Jigikalastus juuri oikea kalastusmuoto ahvenen kalastamiselle! Kalastus on tuottoisaa ja hauskaa – yleensä ahvenet löytää pienen etsimisen jälkeen. Paras ajankohta on syksy, mutta kesällä ahvenia voi myös saada jigillä. Ahvenen jigaus on edullinen kalastusmuoto. Perusjigisetin saa muutamalla kympillä ja jigivieheitä saa parilla kolmella kympillä reilun satsin.

Kevät ja kesä ahvenen jigauksessa
Kevät ei ole varsinaista sesonkia laisinkaan, mutta silti voit ahvenia jigillä saada. Silloin kannattaa tapailla ahvenen kutualueita ja yrittää jigailla siellä matalistakin paikoista. Monesti paikat ovat liian matalia ja kivikkoisia. Vesikasvillisuus voi olla myös haittana. Hyvänä puolena on se, että isot ahvenet ovat myös kutualueiden liepeillä, joten voit saada silloin tosi ison ahvenen. Ahven ei kuitenkaan ole parhaimmassa lihassa kutuaikana.

Heinäkuu voi olla antoisaa jigausaikaa. Silloin kalat ovat ehtineet lihoa jo jonkin verran ja ne ovat mainiota savupöntön täytettä. Kesällä ahvenia tapaa monista erilaisista paikoista. Niiden olinpaikkoja ohjailevat ravinto. Usein ravintoa on tuulisilla rannoilla, joten parvet voi tavoittaa sieltä. Kannattaa tarkkailla salakkaparvia. Ne löytää rantamatalista tai karikoilta kaikuluotaimella tai vedenpintaa tarkkailemalla. Ahneesti ruokailevat ahvenparvet oleskelevat lähistöllä. Niitä saa lipoilla ja lusikoilla, mutta myös jigillä - kun kalaa on paljon ja ne ovat pohjan tuntumassa, jigi toimii.

Heinäkuussa karikot ja suurien selkien äärellä olevat virtaavat salmet ovat paikkoja, joista ahvenen löytää. Kesällä on hankala löytää isoja parvia. Kalat voivat olla hajaantuneena mataliin rantoihin, jolloin jigi ei ole oikea väline. Ahvenet voivat muodostaa parvia keskellä kesääkin salakkaparvien vieressä. Oikea ajoitus ruokailevan ahvenparven lähelle voi tuottaa hienonkin saaliin. Kesällä tyypillistä on se, että kalat vaihtavat nopeasti olinpaikkaa. Syksyllä kala voi olla viikkokausiakin samoilla paikoilla, mutta kesällä asiat ovat toisin.

Jigaajan sesonki on syksyllä
Syyssesonki alkaa elo-syyskuun vaihteessa. Yleensä ensimmäisten kovien syystuulien jälkeen ahvenia alkaa löytymään vanhoilta tutuilta paikoilta. Parveutuminen on pääosin tapahtunut, kun veden lämpötila on 12-14 asteen tienoilla.

Merellä silakat siirtyvät kohti sisäsaaristoa ja niiden perässä liikkuu myös ahvenia. Paras kuukausi on monien mielestä lokakuu. Ahven ottaa poikkeuksetta hyvin, jos vain parvet löytyvät. Paras syönti keskittyy aamupäivään ja iltaan, mutta hyvänä päivänä kalaa tulee koko päivän. Kausi jatkuu oikeastaan niin pitkälle syksyyn, kunnes jäät tulevat.

Merellä salmissa ja karikoilla
Alkusyksyn paikkoja ovat välisaariston tuntumassa olevat karikot ja salmet. Loppusyksystä voi kokeilla aivan mantereen tuntumasta olevista salmista ja selkämatalikoilta.

Ahvenet voivat olla niin syvässä kuin matalassa vedessä. Aloita matalikon tai salmen syvimmästä reunasta ja etsi kaloja siirtymällä matalaan päin. Kun paikallistat kalat, keskitä kalastus löydettyyn alueeseen. Virtaavissa salmipaikoissa kala voi olla salmen keskellä tai ihan rannassa kiinni – kala on vain etsittävä.

Järvellä kalasta syvänteissä
Normaalisyvyisessä järvessä kalat löytyvät usein järven syvimmästä kohdasta. Poikkeuksena ovat todella syvät järvet, joissa on vettä kymmeniä metrejä. Silloin kannattaa yrittää löytää kalat syvänteiden reunoilta 10-15 m syvyydestä. ”Normaalissa järvessä” aloita jigaus järven syvimmästä kohdasta ja jigaile syvimmän kohdan reunoja.

Ahventa kannattaa jigata myös joesta. Siellä pätee sama seikka kuin järvellä eli hakeudu joen syviin kohtiin. Vältä kuitenkin kovasti virtaavia paikkoja.

Jigikalastusvehkeet
Ahvenen jigaus onnistuu kevyillä normaaleilla virvelivälineillä. Jos pelkästään jigaukseen olet hankkimassa välineitä, niin osta sopivan napakka vapa. Liian joustavakärkinen vapa ei tartuta kunnolla kaloja. Toisaalta vapa ei voi olla liian jäykkä, sillä silloin ahvenen ”väsyttelemisestä” häviää hohto.

