin otetaan sen verran pitkäksi aikaa, että ehtii paksumahaisesta putelista jonkun päivän etsiä siestaa."
Rikkaat ne lausuus joskus mielipiteitään. Kuten
Nalle Valhroos ja Kala-Harri. Se on tämä
sananvapaus.
Tanan ylempänä linkittämä Könkään lohipato on sijainnut Kemijoessa Ossauskosken yläpuolella.
Se on tukkinut Pietinsaaren länsipuolisen putaan, siis pienemmän haaran.
Näin ollen sitä ei pidetty varsinaisena poikkipatona koska pääväylä sijaitsi saaren itäisellä puolella.
On se ollut valtava joki kokonsa ja kalamääränsä vuoksi tuo Kemijoki!
(Vertailuna: Tornionjoki = liki 3x Teno, Kemijoki = liki 2x Tornionjoki).
...........................
Erikoista ovat myös tuon Utsjoen vanhan asutuksen tiedot.
Nehän olisivat tämän tiedon mukaan jopa vanhempia kuin eteläisen Suomen vanhimmat löydöt?
Myös Tenon Alaköngästä on asutettu ainakin samaan aikaan.
Samoin Rovaniemeä, -joka silloin sijaitsi meren rannalla kahden joen suulla.
Ratkaisu lienee siinä, että Salpausselän harjun eteläpuoliset löydöt ovat "uudelta maalta",
siis meren alta paljastuneilta paikoilta (Lahden Ristola) ja eivät siten voi olla vanhimmat.
Vanhimmat asumukset saattavatkin vielä löytyä jostakin Kuusankosken-Kouvolan
seudulta jossa Saimaan vedet ovat aikoinaan laskeneet mereen.
Ovat olleet mahtavia lohiapajia nuo voimatuotantoon valjastetut isot joet - niin Ruotsissa kuin Suomessakin.
Tässä vielä lisää Oulujoesta: http://www.kirjastovirma.net/paulaharju/lohenpyynti
Samuli Paulaharjun mahtavaa tekstiä Oulunjoen lohenpyynnistä:
-"Mutta pitkää kesäkautista makean veden matkaansa eivät nämä aavojen ulappojen siirtolaiset saa rauhassa tehdä.
Satoja, tuhansiakin joutuu sillä matkalla ikiteilleen, eivät pääse synnyinvesilleen, eivätkä palaja takaisin merillekään, joutuvat kalamiehen katiskoihin.
Vaan ne, jotka välttävät vaarat, toimittavat uuden sukupolven korvaamaan tuhon omiksi tulleitten sijat".
... "Toimittavat uuden sukupolven korvaamaan ..."
Niin. Uskomattoman hyvin ja tuottoisasti on järjestetty lohen lisääntyminen".
Ihmisen järki siinä kalpenee (jos huomaa) eikä onneksi aina riitä edes lohen tuhoamiseksi vaikka parastaan yrittäisikin.
Talviunilla?
Herään sitten helmikuulla, rytkäistään pihkatapit hangelle ja aletaan taas elämään?
Huhtikuulla, piti tietenkin sanomani.
Tässä talviunille jouda kun pitää täyttää perhorasioita, loppuu vaan välillä ideat kesken. Vanhoja tuli juuri purettua iso kasa, turhia vehkeitä joita ei koskaan ennätä soutaa. Pääsisikin joskus siihen kahteenkymmeneen maksimissaan, mutta ei, kaikenlaisia himmeleitä sitä pitää vääntää. Ja aina juuri se mikä on penkissä näyttää parhaalta perholta mitä ikinä on tehnyt. Parin viikon päästä kun niitä katsoo niin miettii että miksiköhän tuokin tullut sidottua.
Ainakin Tykkyläisellä on kylymä...
http://www.youtube.com/watch?v=JfETcPMgz6I
Ja kohta on Tykkyläisillä vieläkin kylymempi.
Vanhojen tietäjien mukaan kylmin yö pitäisi olla vasta tiistain ja keskiviikon välinen yö.
Eteläiseen Suomeenkin odotettavissa 28-32 kraatia.
Itäiseen-Suomeen paaaljon tätäkin enemmän.
Kaaresuvantoon, eteläiseen Muonioon (Kihlanki) ja Outakoskelle pitää hommata mittarit jotka näyttävät ainakin 53 kraatia.
