Lohestamhaan Tornionjoelle..
TÄMÄ KOHDE ON SULJETTU
21.04.2012 - 13:24
Oliko aikomuksesi suunnata Tornio-Muoniojoelle ens` suvena villiä luonnonlohta pyytämhään?
-Nyt olis`tarjolla korkeatasoista majoitusta edullisesti..
Metsästysmaja väylän varressa rauhallisella jokiosuudella,kaikilla mausteilla varustettuna klikkaa linkkiä,niin voit tutustua paremmin tarjontaamme,
http://www.korkealehonkiertajat.com/
Ps. katso myös kohdasta Galleria "Naamakirja" ,sillä sieltä saat vinkkejä viehevalintaan!
Kommentit
Kyllä nyt on tunnustettava,että mennään sellaiselle alueelle,etten tunne sitä omakseni...
Tornionjoella perhokalastuksella ei ole sellaisia perinteitä,kuten Tenolla jonne ne englantilaiset lordit sen kulttuurin toivat jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa.
-Täällä sitä perhojen käyttöä harrastettiin lähinnä harjusten pyynnissä,joka tapahtui kylläkin veneellä soutaen, mutta välineet olivat vain varsin hennot..
-Se,ettei se ole kovinkaan tavanomaista Tornionjoella ei tarkoita sitä etteikö se olisi varteenotettava vaihtoehto,esim. sen päiväkorennon massakuoriutumisen aikoihin tai heinäkuun helteillä, jolloin se lohi turvonnein ikenin välttelee kontaktia isojen vaappujen kans´!
Ja heitetäänpä tähän vielä yksi esimerkki korennosta,joka saa passiivisemmankin "marjaksen" (lue, naaraslohen) reagoimaan sen läsnäoloon!
-Korennoista suurimman,eli ukonkorennon "toukka" viettää vedenalaista elämää,jopa neljäkin vuotta ja on melkoinen peto,joka käyttää ravinnokseen muunmuassa mätiä..
-Ja lohi vaistonvaraisesti pyrkii nitistämään näitä sen lisääntymiseensä kohdistuvia uhkia!
Kesän ensimmäisten sudarien ilmestyessä rantapensaikon ylle, olisi se juuri niiden petokorentojäljitelmien otollisinta aikaa...
Mutta,koska aika on rajallista, niin ei parane ruveta sähläämään vielä silläkin sektorilla,ja sitäpaitsi en jaksa kovinkaan monta tuntia tuijottaa niitä velttoina roikkuvia siimoja! :)
No nyt se stressin pukkas´, Lappeansuvannosta lähti juuri jäät ja venheen fiksaus on vielä aivan alkutekijöissään..!
-Tarkalleen ottaen suvannon suomenpuoleinen ranta vapautui jäistä kello puolenpäivän aikhaan!
-Nyt siitä passaa sen "syysnoususen" taimenen jatkaa sinne kohti yläjuoksun sivuhaarojen kutupaikkoja ja jo ennen kuunvaihdetta ne ensimmäiset kirkkaatkin meritaimenet porhaltavat tästä ohitse täysillä pohjoista kohden....
Ja sama se on sinullakin, joka suunnittelet kalareissua pohjoiseen,son juuri nyt pantava töpinäksi!
Metsästysseuramme aikoinaan talkoili majan,jota nyt tarjoamme käyttöösi,jotta voisit itsekkin toteuttaa unelmaasi lohijoella,tutustu tiloihin tästä,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/galleria/maijala/maijala-3-13
Varauskalenterin löydät täältä,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/varaukset/varauskalenteri/...
Ja viitteitä viehevalintaan löydät "Naamakirjasta" kuvien kera,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/galleria/naamakirja/naama-...
Klikkaa kuvat mahdolisimman suureksi,jotta voit paneutua täysillä siihen kalareissusi suunnitteluun!
Jussi-56 onko tietoa tuosta kyseisestä väristä.Olen kuullut puhutttavan ainakin lillin ampiaisesta useasti.,vai onko uinnissa sen salaisuus.Toivottavasti saan käsiini tuon kyseisen värin tänä keväänä.
Kyllähän tuo Lillin ampiainen on parhaita värejä, mutta on toki paljon muitakin hyviä värejä nimenomaan Lillillä. Tuo ampiainen pelittää kelillä kuin kelillä ja koko kauden, mutta tietenkään unohtamatta tuon vaappumerkin eriomaisia uintitaitoja.
