Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Tenon kalastuksen hallinnointi
wildsalmon
10.02.2011 - 12:03
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Rytivapa on varmaankin ollut tavallinen suomalaisesta puusta pihlaja tai haapa)
tehty vapa.
Ryti = tiheikkö jollaisesta isä minullekin ensimmäisen pihlajavavan valitsi.
Paikka oli metsän keskellä aikaisemmin ollut aukio jonka pihlajat olivat vallanneet.
Paikka oli vanhastaan tunnettu "ongenpahlapaikka".
Tiheässä ja isojen puiden ympäröiminä kasvavat pituutta kilvan kanssa ja ovat suoria.
Rytö taasen on ajo- ja liekopuista jokeen kasvanut tukko/pato.
Ryteikkö sanan merkityksen tuntee jokainen.
Tanan linkissä miehellä näyttäisi olevan banburuokovapa olalla.
Kelpo selitys tuokin...
Itse selitin siis näin: ryti = järviruoko
Tuosta voisi siis päätellä rytin olevan jossain murteessa myös synonyymi ruokolle - eli rytivapa = ruokovapa. Ruoko on vain ongessa hiukan jäsäkämpää tuontiheinää kuin kotoinen ryti.
Lohensoudussa tuskin monikaan kaipaa bambusäle- tai ruokovapaa - sen sijaan nykykautta edeltävä umpilasikuituinen "hidas" vapa on varmaankin toivelistalla...
...siis jotain tällaisia (Abu 1968):
http://www.realsreels.com/images/Rods/RodsTL68p9293.jpg
Mietittiin ihan miehissä tuota uudelleenkutijaa ja tultiin siihen tulokseen että sen häätyy olla etelästä tullut naishenkilö joka on yhtäkkiä rakastunut paikalliseen saamelaismieheen, mutta muutaman ajan kuluttua onkin hokannut ihan uuden rakastumisen kohteen.
Raadin jäsenistä muutamat olivat sitä mieltä, että kyllä se uudestaan kuteva on paikallinen mieshenkilö, joka on vaihtanut omaa heimoa olevan kumppaninsa tatjaanaan, rivguun tai taikkuun. Asiasta ei äänestetty.
Tanan näkemystä puoltaa esim. rytikerttunen joka elelee kaislikkorannoilla.
Ryti saattaa olla laajemmaltikin käytössä tiheikköä tarkoittaen.
Ensin löivät vähän tyhjää nuo Arne-Ivarin nimikkeet, varsinkin rivgu ja taikku.
Jos äänestetään, minä äänestän uudelleenkutijan koskevan kaikkia lohesta rivguun, taikkuun, goalkuun ja "etelän varekseen".
"Häättyy" välillä puhua vähän keveämpiäkin, jaksaa sitten taas ajan tullen pänköttää ...
Miespuolinen "uudelleenkutija" on Kari Suomalaisen loihtima katontekijä suurperheellinen Hiski Kutiainen:
http://www.duodecim.fi/xmedia/duo/duo98298.png
- ja mainittu naispuolinen on sitten nykyajan ilmiö Tukiainen…
"xxxxxxx Keskiviikkona 05. Lokakuuta, 2011 -
klo 11:01
Atlantic 403 siirtynyt Kuosnjargalle tällä
päivämäärällä.
Kiitos kaupoista!"
----------------------------
Joskus vielä onnistaa. Tämä oli siis Abun vapa
jostain 1969 vuodelta. Tulee ensi kesän käyttöön.
Lohen kyllä väsyttää melkeinpä vavalla kuin vavalla, mutta paikallaan olevaan vapaan lohen tartuttaminen ei olekaan enää niin selvää - tuppaa tulemaan tärppejä.
Harkittu vavan tuenta sekä koeteltu vavan jäntevyys/nopeus yhdessä siiman toiminnan kanssa rouhaisee koukun lohen suuvärkkiin niin, että pysyy. Se on sitä myöden lähestulkoon laaki ja vainaa, kun oikea yhdistelmä on viritettynä.