Siimaksi suositellaan venymätöntä kuitusiimaa. Sopiva paksuus on 0,12-0,15 mm. Kuitusiima on parempi kuin monofiili, sillä sen venymättömyyden vuoksi kalat jäävät paremmin kiinni. Lisäksi tuntuma kalastuksessa on hyvä – pohjatärpit ja pienetkin ahventen nykäykset tuntuvat kädessä. Toiset käyttävät kuitusiiman päässä noin 1 m pituista monofiilitapsia, mutta se ei ole välttämätön. Siiman päässä voi olla pieni lukko. Ilman leikaria oleva pikkulukko ei haittaa kalan syöntiä.

Kela pitäisi olla sopusoinnussa vavan kanssa. Välityksen suhteen kannattaa olla kuitenkin tarkkana. Välitys pitää olla riittävän suuri ja itse kela ei saa olla liian pieni. Muuten itse kalastaminen on hankalaa, kun pitää veivata rivakasti, jotta siimaa tulisi sisään tarpeeksi. Valitse kela, jossa  on riittävän suuri välitys eli kelaan tulee siimaa sisään mahdollisimman paljon yhdellä kammenkierroksella.

Jigipäitä ja jigimatoja ostamaan
Jigipäitä tarvitset hyvän valikoiman. Hyvä koukkukoko on 3/0-4/0. Painoluokkia tarvitset välillä 7-30 g. Koukuissa olennaisinta on terävyys. Osta kemiallisesti teroitettuja koukkuja. Vältä kaikkein edullisimpia. Jigipää voi olla maalattu, mutta sillä ei kalastavuuden kanssa juuri ole merkitystä. Yleensä ne maalatut ovat kaikkein edullisimpia ja siten myös kehnoimpia...

Ahvenen jigauksessa käytetään tavallisesti matojigejä. Kiinnitä jigimato koukkuun siten, että pyrstö osoittaa alaspäin. Väreistä erilaiset ruskean ja vihreän sävyt toimivat paikasta riippumatta. Mukana voi olla myös hileillä ryyditettyjä värejä ja joitakin ärsykevärejä. Koko-valkoinenkin on hyvä toisinaan. Jigimadot ovat niin edullisia, että eri värien hankkiminen ei kevennä juuri kukkaroa.

Matojigien lisäksi voi muutaman etusormen mittaisen kalajigin myös hankkia. Ne toimivat etenkin silloin, kun ahven jahtaa salakoita ja pääset heittämään vieheen sinne sekaan.

Huomaa, että jigeistä irtoaa väriä. Jos pidät vaikka keltaisia ja valkoisia jigejä samassa laatikossa tai pussissa, niin hetken päästä valkoisiin on tarttunut keltainen väri. Säilytyksessä kannattaa huomioida myös se, että osa muovirasoista ei kestä jigimateriaaleja. Muovi reagoi jigimateriaalin kanssa ja ”sulavat” yhteen. Yleensä ne ovat kovia muovirasioita.

Kalastustekniikkaa uittamiseen
Kelauitto on helpoin tapa ahvenen jigaukseen. Heitä jigi kohteeseen ja vajota pohjaan. Jos kalastat syvää paikkaa, niin jätä kelan sanka auki ja ”lypsä” siimaa ulos. Silloin jigi putoaa paremmin kohtisuoraa alaspäin, mikä pidentää jigisi tekemää ”kalastusmatkaa”.

Sulje sanka ja laita vapa osoittamaan kohti jigiä. Aloita kelaaminen, jotta saat tuntuman jigiin. Kun siima on tiukalla, kelaa 2-4 kammenkierrosta. Vapa osoittaa edelleen kohti jigiä ja vedenpintaa. Tarkkaile siimaa, joka tiukkenee kelauksen jälkeen. Kelauksen aikana jigi nousee pohjasta ylös. Kun pysäytät kelauksen, jigi alkaa vajoamaan pohjaa kohti. Kun jigi saavuttaa pohjan, siima löystyy. Aloita silloin viipymättä kelaamaan, jotta jigi pomppaa taas takaisin uimaa pohjasta ylöspäin. Siimaa tarkkailemalla voi uittaa jigiä helposti pohjan tuntumassa.

On olemassa myös muitakin jigaustapoja. Toinen suosittu on vavalla jigaaminen. Eli kun jigi on pohjassa, vapa nostetaan ylös vavankärkeä heilutellen. Ylhäältä vapa lasketaan takaisin alas ja kelataan löysä siima pois. Variaatioita on paljon, mutta kelauitto on helpoin.

Ahventa voidaan jigata myös pilkillä

Ahven ruokakalana

Parhaimmillaan ahven on alkutalvesta, jolloin vasta ei ole täynnä vielä mätiä. Katso video - ahvenen fileointi ruodottomaksi. Jos kokkailupuuhat kiinnostaa, niin katso täältä ahvenruokia.

AHVENEN JIGIKALASTUSKYSELY TULOKSET

Teimme kyselyn 2012 lokakuussa ahvenen jigauksesta. Vastauksia tuli reilu 120. Alla vastauksia, joita jigikalastuksen asiantuntijat kertoivat kyselyssä.

Jigikalastussiimat