Nuilla ne paikallisetkin lohia vetelee, mutta listoille kirjataan sitten monesti aivan jotain muuta.
Toivottavasti ruuti onnistut ampiaisen metsästyksessä, auttasko tuossa jos oikein isolla haavilla yrittäisi, no vitsi,vitsi......
Tuttu on!
-Niitä on useampikin variaatio,perusversio taitaa olla se vihreeposkinen,keltavatsainen mustalla selällä ja kyljessään se persoonallinen helakan punainen "ampiaisraidotus"!
Alkukauden arsenaalia..
(Tämä ei tarkoita sitä,etteikö se pelais´ myöhemminkin,silloin kun olosuhteet muuttuvat ,esim.joki rupeaa uudelleen tulvimaan ,niin ollaan taas hetkenaikaa kevätkeleissä.. :)
Mainitsemassasi Lillissä sen pitkä "nokkalenkki" antaa sille huikeat säätömahdollisuudet,ja se on ominaisuuksiltaan varsin "herkkäliikkeinen",joten siitä se kokonaisuus muodostuu..
-Itse pidän sitä hiukan orassisempaa versiota parhaana...
Kevätväristä!
-Nyt sitte mennäänkin alueelle,josta sanoisinkin,että loppu onkin kuulijan itsensä vastuulla... :)
"Ampiaisväritys" toimii keväällä ja alkukesästä, se me jo tiedetään saalistilastojenkin perusteella,mutta miksi?
Tulla havaituksi on vaapun ykkösominaisuus kevään sameissa vesissä!
-Ja heti alkuun täytyy ampua alas se taulukko, jonka nimiin kaikki "alan" lehdet vannoo..
Siis ne kalastuslehtiemme värikarttatestit,jotka pyrkivät "tieteellisesti" selittämään valon vedenläpäisykykyä on huuhaata,koska kahta samalla tavoin värjääntynyttä vettä ei ole..!
Ts.Pääosa lukemistani testeistä nojautuu "Punaisessa meressä" tehtyihin mittauksiin,SIIS YHDESSÄ MAAPALLON KIRKKAIMMASSA VESISTÖSSÄ...
- En hetkeäkään epäile niiden testien tuloksia, mutta kun niillä ei ole mitään annettavaa meidän sameisiin tulvavesiin!
On.on niitä tehty myös Itämeressäkin,mutta edelleen sama juttu,niillä ei ole mitään tekemistä "jokitodellisuuden" kanssa!
Helpoin tapahan on tietysti soutaa koko kesä samoilla vieheillä,niin tilanne on sama,kuin ajat sitten rikkoontuneella seinäkellollani,kerran vuorokaudessa se on sen tarkimman atomikellonkin kanssa täsmälleen samassa ajassa!
(Lohensoudussa se rytmi vaan ei ole niin nopea...)
-Siis keltainen,oranssi ja punainen väri näkyvät parhaiten sameassa vedessä..,eli juuri päivastoin,kuin ne kaikenmaailman "meritestit"..
-Eli näkyvän valon pisimmät aallonpituudet läpäisevät sitä sedimenttien värjäämää vettä parhaiten ja vesistökohtaisesti hienosäätö tapahtuu niiden yksittäisten "partikkeleiden" perusteella..(Lue, minkä väristä se liemi milloinkin on?)
Lillin "ampiaisessa" on kaikki ne edellämainitut värit,niin siksi se toimii ja ,sitten kun se lehtikin puhkeaa rantakoivuihin rupeaa vihreät posketkin tuomaan tarvittavaa lisäarvoa!!!
Otetaanpa sieltä "naamakirjasta" pari esimerkkiä,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/galleria/naamakirja/naama-...
Oikeastaan koko repertuaari edustaa enempi tai vähempi niitä sameita olosuhteita!!
Hetkinen,mitenkäs se ruskea tähän passaa?
-Ruskea on oikealta nimeltää "taitettu oranssi",joten siinä se vastaus!!!
