Perholla voi kalastaa myös muita kuin lohikaloja. Hauki on sporttinen kala perhovavan päässä ja sen pyytäminen antaa hienoja kalastuselämyksiä. Sen kalastaminen eroaa täysin klassisesta koskikalastuksesta, mutta kuitenkin se on vähintään yhtä antoisaa ja haastavaa kuin lohikalojen kalastaminen virtavesistä.

Välinevarustustakaan tuskin tulee lisätä - keskiraskaat yhdenkäden vapavälineet ovat tuttuja lohijoilta tai taimenkoskilta. Tarvitset vain isoja perhoja (12-25 cm pituisia) ja hauenhampaan kestävän perukkeen.

Kalastustekniikkaa
Voit kalastaa rannalta tai veneestä. Jos sinulla on kelluntarengas, niin sekin sopii hyvin hauen perhokalastuksen liikkumavälineeksi. Pääasia, että saat heitettyä perhon sinne, missä hauki on eli tavoitat kalastuspaikat.

Heitä perho oletettuun kalapaikkaan. Ala “lypsää” siimaa sisään siten, että sinulla on hyvä ote siimasta koko ajan.

Tämä siksi, että vavan ja siiman välille tulisi mahdollisimman vähän kulmaa. Kun tärppi tulee, niin saat tehtyä jykevän vastaiskun heti.

---

Tarpeellisia apuvälineitä

Suuri kita ja piikikäs hammasrivistö tekevät perhon irroittamisen vaikeaksi hauen suusta.

Lisäapua saa perhokalastajan vakiovälineistöön kuuluvista suonipihdeistä. Markkinoilla on jopa jättikokoisia suonipihtejä, jotka ovat varmasti tarpeen.

Hauelle tarvitset aina puruperukkeen. Uloimpana tapsina voi käyttää metallivaijeria tai paksuja kuitusiimoja. Jos et halua sitoa niitä suoraan monofiilisiimaan kiinni, niin voit käyttää tapsien välillä käytetään pientä uistinrengasta tai muuta metallirengasta. Vaijerin tai kuitusiiman päähän sidotaan viehelukko perhon kiinnittämistä varten. Viehelukon tilalla voi olla myös uistinrengas lukkona. Peruke voi olla myös kovaa fluorocarbonia. 

Haukikalassa keväällä
Hauenperhokalastus onnistuu niin merellä, järvellä kuin jokien suvanto-osuuksillakin. Ehkä kaikkein mielenkiintoisinta se on merellä, koska maisemaltaan vaihtelevaa rantaviivaa on kilometritolkulla. Alkukauden hauen metsästys kannattaa ajoittaa huhtikuun viimeisten viikkojen ja kesäkuun alkupuolen välille.

Juuri ennen kutua hauet ovat tavoitettavissa kutupaikoilta tai kutupaikkojen lähettyviltä esimerkiksi kutulahden suulta. Silloin ne ovat kuitenkin vaihtelevalla syönnillä, jolloin niiden jallittaminen voi olla vaikeaa. Itse kutuajankohtana se voi olla aivan toivotontakin.

Tämä on kuitenkin kalastajan kannalta kriittistä aikaa, sillä hauet vaihtavat nopeasti maisemia suurempien saaliiden toivossa.

Tietenkin toivottavinta olisi osua juuri kutua ennen olevaan syöntiin. Puntarin viisari värähtää harmittavasti jopa muutaman kiloasteikon alaspäin, jos haukimamma on ehtinyt ruikata mätinsä ulos ennen pyydetyksi joutumistaan.

Kutuajan kalastuspaikkoja on lähdettävä hakemaan pitkistä matalista lahdista. Kapeat salmetkaan eivät ole pahaksi, sillä niissä olevat virtaukset houkuttelevat kaloja puoleensa.

Tyypilliset kutulahdet ovat jopa puolen metrin syvyisiä. Edellisvuoden kaislikon sänki on myös tunnusomaista hyvälle hauen kutulahdelle. Tämänkaltaiset lahdet ovat omiaan juuri perhokalastukseen. Pintasiimoilla ja matalalla uivilla perhoilla lahdet ovat tehokkaasti kalastettavissa.

