Kalastamaan Skipperin veneillä

Skipperin kalastusvene

Palvelu mahdollistaa veneettömän kalastajan nauttimisen venekalastuksesta Skipperin jäsenyyttä vastaan. 
 
Skipperin idea on siinä, että palvelun käyttäjä voi hyödyntää n. 80 venettä eri puolilla Suomea. Veneet ovat uusia Yamarin Cross -merkkisiä ja ne ovat varustettu 70-115 hv moottoreilla. 
 
Palvelu maksaa vuonna 2021 159-259 euroa kuukaudessa. Palveluntarjoaja vastaa veneiden huolloista ja vuotuisesta muusta ylläpidosta. Käyttäjät maksavat itse bensan ja pitävät veneet siisteinä.
 
Vene varataan kännykkäsovelluksella ja se tehdään joko päivä- tai iltavuorolle. Nämä vuorot voidaan myös yhdistää yhdeksi vuorokauden mittaiseksi varaukseksi. Käyttäjä voi pitää samanaikaisesti varauksessa kahta lyhyttä vuoroa tai yhtä kokonaista vuorokautta.
 
Veneitä on tällä hetkellä seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Espoo, Lohja, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta ja Tukholma. Palvelun käyttäjä voi käydä veneilemässä näissä kaikissa kaupungeissa. 
 
Kaudelle 2021 on suunnitelmissa lisätä veneiden määrää ja avata uusia kaupunkeja ja  lähtösatamia. Skipperi lupasi päivittää lisätietoa kauden 2021 suunnitelmistaan sivustolleen www.skipperi.fi/kaupunkivene 
 
Kokeilimme, miten Skipperin palvelu toimii kalastusreissun järjestämisessä. Seuraavana kirjoittajan omakohtainen kuvaus käyttäjäkokemuksesta.
 
Iltapistolle ahventajigaamaan
Kokeilin Skipperin venepalvelua ilman sen syvällisempää ennakkotutustumista. Päätin, että en soittele etukäteen neuvoja kysyäkseni, vaan halusin autenttisen käyttökokemuksen koko prosessista. Airbnb:n kautta on tullut varattua majoituspalveluita ja myös taksipalveluiden kännykkäsovellukset ovat tuttuja, mutta veneen vuokrauksen suhteen en ole aikaisemmin ollut kännykän varassa.
 
Latasin Skipperin sovelluksen puhelimeeni ja kirjauduin sisään. Tein kaksi varausta, josta toisen Helsingin Vuosaaren satamaan ja toisen Kivenlahteen Espooseen.
 
Illan aikan tuli toinen Skipperin vene vastaan. Veneessä on myös kuomu, jota itse en käyttänyt, mutta naapuriveneen kaverit olivat sen virittäneet käyttöön.

Ensimmäisellä reissulla tarkoitus oli lähteä iltapistolle pariksi tunniksi Sipoon vesille kalastamaan paria salmea, joissa tiesin olevan ahventa ja kuhaa tähän aikaan vuodesta. Saavuin satamaan, joka sijaitsee aallonmurtajan reunalla Vuosaaren laivasataman vieressä. Oli arki-ilta ja parkkipaikkoja oli useampia vapaana.
 
Veneet olivat lähes aallonmurtajan kärjessä ja parkkeerasin auton lähelle Skipperin veneitä. Ennakolta en tiennyt, minkä portin takana veneet olivat, mutta autolla ajaessani bongasin sinisen kaupunkivenekyltin portin pielestä, joten tiesin olevani oikeassa paikassa. Tieto olisi ollut esillä sovelluksessa, mutta en tullut sitä katsoneeksi.
 
Samaan aikaan paikalla oli kolmen hengen seurue lähdössä kalaan Skipperin veneellä ja he näyttivät kiinnittävän vapatelineitä juuri saapuessani paikalle. Myöhemmin ajoin heidän ohi Granönselällä. Sen verran iloisena huiskuttelivat ohi ajaessani, että liekö ollut hyvää kalan tuloa silloin.
 