Kyllä vaapun uinti ensin ja sitten väri.Sillä värillä millä saatiin se 20,8 lohi niin samalla värillä eräs henkilö kalasti Matkakoskelta Muonioon koko kesän saaden yhteensä 6 lohta.Vaapun uintia ei muutettu alkuperäisestä koko kauden aikana.Ja väri oli hopearaita porkkana.
mullaki monta kaveria ketkä saanu yhellä samalla vaapulla monena vuonna ne kalat ja samoja värejä uittanu mutta siihe yhtee vaa aina puree ! :)
Joopa,joo..
Jotkut vieheet nousee ylitse muiden,eikä siihen ihmissilmä tahdo selitystä löytää...
-Matkanvarrella on ollut muutama luottopeli ja mieleen tulee yksi,jolla oli suorastaan käsittämätön meriittilista,26 lohta ja ihan muutaman vuoden aikana...
-Se viehe oli 5cm pitkä "viininpunainen" Seniori (nro:7)
Seniorillehan on tyypillistä hyvin lyhyt nokkalenkki,josta ei pidäkkään yrittää säätää uintia,vaan ainoastaan sivusuunnassa sitä voi taivuttaa,jotta sen saa uimaan suorassa.
Jo hyvissä ajoin hommasin useita "tuuraajia" sille,vaan kun pistin täsmälleen samanlaisia vieheitä yht´aikaa kehiin,niin aina se vaan sen saman hotaisi sieltä toisten joukosta..
Ja voitte olla varmoja siitä,että sitä mystistä syytä sen ylivoimaisuuteen haettiin kaikin keinoin,vaan mitään selitystä ei keksitty,pani sen mihin tahansa vapaan, ( siiman pituuteen) niin sen se haki...
Se antoi usein sen kesän ensimmäisen ja elokuukin oli sille aivan huippukelejä..
-Muuta selitystä sille ei keksitty,kuin että se väritekniikaltaan on sellainen,että se tummuu kelin myötä..
Ts. Sen kameleonttimainen kyky mukautua olosuhteiden muutoksiin antoi sille "värille" kolme kertaa pitemmän ajan,jolloin se vielä pelitti..
-Ja ,jos paneutuu siihen vaapun vedenalaiseen matkantekoon,niin sehän on yhtä valon ja varjon leikkiä,eli milloin suorassa auringon valossa ja milloin jossain kiven varjossa..
Mutta se ei koskaan selvinnyt,että mikä siitä yhestä teki niin ylivoimaisen!?
Tuosta "naamakirjastakin" löytyy muutama todellinen yksilö, otetaanpa esimerkiksi tällä kertaa se 65:nen Jan
kuvat 8,9 ja 12,(klikkaa kuva suurimpaan kokoon,jolloin numerointikin täsmää..)
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/galleria/naamakirja/naama-...
Siinä on muuten kans´sellainen nokkalenkki,jota ei pahemmin särkemättä säädellä..
-Siinä Niemivaaran vieheessä on kans´ jotain, jota ihmissilmä ei taho erottaa..
-Nykyisin se poikkeaa muista ruhjeillaan,että oliskohan se siinä..se selitys!!!
Ei ole niissä ruhjeissa koska kalaa tuli uutenakin.
Myös muut vastaavat esimerkit antavat ymmärtää,
että lohi ottaa ruhjeista huolimatta, ei niinkään niiden takia.
Paljon puhuttu Ampiaisväri on ensimmäisenä ollut JANin vapuissa ja 20 vuotta sitten.
Värinä se on tosiaan hyvin monipuolinen, -satoi tai paistoi, yö tai päivä ...
Tehdään tässä aluksi jako kolmeen kategoriaan...
Nousukala,asentokala ja kutukala..!
-Joista kaksi ensimmäistä tulee kysymykseen ja se kutukala on syytä jättää rauhaan,jotta tästä harrastuksesta voisi nauttia tulevaisuudessakin!
Nousukalaa tuossa edellä jo sivuttiin ja todettiin,että sillä on jäljellä syönnösajoilta vielä saalisrefleksiä,joka hiukkasen helpottaa sitä ottia,kun se "kutukiihkon" siivittämänä painaa jokea ylös...
-Ja nousun ajaksi ajoittuu ne tulvat,tulvahuippuineen ja niissä sameissa kevätvesissä pääsääntöisesti toimii ne "näkyvän valon" pisimmät aallonpituudet.joista se "amppari" on hyvä esimerkki...