Kesän edetessä siirrytään kalastamaan välisaaristoon. Vesien ollessa vielä viileitä isotkin kalat ovat tavoitettavissa perhokalastusvälinein. Tällöin on tutkiskeltava pohjan muotoja.

Kaloja kannattaa lähteä etsimään pohjakasvillisuuden läheltä. Rakkolevä ja ahvenvita ovat hyvän haukipaikan merkkejä. Matalat luotojen ympärykset, matalikot (0,5 m-3 m) ja saarten reunukset ovat potentiaalista perhokalastusaluetta, jos niiden luona on paljon vesikasvillisuutta.

Perhokalastus välisaaristossa ei ole sokkona kalastamista, vaan potentiaalisten paikkojen etsimistä ja niiden kalastamista. Paikan haukitiheisyys tulee usein esiin jo muutaman heittokerran jälkeen.

Ei ole kannattavaa jäädä haravoimaan puolikilometriä pitkää olevaa saaren reunaa, jos ensimmäisellä sadalla metrillä ei ole havaintoja kaloista. Perhokalastamalla ei kannata lähteä etsimään sattumakaloja. Saatuasi jostain paikasta useamman tärpin voit olettaa kaloja olevan enemmän ja todeta perhokalastuksen kannattavaksi.

Kalastus syvemmissä vesissä onnistuu mainiosti kärkiuppoavilla siimoilla tai intermediate-siimoilla. Heitto rantamatalaan ja uittaminen rantapenkerettä alaspäin tuo varmasti tulosta.     

Syksyllä etsi kaloja välisaaristosta
Toinen hauenperhokalastussesonki on syksyllä, kun vedet ovat lauhtuneet tarpeeksi. Myös suurempia haukia nousee syvänteistä rantamatalaan syömään silakoita ja muita pikkukaloja.

Alkusyksystä haukia tavoittaa parhaiten välisaaristosta ja ulkomeren laidalta. Talvea päin mentäessä niitä siirtyy myös sankoin joukoin sisäsaaristoon. Silloin niitä kannattaa pyytää  luotojen ja saarten reunusten lisäksi myös kaislikkolahdista.

