Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Vaapun viritys
Virittäjä
21.07.2011 - 18:52
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
V'tun pään heilumiset.
Kalaa ei muuten pätkääkään kiinnosta heiluuko pää vai ei .
Ihmissilmään näyttää pahalta, uinti jossa perä ja pää liikkkuu yhtä paljon.
Ja onhan se pahan näköistä munkii mielestä.
Kova jätkä on kuka tekee vaapun jonka pää pysyy uidessa paikoillaan.
Kyllä sen saa tehtyä,mutta kalastukseen sillä ei
tee mitään.
Vaappu tahtoo(melkein) aina tehdä sen potkun
keskikoukun kohdalta,eli yleensä
keskikohdassa.Silloin sekä pää,että perä heiluu.
Siirtämällä koukku aivan järkyttävän eteen,ihan
leukalapun alle(ei järkevää) ja jättämällä
takakoukku pois,niin potku siirtyy lähes kokonaan
taakse...Myös pala lyijyä keulille,pysäyttää pään
liikkeen)
myöskin leukalappu,niin keulille,kun
mahdollista,porraslevy ehkä varmin,niin saadaan
lähes liikkeetön pää. Kalaa sillä ei kyllä
saa,eikä muutenkaan luultavasti hyvä ole. Olen
,muutaman noita vuollut.
Muuten olen samaa mieltä,kuin edellinen
kirjoittaja,jotta kalalle tuskin lienee isoa
merkitystä,vaikka pää heilunee. Ne on niitä uskon
asioita,joista faktaa paha etsiä.
mitkä olisivat hyviä vaappuja joissa pää ei heilu?
http://www.kalastus.com/keskustelu/messages/16/231475.html?1311228785
Aikoinaan kyllä päijänteen erakon vaapuissa oli
ensimmäinen koukku aivan turpalevyn takana mutta
ne olivatkin kolmikoukkuisia.En tiedä haettiinko
sillä pään pienempää liikettä.
Perinteisissä tanevaapuissa pieni kynsilevy aika nokassa (HP, Vikla) tuottaa mun mielestä oivallisen uinnin, jossa pää liikahtaa vaan nimeksi, kylki välähtää ja perä heilahtaa. Kynsilevyisiä vaan näkee aika harvoin, enää.
Osassa Hanko-vaappuja lappu on aivan nokassa, mutta niissä ei silti ole mua miellyttävää uintia.
Pyytävyys voipi olla uskon asia, mutta nillä saa, mitä uittaa.Eiksniin?
Sen sijaan fakta on, että näin saadut fisut maistuu paremmalta ;)
Ymmärtääkseni vaapun potkuakseli sijaintiin vaikuttaa lähinnä kolme tekijää.
Yleensä merkitsevin näistä on painopisteen sijainti - akseli asettuu lähelle painopistettä. Jos vaappu on takapainotteinen, perä ei oikein jaksa vipattaa. Koska vaaput tyypillesesti ovat etupainotteisia, potkua löytyy.
Toiseksi asiaan vaikuttaa potkun liikevastus, joka pyrkii siirtämään akselia siihen suuntaan jossa sivuliikevastus on suurin. Ohutpyrstöisen vaapun potku on laajempi ja ja akseli on lähempänä nokkaa kuin paksumpipyrstöisellä.
Aiemmin mainitun etukoukun sijainnin vaikutus perustuu molempiin yllä mainittuihin tekijöihin.
Kolmas tekijä on vetopisteen sijainti - akseli pyrkii kohti vetopistettä. Kun vetopiste on vaapun ulkopuolella (yleensä uintilevyyn kiinnitetty), niin potkuakselikin on edempänä.
Asiaan vaikuttaa myös jossain määrin vaapun vetovastuksen muodostavien rakenteiden sijainnin suhde vetopisteeseen.
Jos siis haluat vaapun jonka pää pysyy paikallaan, valitse rungoltaan kevyt ohutpyrstöinen vaappu, jossa vetopiste on eteen työntyvän painavan uintilevyn etuosassa. Se, kalastaako tällainen paremmin kuin jokin letkeäuintinen, on ainakin minulle arvoitus.
Mulla on muutama Nevalaisen tekemä 1 koukkuisia
vaappuja, niissä painotus on takana,mielestäni pää heiluu enemmän kun perä,mutta kyllä silläkin
kalaa saa.