Mutta entäs sitten, kun suvannon kalat alkavatkin pääosin mesota paikallaan ja hyppäävät ilmaan pudotakseen takaisin pyrstö edellä ja jopa kyljittäin mahtavien pärskeiden saattelemana..on tullut asentokalan aika....?
Nyt parin aktiivisemman reviirin kartoituspäivän jälkeen kala passivoituu ja saalisrefleksikin hiipuu ja aktiivisuus lisääntyy vain silloin,kun alhaaltapäin työntyy uusia tulokkaita sen reviirille tai veden korkeudessa tapahtuu radikaaleja muutoksia...
-Nyt on lohimiehellä haastetta kerrakseen...
Ja tässä,jos missä se veri punnitaan,eli jotta se ärsytyskynnys ylittysi,niin kaiken pitää olla kohdillaan,niin uinti väri,kuin kokokin...
-Uinnista ja vieheen koosta oli puhetta jo 6/5 kommentissa,joten ei siitä sen enempää,mutta hämmennetäänpä niitä värejä vielä...vähän..
Vesi lämpenee,kaikenlainen kasvusto levineen värjää vettä ja se rantakoivun lehtikin saa sen lopullisen tummemman vihreän sävyn..,jopa keväälle niin tyypillinen kirkas ilmanalakin heijastuksineen menettää otettaan on siis tullut mattavärien aika...
-Lohen kaikki toiminnot ovat vaistonvaraisia,joten mitään ihmeellisiä oivalluksia siihen ei sisälly,vaan vuosituhansien muovaama perimä ohjaa sen käyttäytymistä..ja jokivaelluksellekin on lähdetty yksinomaan ja ainoastaan suvunjatkamista varten..
-ja enää ainoastaan sen kututapahtumaan kohdistuvat uhkat saavat lohen ärsytyskynnyksen ylittymään...
Ts. "Leimaantuminen" laukaisee sen "mätimamman" muuten niin turtuneet refleksit ja hyökkäys on paras puolustus..(Kojamolla se aktivoituminen alkaa vasta paljon myöhemmin.)
Leimaantuminen on yksinkertaisesti sitä ,että se tyypillinen pieni saaliskala on pakotettu olemaan mahdollisimman näkymätön ,jotta sen henkiriepu säilyisi...
Eli sen saaliskalan elinehto on jatkuvasti sopeutua sen elinympäristössä tapahtuviin muutoksiin..
Ja lohelle on myrkkyä se,kun sen reviirille ilmestyy juuri niihin olosuhteisiin leimaantunut "mädinsyöjä"!
-Eli tässä se on se sauma...
Asentokalaa ärsyttävän vieheen tulee olla mahdollisimman hyvin "sopeutunut" kulloisiinkin olosuhteisiin,jotta se reviiriään puolustava lohi siihen ärsyyntyisi,kun kaikkien "ohikulkijoiden" perään ei kannata hötkyillä,,,
Siispä,ottivieheen valintaan vaikuttaa ratkaisevasti,niin pohjan,veden, kuin vallitsevan valonkin väri,joten hereillä täytyy kalamiehen olla,koska näitä muuttujia on niin paljon..
Ja kun ne ovat muutoksen kourissa kaikenaikaa.... :)
Edelliseen kommenttiin viitaten,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/galleria/naamakirja/naamat...
Nuo rusehtavat, tummat kuparin ja pronssin väriset on myös omien (väärin)käsitysten perusteella kovia pyytöjä asentokalalle.
Myös haalean vihertävät sävyt on antanut saamamiehille loppukesästä kalaa, "mätöahven" kai oli värin nimi?
Unohtamatta kuitenkaan wäriä "wäylän pilkku".
Ensin "Purolohestajalle",
se mainitsemasi "pilkku" sitähän näkee kaikilla valmistajilla,joten hyväksi on havaittu!
-Ja onhan se uskomattoman hieno ihmissilmällekkin...
"Väärin sammutettu!",oli eräänkin palopäällikön kerrottu sanoneen,mutta on heti todettava,että väärin pyydettyä lohta ei ole olemassakaan :) ,no korkeintaan ne rokastusjutut ja muut nk. passiiviset pyyntimuodot!
Jokivartta ympäröivän luonnon tarkkailu kannattaa...
-Kuten jo edellä todettiin ,niin sillä potentiaalisella "mädinsyöjällä" taistelussaan olemassaolostaan on vai vähän keinoja ja joista tärkein lienee se,että se kykenee mukautumaan vallitseviin olosuhteisiin.