-> Sopivasta venevavasta ja siihen istuvasta siimamerkistä/-vahvuudesta ei siis kannata aivan heti luopua - vapaa voi huoltaa/lakata, vaparenkaat uusia ja kahva kelakiinnikkeineen on suht. helppo rakentaa uudelleen...
Tukiaisen ja Arton kudun tulos?:
http://www.youtube.com/watch?v=cds7lSHawAw
Vapojen eliittiä 60-70 luvuilla olivat norjalaiset valkoiset Bröderna Stjösheim'in Wonderod vavat.
Ne oli valmistettu Shakespearen patentoimalla Holwald menetelmällä, eli samalla tapaan
kuin Ygly Stick vavat nykyään, (nimet mahdollisine kirjoitusvirheineen).
Näiden omistajat kulkivat nenä pystyssä ja muut katsoivat kateellisina.
Niissä oli pitkittäin ja päälle kierrettynä varmaankin tuhansia hienon hienoja lasikuitusäikeitä.
Abun Atlantic vavoissa ainakin kärkiosassa on vain muutama karkea lasikuitutikku.
Näin ainakin siinä jonka sain katkeamaan pariinkin kertaan.
Yllättävän hienoja vapoja oli jo ennen tätä Arjonilla, mm. Arjon Fladen sarjassa.
Minulla on sellainen n.10 jalkainen ja on tänäkin päivänä eliittiä lohivapojen joukossa.
Pinta niissä oli puumainen, tummanruskean kirjava.
Ruotsalaiset vavat tehtiin silloin englantilaisiin aihioihin joita oli (aivan samoja) myynnissä meilläkin rakennussarjoina.
Sellaista Hagelinin Uulalta ostettua pääsin käyttämäänkin Niilon kanssa. Kelana yhtä vanha Boca.
Yhteistä näille hienoille vavoille on lähes kokotoimisuus ja melkoinen paino nykyisiin hiilikuitukeppeihin verraten.
Kärki lähteen "kalan mukaan", voima lisääntyy tasaisesti ja tartuttaa kalan ilman mitään lisätoimia kun jarru on sopivasti säädettynä.
Tosin hiilikuituvavoissakin löytyy oikein hyviä, esim. Ygly Stick takilavavoissa ja Ron Thompsonin vastaavissa.
Saisi vain löytyä hieman pitempinäkin (10-11 jalkaa) samanlaisia.
Tämähän meni aivan väliurheiluksi!
Jälkitoimitus viimeiseen sanaan: ....ne..........!
Välineurheiluhan on aivan eri asia kuin väliurheilu.
Vanhasta sinisestä 10´ 3 luokan Atlantikista sai ihan kelpo vavan, kun katkaisi kärjen ekan varsinaisen vaparenkaan kohdalta, työnsi kärjen sisään ja liimasi epoxilla kiinni. Kärkitoimisuus hävisi ja vedossa jo pienemmätkin meritaimenet alkoivat pysymään kiinni, saati sitten isommat. Kesti kyllä heittääkin omatekemiä jerkkiluokan haukivaappuja.
Hyvän pitkä vetovavan voisi saada tekemällä perhovapojen aihiosta. Joku pitkälle speysiimalla tarkoitettu jäykkäkärkinen kokotoiminen aihio voisi olla passeli. Tai sitten vain yksikertaisesti lyhentää perusaihiota kärjestä, jolloin vapa muuttuu kokotoimisemmaksi.
"Lohen kyllä väsyttää melkeinpä vavalla kuin vavalla, mutta paikallaan olevaan vapaan lohen tartuttaminen ei olekaan enää niin selvää - tuppaa tulemaan tärppejä. "
Tarttuu helposti, jos kela vain on säädetty tarpeeksi löysälle, eikä tee tartutusta ennen kuin paine kasvaa vavassa. Tai ainakin terävään sinkkukoukkuun tarttuu.
Ei tartu lohi helposti venevapaan - ainakaan kunnolla, vaan tuppaa tulemaan tärppejä/karkuutuksia. Venevavoilla ja siimoilla, siis näiden yhteistoiminnalla, on aivan ratkaiseva merkitys onnistumisessa.