Vene käyttöön koodien avulla
Portilla oli sähköinen avainlipas. En ollut sellaista aikaisemmin nähnyt ja käsitin ensin, että se on sähkölukko portin oveen. Klikkailin pariin otteeseen numerot laitteeseen ja se piippasi lupaavasti, mutta portti ei auennut. 
 
Noh, vilkaisin Skipperin sovelluksessa olevaa porttikoodia uudestaan ja sen alla luki, että koodi on avainlippaaseen. En siis ollut lukenut sitä. Laite oli siis lipas, eikä pelkkä lukko. Olen muutenkin huono lukemaan ohjeita, vaan lähden suorittamaan asioita ilman sen kummempia valmistautumisia.
 
Sovelluksessa on esillä koodi ja se syötetään lippaaseen. Sain lippaan auki ja siellä sisällä oli elektroninen tagi, jota vilauttamalla portissa olevaan lukijaan ovi aukesi.
 
Löysin varaamani veneen heti laiturin alkupäästä. Sovelluksessa on veneen nimi, joka loogisesti löytyy veneen kyljestä. Veneet ovat nimetty nokkelasti erilaisilla katujen kasvatteja muistuttavilla nimillä.
 
Avain porttiin löytyy sähköisesti aukaistavasta lippaasta, jonka koodi esitetään Skipperi-sovelluksessa. Joissakin porteissa on tavalllinen avain ja joissakin tagi, jolla portti aukeaa.
 
Veneen kunto tarkistetaan ennen lähtöä
Hyppäsin veneeseen ja avasin taas sovelluksen. Sovellus ohjeisti minua “Check in” -pyynnöllä ja klikkasin sitä. Tämän jälkeen ruudulle ilmestyi muutama kohta, jotka tulisi tarkistaa. Niitä olivat mm. veneen siisteys, potkurin ja moottorin evän kunto. Näin jälkikäteen muistellen, taisin vahingossa klikata kaikki painikkeet juuri päinvastaiseen suuntaan kuin oli tarkoitus – “kyllästä” tuli “ei” ja niin edelleen. Sori Skipperi! Kaikki oli kuitenkin kunnossa.

Klikkasin eteenpäin, jolloin sain koodin veneessä olevaan virta-avainlippaaseen. Otin avaimen lippaasta, joka oli pulpetin alla.
 
Avain on pelkästään veneen käynnistämistä varten. Veneen säilytysboksien luukut olivat auki. Vilkaisin, mitä luukkujen alla oli ja sieltä löytyi eri kokoisia pelastusliivejä. Takaluukun alla oli ankkuri köysineen ja valomasto sekä päävirtakytkin, josta laitoin veneen virrat päälle.
 
Irroitin köydet ja lähdin matkaan. Aikaa esivalmisteluun meni noin 10 minuuttia. Nostelin neljä lepuuttajaa veneen sisälle. Koska olin yksin liikkeellä ja tilaa oli veneessä riittämiin, en irroittanut knaapeissa olevia köysiä tai lepuuttajia paikoiltaan. Näin ollen rantautuessani reissun päätteeksi kaikki olivat valmiiksi iskussa ja veneen kiinnittäminen laituriin kävi käden käänteessä.
 

Pulpetin alla on toinen lipas, josta otetaan veneen käynnistysavain käyttöön.

Käytössä Skipperin pienin kaupunkivene
Ajossa oli Yamarin Cross 54 vene 70 hv Yamahan moottorilla. Matkustusmukavuus tuntui hyvältä pehmustettujen penkkien päällä istuessa. Tuulilasien välissä olevan kulkuaukon sai peitettyä pleksiovilla, jolloin viima ohjaamoon oli hyvin maltillinen. 
 
Tällä varustetasolla oleva paketti näyttäisi maksavan noin 30000 euroa. Vastaavan veneen ylläpito aikaisempaan kokemukseen perustuen arvioin olevan hieman alle 1500 euroa vuodessa. Kokemus perustuu kalastusopastyön, jota tein noin 10 vuoden ajan. 
 