Tehokas suojaväri pitä sen elossa..
Matalan veden aikaan sillä pohjan värityksellä on suurin merkitys,ja veden itsensä värikin vaihtelee suuresti kesän kuluessa (Sateet,tulvat ja, jopa erinlaiset siitepölyt värjäävät vettä) ,ja se "vallitseva valokin" sävyttää sitä eritavoin kaikkina vuorokauden tunteina...
Joten hereillä pitää lohimiehen olla,jotta se olosuhteisiin sopiva kalusto on aina tarjolla.. :)
Yritetään vielä hieman valottaa sitä auringonvalon kirjoa...
-Sateenkaaresta voit erottaa ne valon eri aallonpituudet, (lue, värit),joista se valkea valo muodostuu!
Ja esim. se rantakoivun lehti se imee sen kaiken valon itseensä, mutta luovuttaa vain sitä vihreää,joka sitten varsin tehokkaasti värjää sitä jyrkkärantaisen joen alapuolista vettä..
ts. Hajavalo tunkeutuu paljon paremmin sen "väliaineen",(lue, veden) kalvon lävitse,kuin suora auringon valo!
Esimerkkejä löytyy loputtomasta,mutta tärkeintä on pitää ne omat silmät avoinna ja tarkkailla sitä kalastusympäristöään löytääkseen ne kulloinkin määräävät tekijät ja niiden kulloinenkin painoarvo,niin johan rupeaa vapa taipumaan... :)
Oheisena esimerkki sen "kauniin kelin" vieheestä,
Auringonpaisteiseen kesäpäivään veden jo hiukan kirkastuttua ja komea kutukarikkokin vai parantaa sen mahdollisuuksia,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/galleria/naamakirja/naamat...
Ps. Kuvasta ei eroitu sen "kullitettu" vatsapuoli... :)
Kuvassa piti olla nro: 21
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/galleria/naamakirja/lilli-...
Onnistukhaan nyt?
Se taitaa tuo Jussi-56 olla koulutusta vaille väritieteen tohtori. Jos kaiken tuon tiedon osaa viedä käytäntöön, niin jokaisella laskulla pitäisi nasahtaa. Mutta miten lienee nasahtaako ??
Joskus 2005-2006-vuonna Jussi-56:n kanssa soudettiin samassa venheessä, niin yhdellä laskulla tuli kolme lohta joista yksikään ei ollut alle metrin mittainen. Siis joskus nasahtaa useammin kuin joka laskulla...;-) Tosin joskus ei nasahda moneen viikkoon...
Tuo näyttäis aikas tutulta väriltä.Kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa.Onkohan tuota väriä tulossa tänä kesänä väylän varteen.
Siperia on opettanut,että kalamiehen tulee olla nöyrä ja ennenkaikkea se koskee kutuvaelluksella olevan lohen kalastusta,jolloin se lohi ei syö mitään,vaan kaikki perustuu pelkkään arsytykseen...
"Lohta ei oteta,vaan se saadaan"..on vanha sanonta ja vielä 2000-luvullakin se tuntuu pitävän paikkansa!
Tähän väliin tilannetiedoitus!
-Tornionjoen vesi nousussa,Lappean Loman "mittari" näyttää lukemaa 120cm ja Mora näkyy vielä hieman sitä tulvahuippua povataan siihen kuunvaihteeseen!
Ja sitten asiaan...
Tutkijoillakin taitaa olla vain hämärä aavistus siitä miten lohi löytää kutuvaelluksellaan kotijokeensa?
-Muutenkin monet niistä mieltämistämme aisteista toimii vedessä aivan toisella tavalla,esim. maku-ja hajuaisti on lähes sama asia ja kalan näkökenttä on varsin rajallinen ja sen kylkiviiva-aisti on meidän tuntoaistimme sijaan varsinainen "kaukoaisti"!
Katsotaanpa esimerkin valossa miten se lohen "päätöksentekoprosessi" oikein menee sen kohdatessa vieheen!
Ensin täytyy kyllä selvittää se saaliskalan ja petokalan välinen ero näköaistissa, jotta tämä mekanismi kaikilta osin avautuisi..