Tulevaa muotia on päästää lohet takaisin - siihen tarkoitukseen löytyy kelvollisia vapoja ja siimoja tukuittain suoraan kaupan hyllyltä...
... Rikun idea perhovapa-aihiosta on hyvä. Se on jopa niin hyvä, ettei sitä pitäisi edes jakaa kaikelle kansalle. Perhovapaan liittyy nimittäin lisäksi saaliin houkuttelemiseen sopivia ominaisuuksia - tietää ken on kesävedellä kokeillut/käyttää...
Niinpä, mutta en uskalla siitä ominaisuudesta kirjoittaa edes perhokalastussivuille. Saan vihat niskaan muutenkin perhojen uintikeskusteluissa.
Kalastavan lohiperhon tulee olla läpikuultava (esim. Teno) - ja se on osattava rakentaa mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan oikein eli "uivaksi". Asiassa ei ole edes inton paikkaa...
Kyllähän minä tuon tiedän, mutta kun en ole saanut tuhansia lohia, niin en kuulemma voi tietää.
"Kalastavan lohiperhon tulee olla läpikuultava
(esim. Teno) - ja se on osattava rakentaa
mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan oikein eli
"uivaksi". Asiassa ei ole edes inton paikkaa..."
Kyllä. Näin on.
Sarvijaakko merkkinen perho on tästä oiva
esimerkki.
Edellä mainitut takilavavat ovat varsin passeleita lohensoutuun. Osa on hiukan rentoja ja kalan väsytys kestää pitempään, mutta se on epäolennaista - ja kelläpä hupihommissa kiire olisi...
Ps. Asiasta toiseen - keväthanget ovat näistä puolin parhaimmillaan:
"Parasta kuivaa-lihaa saa kun hyppää suksille ja hiihtää 30-50 kilometriä päivässä ahavatuulessa ,kevätauringosa aamupakkasesta íltapäivään. Siinä lähtee suola läskistä norona pintaan ja koko köntti muuttuu yläpäästä kauniin ruskeaksi ja alapäästä kiinteän jänteväksi…kertoo http://yle.fi/alueet/lappi/2012/03/ainoa_oikea_kuivalihaohje_3316336.html
Miksihän RKTL ei ole laittanut vielä (yleiseen) jakeluun viime kesän saalistietoja, onhan jo kohta maaliskuu puolivälissä?
On siis aikaa opiskella - vanhan kertaus on opintojen äiti. Lopussa viimeisen kuvan yläpuolella on yksi selkeä viesti tutkimuskunnalta:
12,4 M (suomea)
http://www.fylkesmannen.no/2009_7_Atlantin_lohi_Tenojoen_vesistossa_3_tECEP.pdf.file
Takilavapoja on eri jäykkyyksiä ja hennoimmat eivät ole parhaat.
Ron Thompson-vavassa MH (mediun heavy) on sopiva.
Samoin Ugly Stick on paras keskijäykkänä.
Väsytys ei kylläkään kestä kauempaa kuin muillakaan,
vaan jopa päin vastoin.
Kokonaan taipuva vapa ei anna lohelle sekunnin rauhaa vaan tekee työtä koko ajan jarru löysälläkin.
Yli 11 jalan vavat ovat "suorina" hankalia kun kalaa ei saa lähelle niillä.
Noin 4 metrin teleskooppi pelaa loistavasti, ja sen voi lyhentää loppupeleissä.
On se "kuninkaallista" sellaisella ja oikealla lohirullalla palata lohen kanssa ....
Tenon veneessä mitään takiloita..
Kalaonnilla tai muilla tietoa, mistä voisi kysellä noita pitkiä teleskooppeja? Muutamalla lähtöpaikkatutulla tuollaisia on käytössä ja olisi kyllä kiva joskus päästä koeponnistamaan. Kuten myös "lohirullaa".
h:lle: Takilavapaa käytetään normaalivavan tapaan lohensoudussa.
Elmeri: En ole katsellut löytyisikö nykyään sopivaa telekooppia lohensoutuun.