Millä lailla hk-varma taimen vaappujen tulisi uida?
itse ostin näitä muutaman ja ne ei kyllä ui oikein millään tavalla suoraan laatikosta otettuna.
joten olisin kiitollinen jos joku voisi vähän neuvoa miten niitä tulisi väännellä ja käännellä että lähtisivät uimaan.
olisiko kellään antaa vinkkiä. harmittaa kun kuitenkin aika hinnakkaita vaappuja niin ei viitsisi jättää pakinpohjalle lojumaan
ne tulee melkein sukkana perässä ei minkäänlaista potkua.
sellainen tuli mieleen että olen uittanut niitä leikarin kanssa, kuinkahan herkkiä ne on menettämään uintinsa, että kannattaisikohan niitä kokeilla suoraan siimaan kiinni. onko muilla minkälaisia kokemuksia tuosta.
tuota kesoselle lähettämistä mietin itsekkin mutta päätin kysyä neuvoa ensin, jos ne saisi jollain pikkujutulla uimaan itsekkin. Itse en ole vaappuja suuremmin aikasemmin viritelly ja ne mitä on tarvinnu säätää on mennyt ihan nokkalenkin käännöllä kuntoon.
näihin tuolla lenkin kääntämisellä ei ollut paljon vaikutusta.
sellainen tuli mieleen että olen uittanut niitä leikarin kanssa, kuinkahan herkkiä ne on menettämään uintinsa, että kannattaisikohan niitä kokeilla suoraan siimaan kiinni. onko muilla minkälaisia kokemuksia tuosta.
tuota kesoselle lähettämistä mietin itsekkin mutta päätin kysyä neuvoa ensin, jos ne saisi jollain pikkujutulla uimaan itsekkin. Itse en ole vaappuja suuremmin aikasemmin viritelly ja ne mitä on tarvinnu säätää on mennyt ihan nokkalenkin käännöllä kuntoon.
näihin tuolla lenkin kääntämisellä ei ollut paljon vaikutusta.
Laita suoraan siimaan kiinni ja tarvittaessaa vuole turpalappua eli jätä lenkki kopeloimatta. Hanskin vaaput saa uimaan vallan mainioisti, mutta hänen vaaput on tunnetusti ostettaessa aika surkeita.
Vaapun pää heiluu aina jonkinverran jos vaappu yleensä ui.
Itselläni on kokemus jonka mukaan vaappu jonka pää ei heilu ei myöskään kummasti kalasta.
JOS sellaisen uinnin haluaa tulee vetopistee olla lähes rungon keskilinjan tasolla.
Kulmalevyä käytettäessä sen etummainen kärki tulee olla myös melko ylhänä.
Lopullinen uintikuvion riippuu sen jälkeen rungon painosta/painopisteen paikasta
sekä rungon muodosta, -pyöreä, litteä, matala/korkea pyrstö jne.
Tämän asia pähkäily on loputonta, koska vaapussa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Parhaat uinnit ovat mielestäni sellaisia joissa vaappu taittaa noin 1/3 suhteessa.
"Potku" on vielä erikseen voimakas tai lievä riippuen vetopisteen korkeudesta
ja uimalevyn koosta/vetorenkaan ja etukärjen etäisyydestä sekä vieheen painosta.
Aika monimutkaista se on lopultakin.
Valitettavasti tastä virittämisestä suurinta ääntä pitävät useasti
tietävät asiasta lopultakin hyvin vähän tai ei sitäkään.
Vaappu ei ole koskaan pyyntiautomaatti.
Siksi onkin tärkeätä muistaa "lähteä" kalaan.
'Hyvä uinti' ei yksin riitä. Ja mikä sitten on hyvä uinti? Sellainen, joka kelpaa kaloille. Kaloille pätee hyvin sanonta, toiset tykkää tyttäreistä toiset äideistä. Siksi uitan aina erilaisia vaappuja tai laitan rakseihin erilaisia uinteja. Pitää myös osata kalastaa oikealla vieheellä oikeaan aikaan. Muoti vaihtelee päivittäin ja päivän sisällä.
Virttämisestä on kirjoitettu oikein oppaitakin. Mutta jos kirjoittajat eivät ole ymmärtäneet vaapun uinnin dynamiikkaa, niin pieleen menee. Muuten voisi naurattaa, jollei annettaisi ohjeita kalliiden uistinten pilaamiseksi. Virittämisessä on aina mukana sellainen tekijä, että jotain uinnin osa-aluetta korostamalla heikentää jotain toista osa-aluetta. Lopputulos on todennäköisesti negatiivinen.
