Hauenperhokalastus
Perholla voi kalastaa myös muita kuin lohikaloja. Hauki on sporttinen kala perhovavan päässä ja sen pyytäminen antaa hienoja kalastuselämyksiä. Sen kalastaminen eroaa täysin klassisesta koskikalastuksesta, mutta kuitenkin se on vähintään yhtä antoisaa ja haastavaa kuin lohikalojen kalastaminen virtavesistä.
Parhaiten haukia tavoitat perholla, kun vedet ovat kylmiä. Kevät ja alkukesä sekä myöhäissyksy ovat hauen perhokalastuksen aikaa.
Välinevarustustakaan tuskin tulee lisätä - keskiraskaat yhdenkäden vapavälineet ovat tuttuja lohijoilta tai taimenkoskilta. Tarvitset vain isoja perhoja (12-25 cm pituisia) ja hauenhampaan kestävän perukkeen.
Kalastustekniikkaa
Voit kalastaa rannalta tai veneestä. Jos sinulla on kelluntarengas, niin sekin sopii hyvin hauen perhokalastuksen liikkumavälineeksi. Pääasia, että saat heitettyä perhon sinne, missä hauki on eli tavoitat kalastuspaikat.
Heitä perho oletettuun kalapaikkaan. Ala “lypsää” siimaa sisään siten, että sinulla on hyvä ote siimasta koko ajan.
Siima voi kulkea vapakäden peukalon ja etusormen välissä. Vavan kärki kannattaa pitää lähellä vedenpintaa ja kärki kohti perhoa.
Tarpeellisia apuvälineitä
Suuri kita ja piikikäs hammasrivistö tekevät perhon irroittamisen vaikeaksi hauen suusta.
Kidanavaajaa tarvitaan, kun kala on niellyt perhon kiduksiin asti.
Hauelle tarvitset aina puruperukkeen. Uloimpana tapsina voi käyttää metallivaijeria tai paksuja kuitusiimoja. Jos et halua sitoa niitä suoraan monofiilisiimaan kiinni, niin voit käyttää tapsien välillä käytetään pientä uistinrengasta tai muuta metallirengasta. Vaijerin tai kuitusiiman päähän sidotaan viehelukko perhon kiinnittämistä varten. Viehelukon tilalla voi olla myös uistinrengas lukkona. Peruke voi olla myös kovaa fluorocarbonia.
Haukikalassa keväällä
Hauenperhokalastus onnistuu niin merellä, järvellä kuin jokien suvanto-osuuksillakin. Ehkä kaikkein mielenkiintoisinta se on merellä, koska maisemaltaan vaihtelevaa rantaviivaa on kilometritolkulla. Alkukauden hauen metsästys kannattaa ajoittaa huhtikuun viimeisten viikkojen ja kesäkuun alkupuolen välille.
Juuri ennen kutua hauet ovat tavoitettavissa kutupaikoilta tai kutupaikkojen lähettyviltä esimerkiksi kutulahden suulta. Silloin ne ovat kuitenkin vaihtelevalla syönnillä, jolloin niiden jallittaminen voi olla vaikeaa. Itse kutuajankohtana se voi olla aivan toivotontakin.
Kalastajan riemu alkaa heti kudun päätyttyä, jolloin hauet alkavat tankata.
Tietenkin toivottavinta olisi osua juuri kutua ennen olevaan syöntiin. Puntarin viisari värähtää harmittavasti jopa muutaman kiloasteikon alaspäin, jos haukimamma on ehtinyt ruikata mätinsä ulos ennen pyydetyksi joutumistaan.
Kutuajan kalastuspaikkoja on lähdettävä hakemaan pitkistä matalista lahdista. Kapeat salmetkaan eivät ole pahaksi, sillä niissä olevat virtaukset houkuttelevat kaloja puoleensa.
Tyypilliset kutulahdet ovat jopa puolen metrin syvyisiä. Edellisvuoden kaislikon sänki on myös tunnusomaista hyvälle hauen kutulahdelle. Tämänkaltaiset lahdet ovat omiaan juuri perhokalastukseen. Pintasiimoilla ja matalalla uivilla perhoilla lahdet ovat tehokkaasti kalastettavissa.