Sopiva pituus on noin 4 metriä, ja ensimmäinen vaparengas kannattaa yleensä poistaa.
Se on usein liian lähellä kelaa, ja vaikeuttaa siiman vetämistä kelalta viehettä laskiessa.
Itselläni on vanha Bröd. Stjösheim valmistama kierrelasikuituinen Shakespeare teleskooppi joka on juuri sopivan jäntevä.
Hyrräkelahan niihin ei sovellu lainkaan, lohirulla sen olla pitää.
Tommosella 4 metrisellä pääsee turvallisen matkan päästä sohaisemaaan syvälle kahlannutta perho-onkijaa silmään. Muut hyödyt ovat minimaaliset, mitä veneestä kalastukseen tulee.
Hyötypituushan riippuu vapatelineestä tai niiden puuttumisesta.
Naula laidassa telineenä ja narulenkki kaaressa Niilon tapaan "lyhentää" vapaa aika paljon.
Nykyisillä laitatelineillä riittää vähempikin pituus.
Lohirullan kanssa pituudesta on jonkin verran etua kalan ohjailussa.
Hyödyllisyydestä en tiedä, kaloja niillä tuli hyvin ja etenkin perhoilla onkiessa.
"Sitä vavalla silmään joka liian syvälle kahlaa", niinkö?
Monet ovat myös sitä mieltä, että pitkä ja notkuva aihio antaa perholle kalastavamman uinnin. Kiinnostaisi ainakin kokeilla. 14-jalkaisen perhovavan kanssa olen joskus soudellut ja se tuntuisi kalastavan oikein hyvin. Tuollaisella on vain aika epätoivoista ottaa kalaa yksin, tai edes kaverin kanssa veneeseen. Jos soutaa vaan sellaisia paikkoja, joissa on helppo rantautua ja kävelyttää kala maihin, niin saattaisi mennäkin.
Ne teleskoopit, joihin olen joella törmännyt, ovat ymmärtääkseni tuontitavaraa. Jotain kelaongintaan tehtyjä aihioita, joista on tuunattu soutuun sopivat.
Lohirullien suhteen ei taida olla muuta järkevää vaihtoehtoa kuin lohiperhokela? Daiwalla oli vielä joskus 10 vuotta sitten suoravälitteistä uistelukelaa tarjolla mutta eipä taida olla enää?
Kelaksi käyvät hyvin kaikki isot perhokelat, ulkolaitapuola tietysti mukava jarrutella.
Daiwan suoravetoiset ihan käypäsiä myös joskin siima voi niissä pyörähtää kelan ympäri koska laita on avoin.
Hardyllä tietenkin useita malleja käypäsiä keloja.
Vanhat Bocat ja Camot myös hyviä vaikkakaan eivät ole ulkolaitapuolalla.
Räikkäjarru niissä on sen sijaan paras.
Kahdella kammella varustetuilla saa sen välttämättömän "peukalo mustana" koulutuksen tehokkaimmin, he-hee.
Ongintaan tarkoitettuja teleskooppeja voi varmaankin duunata.
Vähän pois kärjestä ja ehkä ensimmäinen vaparengas pois.
Kunhan ei ole aivan letku niin varmaa toimii.
Josko nyt kannattaisi kelat päivittää tämän päivän lohikeloiksi, jossa on pehmeästi toimivat suuret tehokkaat jarrupinnat. Ne pelittävät varmemmin ja paremmin kuin kenenkään käsijarrutus. Lähtökitkan voi pitää pienenä, eikä siltikään tule linnunpesää kovimmassakaan ryntäyksessä. Jarrujen säädöt ovat parempia kuin döörien, samoin jarrujen tehot. Sisäänkelaustehot ovat suuret, joten siiman tiukkanapitäminen onnistuu huomattavasti paremmin.
Voin myydä vanhan Hörgårdin pois, jos jotain kiinnistaa.
Me voitettiin taas!
http://tanafisk.no/total-fangsten-for-2011-er-na-klar/1389
Sivut
Lisää uusi kommentti