Takavuosina tuli inarilla uitettua seitensenttisiä rapaloita, joihin olin vaihtanut 15-milliset pyöreät uintilevyt.Levyt olivat aivan vetolenkin takana ja hyvin pystyssä.Uinti muistutti villihevosen poukkoilua,heittipä silloin-tällöin voltinkin.Oli pakko laittaa uimaan tapsin ja kuulalaakerileikarin kanssa,ettei olisi kiertänyt siimaa ihan sykkyrälle.Taimenta ko viritys antoi enemmän kuin muut yhdeksän vapaa yhteensä.Kun otin tästä yksilöstä pois tuon "voltinheiton",se muuttui "tavalliseksi kuolevaiseksi".Ilmeisesti kalaa kiinnostaa tuollainen poukkoileva uinti ja uskon lujasti tuon voltinheiton laukaisevan kalan iskurefleksin.
sellainen tuli mieleen että olen uittanut niitä leikarin kanssa, kuinkahan herkkiä ne on menettämään uintinsa, että kannattaisikohan niitä kokeilla suoraan siimaan kiinni. onko muilla minkälaisia kokemuksia tuosta.
tuota kesoselle lähettämistä mietin itsekkin mutta päätin kysyä neuvoa ensin, jos ne saisi jollain pikkujutulla uimaan itsekkin. Itse en ole vaappuja suuremmin aikasemmin viritelly ja ne mitä on tarvinnu säätää on mennyt ihan nokkalenkin käännöllä kuntoon.
näihin tuolla lenkin kääntämisellä ei ollut paljon vaikutusta.
Laita suoraan siimaan kiinni ja tarvittaessaa vuole turpalappua eli jätä lenkki kopeloimatta. Hanskin vaaput saa uimaan vallan mainioisti, mutta hänen vaaput on tunnetusti ostettaessa aika surkeita.
olisko antaa jotain ohjetta tohon vuolemiseen ettei mene ihan pilalle, kiitos jo etukäteen
Lapun vuoleminen on kyllä viimeinen keino. Vuolaise lappu pois niin ei kyllä pää heilu. Kyllä se uinti lenkin pienillä säädöillä pitää saada.
Läjäpäin vaappuja pilanneena lapun lämmittäminen kuumassa vedessä on parempi vaihtoehto kuin veistäminen.
Kertokaapa aloittelijoille miten hyvän lohivaapun pitäisi uida?
Aloittelijalle vinkki. Souda pari kesää vaappuja puhtaaksi, lohella hyvä hajuaisti. Kolmantena kesänä ala kurkkimaan lähtöpaikalla kuinka tekijämiehet säätää ottivaapun. Tässä vaiheessa kun tarjoat kunnon ryypyn niin ei hermostu. Nyt otat kumihanskat kädessä pihdit ja vaapun ja kysyt rohkeasti apua. Murahdus on myöntymisen merkki ja eikun työnnät vaapun käteen ja kohteliaasti tarjoat vielä ryypyn. Kun alkaa säätämään niin kysyt aina mihin suuntaan väänsi ja kirjaa pakin kanteen tulos. Siitä niitä ohjeita sitten on hyvä kerrata aina soudellessa.
Jos ihmettelet että miksi tekijämies ei tarvi kumihanskoja niin vastaus on kalanhaju. Tekijämiehen koura haisee aina sen verran kalalle että jopa parantaa ottia kun välillä hypistelee vieheitä. Olen nähnyt ,näin tekevät.
Kertokaapa aloittelijoille miten hyvän lohivaapun pitäisi uida?
Kymillä saa olla isokin uinti, Väylällä vähän pienempi, Tenolla vieläkin pienempi....
Kymillä ja Väylällä haku ei ole pahitteeksi, Tenolla hakua ei juurikaan tarvitse...
eiköhän tuo aika ole vielä merkittävämpi kuin paikka.alkukaudesta vemputusta ja loppukaudesta rautalankaa.se varmaan toimii paikassa kuin paikassa.
eiköhän tuo aika ole vielä merkittävämpi kuin paikka.alkukaudesta vemputusta ja loppukaudesta rautalankaa.se varmaan toimii paikassa kuin paikassa.