Torstai iltapuolella lauhtuu ja alkaa hienoinen lumisade joka sitten pikkuhiljaa petraa.
Erehtymismahdollisuus on noin 2 vastaan 8.
Saas nähä joutuuko häpiään vaiko saako kunniaa sään ennustajana?
Yx:lle ja miksei muillekin:
Tieppä sellanen 4 nummeron 2-koukkuinen Green Highlander jossa on ruohonvihreä siipi värjättyä hanhea. Siipeen ei muuta, eikä kattohöyhentä.
Lisäksi tumma Waverley ja/tai Mar Lodge vanhoilla resepteillä.
Siinä on nousukalan perhot satoi tai paistoi.
Ja puolet kaloista sitten minulle!
Kala-Onni, kokeillaan. Olisihan niitä myös syytä osata soutaa. Filettä tulee jos toimivat, se on nyt luvattu.
Paljon lohia pyydystänyt Green Highlander ei ole tarvinnut siipeen muuta kuin tukusti maaoravaa. Sitä on muutama kerta lisätty ja taas toimii. Koukkuna raskas ja isokitainen (löytyy 60-70-luvun perhoista) 2-haara koossa nro 4...
Kyllä kesä vielä tullee: http://www.youtube.com/watch?v=nLPe4nfoEFk&feature=related
Varmaan hyvä perho karvasiivelläkin.
Tuo esittämäni vihreäsiipinen on siitä mukava, että siihen ottaa poutasäällä.
Kelpaa vähän kaikenlaisille nousukaloille, isoillekin.
Lohijalka on herkullista syötävää - puolenpäivän tietämillä kelpaa nousukalalle hentoinen/läpikuultava/harmahtava Silver Doctor (kultakierteellä), houkuttimena vaikkapa punaoranssit sarvet...
Lohijalalle koukuksi tämä koossa nro 6: http://www.anglerschoice.co.uk/images/product/single_wilson1230051520_143.jpg
Ja "Tunkkeli", -Dungeld.
Vähän käytty, oikein käypänen poutapäivien perho nousulohelle.
Hopiata, kultaa, oranssia ja sinistä rungossa....
Sevottaako tämä talvi ja pakkanen jotenkin kun kilvan kanssa paljastamme omia salaisuuksiamme?
No, haitannooko tuo kun kuitenkin saan puolet kaloista?
(Sää-ennustuksen kanssa vähän jänskättää ....)
Dunkeld on ottiperho - itse uitan sitä ilta-auringossa (perinteinen) ja vastaavasti anivarhain aamulla (hopeaa ja kultaa). Dunkeldin rungossa pitää olla oikea sävy, kalpea messinki ei välttämättä ole lohen silmissä se mieluisin...
Alkuaan siinä on pakotettu litteä tinseli ja kultakierre,
sininen helmikana leukahäkilä ja oranssi runkohäkilä, eikö vain?
Näin ainakin Hardyn perhoissa.
Kova sana on myös ihan tavallinen Morottaja.
Harrit vain saattavat joskus innostua siitä liiaksikin.
Loppukaudeksi mustikansininen runko.
Kovin näkyy oliivi-kultaa ja puna-musta-hopeaa pukkaavan. Erisävyisillä metallikierteillä, siipinä haikaraa ja näätää ja vähän sinnetänne sinistä. Siis nämä viimeaikaiset. Näillä keleillä ihan mukavaa puuhastelua.
Olen oppinut tuntemaan Dunkeldin kultarunkoisena, jossa runkotinseli on sileä litteä. Perhossa korostuu kullan ja oranssin sävyt yhdessä sinisen kanssa (esim. närheä) kuten myös perän silmähöyhenet (vrt. Mar Lodge).
Alkukaudesta 2008 oli joessa täyttä lohta runsain mitoin ja muiden muassa hohto-oranssilla ja hopealla terästetty Dunkeld-muunnos kelpasi. Dunkeld on yksi niistä perhoista, joita pitää olla myös klassisina sidoksina - omassa rasiassa 2/0-koukuissa...
Näin piirsi Hardy v. 1894: http://www.feathersfliesandphantoms.co.uk/images/H1911.jpg?875
Sivut
Lisää uusi kommentti