Saaliskalan silmät sijaitsevat pään molemmin puolin ja siksi sen näkökenttä on lähes 360 astetta,ainoastaan taakse jää pieni katvealue,jonka sen kroppa peittää..
Petokalalla, esim. hauella ne sijoittuu suoraan eteenpäin, kuten meillä ihmisilläkin,jotta voimme määrittää etäisyyden kohteeseen varsin tarkasti..ihminen on peto tämänkin kriteerin mukaan,mutta asiaan,
Olemassaolon taistelussa ei jätetä mitään sattuman varaan,vaan lohikin lähestyy saalistaan takaviistosta alhaaltapäin,eli sen saaliskalan katvealueen kautta mahdollisimman huomaamatta ja iskee s-mutkan kautta sen kimppuun!
Joten mikä siinä vaapussa onkaan olennaista...?
-Lohen näkökenttä on piirtoympyrän muotoinen ja karkeasti ottaen n, 2,5 x sen oleskelusyvyys,joten ei mikään kaukoaisti, varsikaan kevään sameissa vesissä,
Oliskohan tässä sillä kylkiviiva-aistilla se ensimmäinen rooli?
Ts, veden värähtely(siis uinti?) saisi sen hakeutumaan alaviistosta etäisyydelle,josta se saa sen vieheen vatsapuolelta näkökenttäänsä.
Ja jos se mahaväri saa hyväksynnän,niin takaviistosta s-mutkan kautta lähestyen stereofonisen näön alueelle (eli noin 30cm) päähän vieheestä.
Tässä tapahtuu lopullinen päätös,jos se viimeinen osa kokonaisuutta,eli selkäväri stemmaa,niin otti on varma ja viehe tarttuu suun sisäpuolelle!
-Viimehetken epäröinti näkyy usein kiduskannesta tarttumisena,jolloin lohi on yrittänyt väistää,mutta vaapun potku,tai haku on sen kuitenkin tartuttanut...
Eli mikä se ottivaapussa olikaan olennaisinta??
Ja lopuksi mainoskatko,
Metsästysseuramme aikoinaan talkoili majan,jota nyt tarjoamme käyttöösi,jotta voisit itsekkin toteuttaa unelmaasi lohijoella,tutustu tiloihin tästä,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/galleria/maijala/maijala-3-13
Varauskalenterin löydät täältä,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/varaukset/varauskalenteri/...
Ja viitteitä viehevalintaan löydät "Naamakirjasta" kuvien kera,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/galleria/naamakirja/naama-...
Klikkaa kuvat mahdolisimman suureksi,jotta voit paneutua täysillä siihen kalareissusi suunnitteluun!
Kyseinen maja on erinomaisella paikalla ja sopivan rauhallinen miljöö kalamiehille ja -naisille majoitukseen ja vapaa-ajan viettoon. Suosittelen lämpimästi!
Pystyykö teiltä ajamaan veneellä syväojalle asti?
Onko vuoleniva paha paikka ajaa jos ei tunne jokea tuolta kohtaa?
Tuo syväojan seutu nimittäin kiinnostaisi joskus soudella!
Metsästysmajan kohdalta hiukan ylöspäin on Kieksiäisniva niminen kapeikko,jossa vesi virtaa reippaammin ja joki tekee kallioitten välisessä "solassa" lähes 90 asteen mutkan,mutta ajettavissa jokialue on aina Kolariin asti!
Toisaalla taas Maijalan alapuolinen suvanto päättyy Jauhonivaan,joka on varsin matala ja siinä soutu on syytä hyvissäajoin lopettaa..
Tarvetta lähteä "merta edemmäs" ei tosiasiallisesti ole ,koska kaikki tarvittavat elementit löytyy aivan vierestä!
-Ja siitä Kieksiäisnivan seudusta löytyy vuorokauden, joka tunnille se varjopaikka,koska se joki on niin mutkainen,
ja nousukalahan tulee luoksesi,kunhan vain jaksat päivystää...
Vedenkorkeus Lappean Loman rannassa 16/5 2012 !
-"Paraatiportaiden" kyljessä oleva vesimittari näyttää lukemaa 170cm,joten puolimetriä nousua eilisestä...
-Mora hävisi näkyvistä jo aamusta!
tuohan näyttää hyvältä ainaskin vesitilanteen mukaan .
Yleisön pyynnöstä,kuva metsästysmajan rannan jokialueesta..