Arvioidut ylläpitokulut Helsingissä vuodessa:
- Venepaikka, nostopalvelut ja talvisäilytys (pukit, pressut ja narut) 700 eur
- Veneen pohjan pesu loppukesästä 60 eur
- Huolto syksyllä ja keväällä 600 eur
- Kuluvien tai hajoavien osien hankinta 100 eur
 
Pikainen Nettiveneen selaus kertoi 2017 vuoden vastaavan Yamarin Cross veneen maksavan noin 23500 eur. Arvon alenemaa näyttäisi tulleen kolmen vuoden aikana rapiat 6000 euroa. Pidemmällä aikavälillä vuosittainen arvonalenema tasaantuu, mutta toisaalta koneisiin ja elektroniikkaan alkaa ilmestyä korjattavia vikoja.
 
Karkeasti helmitaulua käyttämällä kulut ja arvonalenema asettuisi kolmessa vuodessa noin 10000 euroon. Samassa ajassa nykyhinnoittelulla Skipperin palvelu maksaisi hieman alle 3000 euroa veneen arkikäyttäjilltä ja 4500 euroa viikonloppuveneilijöiltä.
 
Kalastuskäytössä arvioin veneen sopivan kolmelle hengelle. Kahdelle hengelle tilat olisivat erinomaiset, koska molemmille on silloin suoraan tuulilasin takana mukavat oltavat siirtymien aikana. Mielestäni Skipperin pienin kaupunkivene on kaikkein sopivin, koska vene on näppärän kokoinen käsitellä. 
 
Suuremmasta lattiatilasta ei ole heittokalastuskäytössä mielestäni mainittavaa etua 1-3 hengelle, koska tässä Cross 54 mallissa tilaa on riittävästi. Suuremmat veneet voisivat sopia uistelukäyttöön, jolloin väkeä voisi olla veneessä maksimimäärä eli kuusi henkilöä.

Kuva on Kivenlahden sataman laiturilta, jossa oli lähdössä toisena päivänä sataman lähivesiä kokeilemaan.

Kokemuksia veneen käytöstä

Tuuli oli arviolta 8-9 m/s etelästä, jolloin Vuosaaren edustalla oli aallokkoa. Vene suoriutui mielestäni hyvin. Vettä ei roiskunut sisälle ja pääsin kalastuskohteeseen eli mainittavat vaatimukset täyttyivät. 
 
En voi luonnehtia itseäni vene- tai moottoriasiantuntijaksi, koska vene moottoreineen tai sen erityiset ajettavuusominaisuudet eivät ole mielestäni kiinnostavia. Tärkeämpää on veneen avulla harrastaminen eli kalastus. Veneen tarkempia analyyseja on tehnyt esimerkiksi Venelehti, mikäli on kiinnostunut lukemaan niistä lisää.
 
Vartin ajomatkan päästä olin ensimmäisellä kalapaikalla, joka oli virtaava salmi. Matkustaminen sinne meni vanhasta muistista ja en juuri vilkuillut elektroniikkaa. Ajamisen tukena olisi ollut hyvin simppelin oloinen plotteri, joka toimii myös samalla nettiin yhteydessä olevana ajotietokoneena.
 
Ensimmäisessä kalapaikassa en osannut edes kaivata kaikuluotainta, koska kysymyksessä oli salmi, jonka vanhaan hyväksi havaittuun spottiin parkkeerasin veneen. Kaivoin ankkurin esiin ja se oli bruce-mallinen kuokka-ankkuri. Siitä pisteet, koska se on mielestäni paras ankkuri. Bonusta olisi tullut, jos köyden jatkona olisi ollut metri metalliketjua, koska silloin bruce pitää missä olosuhteissa tahansa. Sisäsaaristossa ei ollut tällä kertaa mainittavaa keliä, joten vene pysyi paikoillaan oikein hyvin.

Kalastuksesta sen verran, että sain heti kärkeen pari hyvänkokoista ahventa Relaxin kalajigillä ja yhden 50 cm kuhan sirppipyrstöisellä luottojigillä. Verestin kuhan ja pistin kassiin. Samalla syntyi oivallus – käsipyyhe olisi pitänyt ottaa ehdottomasti mukaan, koska paattiin jäi ikävät verijäljet, joita saisi kuurata tosissaan, jos niitä ei heti putsaisi pois. Tilanne tuli kuitenkin hallintaan, koska pyyhin ne lopulta kameran linssiin tarkoitetulla mikroliinarätillä...
 