Kesän edetessä siirrytään kalastamaan välisaaristoon. Vesien ollessa vielä viileitä isotkin kalat ovat tavoitettavissa perhokalastusvälinein. Tällöin on tutkiskeltava pohjan muotoja.
Vaaleista tyhjistä hiekkapohjista on turha odottaa suuria haukitiheyksiä, mutta kivikot ja vesikasvillisuuden peittämät alueet ovat kokeilemisen arvoisia.
Kaloja kannattaa lähteä etsimään pohjakasvillisuuden läheltä. Rakkolevä ja ahvenvita ovat hyvän haukipaikan merkkejä. Matalat luotojen ympärykset, matalikot (0,5 m-3 m) ja saarten reunukset ovat potentiaalista perhokalastusaluetta, jos niiden luona on paljon vesikasvillisuutta.
Perhokalastus välisaaristossa ei ole sokkona kalastamista, vaan potentiaalisten paikkojen etsimistä ja niiden kalastamista. Paikan haukitiheisyys tulee usein esiin jo muutaman heittokerran jälkeen.
Ei ole kannattavaa jäädä haravoimaan puolikilometriä pitkää olevaa saaren reunaa, jos ensimmäisellä sadalla metrillä ei ole havaintoja kaloista. Perhokalastamalla ei kannata lähteä etsimään sattumakaloja. Saatuasi jostain paikasta useamman tärpin voit olettaa kaloja olevan enemmän ja todeta perhokalastuksen kannattavaksi.
Kalastus syvemmissä vesissä onnistuu mainiosti kärkiuppoavilla siimoilla tai intermediate-siimoilla. Heitto rantamatalaan ja uittaminen rantapenkerettä alaspäin tuo varmasti tulosta.
Syksyllä etsi kaloja välisaaristosta
Toinen hauenperhokalastussesonki on syksyllä, kun vedet ovat lauhtuneet tarpeeksi. Myös suurempia haukia nousee syvänteistä rantamatalaan syömään silakoita ja muita pikkukaloja.
Alkusyksystä haukia tavoittaa parhaiten välisaaristosta ja ulkomeren laidalta. Talvea päin mentäessä niitä siirtyy myös sankoin joukoin sisäsaaristoon. Silloin niitä kannattaa pyytää luotojen ja saarten reunusten lisäksi myös kaislikkolahdista.
Hauenperhokalastuksessa alkuun pääset näillä välineillä:
- Perhokalastusetti aftm 7-8. Hinta alkaen 150 eur.
- Kelluva ja kärkiuppoava siima. Alkaen 35 eur.
- Haukiperhoja voi sitoa itse tai ostaa. Hinta noin 10 eur.
- Isot suonipihdit tai muut pitkäkärkiset pihdit. Noin 15 eur.
- Kidanavaajat. Noin 10 eur.
- Haavi tai "bogagrip" -leukapihdit, jolla saa pideltyä kalaa sen leuoista. Alkaen 30 eur halvimmat mallit.
- Perukkeita. Noin 5 eur paketti.
Perhokalastussetissä tärkeimmät komponentit ovat siima ja vapa. Kelana toimii hyvin edullisemmatkin komposiittikelat. Varsinkin merivedessä roisissa käytössä "hienommat" kelat kärsivät. Tärkeintä on se, että vapa ja siima pelaavat yhteen isoja perhoja heitettäessä. Siimoissa mielellään yksi luokka isompi kuin vavassa. Silloin painavat perhot lentävät hyvin. Perukkeen pituudeksi riittää 1-1,5 m. Nyrkkisääntönä: Mitä painavampi perho, sitä lyhyempi peruke. Silloin heittäminen onnistuu.
Kysymyksiä ja vastauksia hauen perhokalastuksesta. Antti Guttorm ja Tuomas Rytkönen vastaavat.
Katso video! Perholla voi saada isonkin hauen! Tässä video yli 11 kg hauen väsytyksestä.
Lisää uusi kommentti