-Kuvassa näkyy majan yläpuolinen kapeikko Kieksiäisniva ja ylimpänä "Maijankorva",jonka takana joki tekee n. 90 asteen mutkan..
-Kuten kuvasta näkyy, pääväylä on aivan suomenrannan tuntumassa,ja vaikka niva on jokseenkin vuolas,niin silti varsin hyvin koneella ajettavissa..
kerroppas jussi-56 minkälaisia siimapituuksia käytät useammalla vavalla soutaessasi?
Koska venheen tervaus keskeytyi satheen vuoksi,niin voihaan vaikka niistä jaaritella... :)
Onkhaan se edes luvallista mennä semmosista puhuhmaan?
-No olkhoot..
Enimmäkseen pyydän kuuden vavan systeemillä,
jotka on numeroitu soutupaikalta päin katsottuna,vasemmalta alkaen ykkösestä, airon viereiseen oikeanpuoleiseen kuutos´vapaan asti..
Parraspuussa sojottavien halpis´telineiden vuoksi pitää pelata vapojen pituuksilla,jotta toimivan viuhkan voisi saada aikaan!
-Eli ykköseen ja kutoseen kolmimetrinen,kakkoseen ja vitoseen 8 jalkaiset ja "perävapoihin" (3 ja 4) käy lyhemmätkin!
Katso kuvasta,
http://www.korkealehonkiertajat.com/index.php/kalastus
Sivulla alimpana...
Ja se sama perfektionistinen ote jatkuu... :)
Sen verran täytyy ensin todeta,ettei ne mitat todellakaan ole mitään sattumaa,vaan esim. ykkösen ja kutosen pituuksiakin etsiessä piti puoli kesää katella "sivukeila luotaimesta",missä se "hot spotti" sijaitsee...
Eli,1:een yhdeksän metriä siimaa(huom,teline aivan hankaimen vieressä) ,2:een syväuint. vaappu n.13,5 metriin ja se kolmonen pisimmälle n, 17,5 metriin!
Ja sitten 4:een ( moottorin oikealla puolella) lyhyelle n.11m. ja siihen taas se syväuintinen viehe...
Vitonen vuorostaan pitkälle, hiukan kolmosen kans´porrastaen,eli 15-16:sta metriin ja se viimeinen eli n:ro 6:nen Ykkösen tavoin lyhyelle,(mutta koska sen viereinen viehe on kaukana ) sitä voi säädellä alueella 7-11 metriä....tarpeen mukaan!
Yksinkertaista,vai mitä?
nuissa uusissa dööreissä on tuo siimalaskuri, tuntuis aikas näppäriltä ja vavat patriot 8jalkaa. Siimoja pihalla vasen 9m oikealla 11m siitä aleskäsin 13m 15m 17m 19m ja jos itellä taidot riittää niin aattelin kesäksi vielä lisätä yhen keskelle 7-8m perävirtaan.Mutta jos alkais ahneeksi niin 1kpl oikealta puolen perää 22m.Ja siimahärdelli on selvä ja metrin sarvi pääs.
Siis ymmärsinkö oikein että käytät luotainta soutaessa??
Hieno tuo kuva vedenkorkeudesta. Lappean loman rannasta olisi mukava saada vaikka muutaman päivän välein valokuva, jossa näkyy vedenkorkeus suhteessa "paraatiportaisiin".
Siis nelosvapa on soutajan näkövinkkelistä katsottuna perämoottorin oikealla puolella. Veneessä oikea- ja vasenpuoli katsotaan yleensä veneen kulkusuunnan mukaan (toisaalta lohestuksessa kulkusuunta on perä edellä).
Kysymys: Ovatko muuten kaikki kirjoittelijat tietoisia, että Tornionjoelta pyydettyjen lohien keskipaino on normaalikesinä ollut suurempi kuin Tenolta saatujen?
En tosiaankaan omista luotainta,
vaan lainavehkeellä tutkiskelin miltä etäisyydeltä nousulohi keskimäärin väistää venettä!
-Kalaa ei pohjakeilavehkeissä pahemmin näy,koska joki on yleensä niin matala,ettei se lohi venettä päällensä päästä,mutta pohjan muotojen ja syvyyksien tutkiskeluun se on oiva peli..
Ts, Vieraassa vesistössä soutureittien opiskeluun...
Sivut