Paikkaa vaihtaessani aloin räplätä elektroniikkaa. Syvyys oli koko ajan esillä, mutta varsinaista kaikuluotain kuvaa siinä ei ollut. Sikäli asialla ei ollut merkitystä, sillä seuraavakin paikka oli salmi, jossa en sitä tarvinnut. 
 
Juttelin Skipperin väen kanssa asiasta ja he mainitsivat, että mahdollisesti jo vuodelle 2021 tulisi kalastuskäyttöön suunnitellut venemallit valikoimaan ja niissä olisi erillinen luotain. Omassa käytössä luotaimella ei ole suurta merkitystä, sillä kalastus keskittyy hauen ja meritaimenen heittokalastamiseen, jossa piirtävällä luotaimella ei ole käyttöä.
 
Taivas meni tummaksi ja alkoi jyrähdellä. Iltakin alkoi painaa, joten meinasin, että nyt kamat kasaan ja satamaan. Jytistelevä ukkonen veti ilman niin hämäräksi, että päätin ottaa takaluukusta valomaston. Laitoin sen paikoilleen ja klikkasin kojetaulun lamppunappulaa. Yleensähän valomastot eivät lähde päälle, koska ovat olleet kosteassa veneen takaluukussa ja menneet rikki. Nyt kuitenkin toimi ja ajelin lamppu päällä satamaan, jossa seurasi ehkä venekokemuksen jännittävin hetki eli tankkaus.
 
Vene oli laiturissa, kun avasin taas sovelluksen ja painoin tankkausnappia. Sovellus alkoi pyöritellä lukemia tankattavasta bensan määrästä. Nokkelat koodinikkarit ovat ohjelmoineet sovellukseen odotusta kuvaavan tiimalasisymbolin tilalta numerosarjoja, jotka pyörivät kuin lauantai-illan Jokeri-arvonnassa. Hetken päästä lukema pysähtyi ja antoi tulokseksi hieman yli 11 litraa. Otaksuin etukäteen kulutuksen olevan suunnilleen tämä – piipahdin veneellä Sipoonlahden edustan tuntumassa eli ajomatkaa oli jonkin verran.

 
Pihinä kaverina minulla oli omat bensat mukana. Lähin venebensa-asema olisi ilmeisesti ollut Karhusaaressa. Osasin jo ennalta arvata, että veneessä ei olisi suppiloa, joten olin tehnyt sellaisen limupullosta etukäteen. Totuuden nimissä en tiedä olisiko sellainen löytynyt jostain veneen boksista. Jos ei, niin siinä Skipperiläisille hyvä vinkki. Tankkauksen lopuksi olisi pitänyt ottaa kuva sovellukseen venebensa-aseman kuitista. Koska kuittia ei ollut, otin kuvan ikään kuin todisteeksi puolityhjästä 20L bensatonkasta.

Lopuksi sovellus pyytää “Check out” -komennon jälkeen tarkistamaan siisteyden, köysien kiinnityksen yms. Mielenkiintoinen yksityiskohta on potkurin valokuvaus. Sovellus pyytää näppäämään valokuvan potkurista ja se tallentuu palveluntarjoajan tietokantaan mahdollisia vahinkoja varten. Kiville ajoahan tapahtuu silloin tällöin. Tarkastin käyttöehdoista, että omavastuu on 1000 euroa, jos tulee isompi vahinko. Pienempien vahinkojen osalta mennään kulujen mukaan, esimerkiksi uusi potkuri ja vaihtotyö 350 €.
 
Teksti & kuvat Mika Viitanen
 
Yhteistyössä Skipperi Kaupunkiveneet. Artikkeli kirjoitettu 2020 syyskuussa.

Lisätietoa palvelusta ja ajankohtaiset hinnat www.skipperi.fi/kaupunkivene 

EDIT 2021: Skipperin Fleet laajentunut. Suomessa 170 varusteltua moottorivenettä. Yli 20 lähtösatamaa Suomessa. Katso satamat tästä.