---

Haukiperhoja sitomaan

Voit käyttää haukiperhoissa höyhenmateriaaleja tai sitten synteettisiä kimallemateriaaleja. Helpoiten ja pienellä vaivalla pyytäviä haukiperhoja voit alkaa sitomaan flashabou-kimalteista. Sidontamateriaalin hankkimisessa ei liene vaikeuksia. Kaikki flashabou-tyyliset materiaalit ovat käypää tavaraa. Sidontaan kannattaa käyttää kalastustarvikemyymälöiden antimien lisäksi myös askarteluliikkeistä saatavia vastaavia materiaaleja.    Etekin joulun alla kauppojen askarteluosastojen hyllyt ovat pullollaan mitä mielenkiintoisempia kimalteita haukiperhojen sitojille. Ensi näkemältä ei voisi aavistaa, että joulukuusessa roikkuva kimalle toisi kalan joulupöytään. Tarjolla on ollut leveä- ja ohutsuikaleista flasha-korviketta. Kummassakin on todella pitkiä suikaleita, joista tulee hyvin uivia tuuheita tinseleitä. Leveäsuikaleisesta saa suorastaan uintiaaltoja muodostavia isoja tinseleitä ⎯ ainakin niitä perässä vedettäessä niiden taakse jää veden pyörteet. Kuitenkaan leveäsuikaleisesta flashabousta tehdyistä tinseleistä ei kannata täyttää koko perhorasiaa, koska ne ovat todella vaikeasti heitettäviä. Tästä materiaalista kannattaa tehdä suurimmat luomukset perhovalikoimaan. Leveä ja jäykähkö flasha vaatii hyvin uidakseen pitkiä suikaleita. Tämä materiaali ei sotkeudu pitkäsiipisenäkään koukun mutkaan ja on siten hyvä materiaali isoihin perhoihin.  XXL-kokoiset tinselit ovat vain ääriolosuhteisiin ⎯ isoja kaloja ja hyvä syönti. Erikokisia kannattaa sitoa aina 12-25 cm pituushaarukassa. Sopivin koko lienee 15 cm. Koukut haukiperhoihinHauen suuri kita vaatii suuret koukut. Olennaista koukussa on koukun kidan suuruus varren pituuteen nähden. Pitkävartinen ja kapeakitainen koukku ei pysy hauen suuvärkissä. Eri suuntiin rimpuileva kala vääntää koukun helposti irti. Kaikkein suurimpia sidoksia lukuunottamatta haukitinselikoukuksi kannattaa valita suurikitainen ja mahdollisimman lyhytvartinen koukku. Kyseessä olevia koukkuja ovat mm. useimmat onkikoukut ja eräät Gamagatsun ja Partridgen (CS52) perhokoukut. Sivuväärät onkikoukut tulee hankaluuksien välttämiseksi vääntää suoraksi. Suurimmat sidokset vaativat varren pituutta pitkän ja tuuhean siiven sitomisen helpottamiseksi. Kamasanin B840 suurimmat koot 6/0 asti käyvät tähän tarkoitukseen. Tämän mallin muutkin koot ovat käyttökelvollisia haukikoukkuja. Sidontatekniikka Seisovaan veteen tehty flashabou-tinseli vaatii siiven muodon muokkaamista. Tasapaksu siipi ei ui eikä pyydä. Yksinkertaisimman haukitinselin sitominen alkaa koukun takapäästä, johon sidotaan siiven pisimmät flashasuikaleet. Tämän jälkeen sidontalankaan dubataan runkomateriaali (flasha, ei kuitenkaan välttämätön) ja kieritetään sitä jonkin matkaa eteenpäin, jonka jälkeen sidotaan uusi hieman edellistä nippua paksumpi ja lyhyempi flasha-nippu. Sidonnan lopputuloksen ideana olisi saada tinseli näyttämään pyrstöönsä päin pitenevältä ja ohenevalta flasha-nipulta. Päätä ei tarvitse välttämättä tehdä. Haluttaessa voi tehdä muddler-pään tai laittaa muovi/lyijysilmät, mutta se tuskin lisää tinselin taianomaista vetovoimaa.   Sidonnan lähes tärkein toimenpide on valmiin sidoksen rungon läpimittainen pikaliimaus. Muutoin ensimmäisen kalan jälkeen saa vetää pois paljaan koukkurungon hauen neulanterävien hampaiden joukosta. Pitkiä tinseleitä sidottaessa voidaan käyttää hyväksi apurunkoa eli rungon takaosaan sidotaan pätkä monofiilisiimaa. Siimaa käytetään sidontarunkona. Sitominen aloitetaan siiman päästä ja perho sidotaan saamaan tyyliin kuin edellä mainittu sidos. Tuloksena saadaan varmasti herkkäuintinen ja pyytävä haukiperho.

 

---

Hauenperhokalastuksessa alkuun pääset näillä välineillä:

• Perhokalastusetti aftm 7-8. Hinta alkaen 150 eur.
• Kelluva ja kärkiuppoava siima. Alkaen 35 eur.
• Haukiperhoja voi sitoa itse tai ostaa. Hinta noin 10 eur.
• Isot suonipihdit tai muut pitkäkärkiset pihdit. Noin 15 eur.
• Kidanavaajat. Noin 10 eur.
• Haavi tai "bogagrip" -leukapihdit, jolla saa pideltyä kalaa sen leuoista. Alkaen 30 eur halvimmat mallit.
• Perukkeita. Noin 5 eur paketti.

---

Perhokalastussetissä tärkeimmät komponentit ovat siima ja vapa. Kelana toimii hyvin edullisemmatkin komposiittikelat. Varsinkin merivedessä roisissa käytössä "hienommat" kelat kärsivät. Tärkeintä on se, että vapa ja siima pelaavat yhteen isoja perhoja heitettäessä. Siimoissa mielellään yksi luokka isompi kuin vavassa. Silloin painavat perhot lentävät hyvin. Perukkeen pituudeksi riittää 1-1,5 m. Nyrkkisääntönä: Mitä painavampi perho, sitä lyhyempi peruke. Silloin heittäminen onnistuu.

---

Kysymyksiä ja vastauksia hauen perhokalastuksesta. Antti Guttorm ja Tuomas Rytkönen vastaavat.

---

Katso video! Perholla voi saada isonkin hauen! Tässä video yli 11 kg hauen väsytyksestä.