Kymin "rautanaulauinti" on isompi kuin Tenon "rautanaulauinti", yleistin senverran että keskimäärin nuo uinnit menee tuollain.
"Kertokaapa aloittelijoille miten hyvän lohivaapun pitäisi uida?"
Katsoo lohen leuassa olevan vaapun uinnin ....ja niitä vasta on erilaisia ...
Oikeastaan tulisi myös kysyä miten "hyvää" lohivaappua tulee käyttää ja uittaa.
Paljon vaikuttaa myös ajankohta, lohen kesän kuluminen, ym. tekijät.
Vaappua jossa pää ei liiku on lähes mahdoton tehdä, uintiliike kun perustuu juuri pään liikkumiseen.
Itse sain joskus aikoja sitten tehtyä sellaisia, mutta ei niillä kalaa tullut.
Aivan eteen sijoitettu paino kyllä hillitseekin päätä, mutta sitten kun se lähtee liikkeelle voi tehdä isompaa ...
Lohivaapussa 1/3 päätä, 2/3 perää -uinti on keskimäärin aika hyvä, ja taittokohta 1/3 edestä kohdalla, -noin.
Uinnin kokonaislaajuus on paljolti säädettävissä.
Pylväläisen etukoukusta: Se aivan uimalevyn takana siksi, että koukku ei tarttuisi "jarrulevyyn" kärjestään,
ja myös tietysti tilankäytön vuoksi, -muuten kun ei kolmea koukkua saa mahtumaan.
kaikenlaisilla uinneilla ja vaapuilla saa kalaa kun vain jaksaa uittaa.yleisesti olisi hyvä jos vaappu tekisi ´jotain´.haku lähes aina hyvästä,samoin kyljen pyöritys.yhtä totuutta en uskoisi että on lohivaapun uintiin.omien huomioiden mukaan ratkaisevat tekijät ovat veden korkeus,veden lämpö ja kalan nousuvauhti.nousuvauhdilla tarkoitan sitä että painuuko kala vauhkona ylöspäin,tökkiikö se koskien alla ja suvannoissa vai onko se ns. asentokala.itse suosin yleenaä rajuja uinteja nousukalalle-kaikki pelissä olevaan uintiin joko ottaa tai sitten lähtee karkuun,haetaan sitä aktiivista partneria.nämä vain omia mielipiteitä,ei mitään sääntöjä
Mikä tekee vaapusta ottipelin? Onko se vaapun uinti vai ääni joka ratkaisee?
Kyllä tätä varmaan on moni ammattimies miettinyt ja ratkaisunkin löytänyt, mikä se mahtaa olla? Miksi toiseen vaappuun ottaa ja toiseen ei. Itse veikkaan että kaikista tärkein on nirson kalan osalta päästä oikeaan syvyyteen. Nousukala joka otillaan hakee kyllä vaapun pinnastakin. Passiiviselle kalalle on saatava pyytö kuonon eteen. Sitten siihen oikea tirisevä ja sihisevä ääni vaappuun, uinnista ei niin väliä. Niin johan ärsyttää ja isku tulee.Yksi parhaista ottipeleistä on Salmon hornet vaappu siinä vähän isommassa koossa. Menee syvälle, sihisee uidessaan ja kyllä vain nakertaa.
-väri jo historiaa kun uinnista ja äänestä puhutaan?
Tapa jolla viehe esitetään lohelle on jopa avainasemassa.
(Ei perhokaan ääntele, pelti kylläkin jonkinverran?).
Äänestä puhutaan nykyään, mutta onkohan äänetöntä
vaappua olemassakaan jos siinä on koukut ja renkaat?
Eipä taida olla helppoa näihin asioihin saada pitävää vastausta?
..kyllähän kalan kylkiviiva-aistilla on osansa kun kala havainnoi ympäristöä.
Värilläkin on suuri merkitys, sillä kala ei havaitse värejä kuten ihmisen silmä vaan värinäkö on paljon suppeampi.
Sitten on myöskin vieheen liike mikä vaikuttaa, monesti olen huomannut että kojamo-onkena toimii hyvin vaappu jossa on "kuoleva" haku. Eli uintiliike lakkaa hetkeksi ja vaappu samalla kaatuu.
Toisaalta asentokalalle toimii myös raju tirinä, suorastaan värinä.
Mitään edellämainittua sihinää en ole koskaan kuullutkaan.
Sivut
Lisää uusi kommentti