Perhokalastus – Historiaa ja muuta yleistä

Perhokalastus Lapissa

Ensimmäiset tiedonmuruset perhokalastuksesta tulee Kreikan Olymposvuoren juurelta, Aliakhmon-joelta, jossa kalastettiin Hippouros-nimisellä perholla. Caesar vaikutti ratsujoukkoineen samoilla seuduilla noin 50 eKr. ”Olisivatko Caesarin ratsumiehet olleet ensimmäisiä perhokalastajia ja jättäneet taidon jälkeensä Olymposvuorten paimenten käytettäväksi!” Näin tuumailee Walter Aunesluoma kirjassaan Perhokalastus. Se on muuten mainio teos, jota kannattaa perhokärpäsen puraisema harrastaja tavailla iltalukemisena.

Yksi merkittävä askel eteenpäin on tapahtunut vuonna 1496. Neliosaisen kirjan nimeltä ”The Book of St. Albans” neljännessä osassa käsiteltiin onkimisen jaloa taitoa. Osan nimi on ”Treatysse of Flysshybge wyth an Angle” eli suomennettuna ”Tutkielma onkimisesta”. Tässä kirjassa nunnaluostarin johtajatar Dame Juliana Berners kertoo oppeja kalan jallituksesta. Hänellä oli ajatuksia, joita vielä nyt tänä päivänäkin pidetään varteen otettavina kalastuksen lainalaisuuksina. Hänellä oli muiden muassa seuraavia ajatuksia:

- Vapa pitää olla kolmiosainen ja valmistettu haavasta, raidasta tai pähkinäpuusta. Sopiva pituus oli 9 jalkaa (nykyäänkin yleisin perhovavan pituus)
-  Siima hevosen hännän jouhista.
- Kalastus oli parhaimmillaan pyörteisessä ja kirkkaassa sekä syvässä vedessä.
- Aamu ja ilta olivat parhaimpia kalastusajankohtia.
- Pilvinen sää aurikoista säätä parempi.

Siinä on siis ohjeita, jotka pätevät myös tämän päivän kalastuksessakin, ja perhokalastuksessa myös. Dame Julianan teksteistä käy ilmi, että kuukausille on omat perhonsa ja kutakin kuukauden perhoa tulee käyttää aina sille kuuluvana kuukautena. Mainittakoon, että Dame Juliana ei ollut pelkkä perhokalastaja, vaan hänellä oli siiman päässä syöttinä myös matoja ja vedestä löydettyä toukkia.

Dame Julianan jälkeen on ilmestynyt nippu erilaisia perhokalastusteoksia, ja nyt tänä päivänä teemasta saa varmasti aikaa melkoisen informaatioähkyn. Suomessa on 2012 kaksi perhokalastukseen keskittyvää lehteä: SUKL julkaisema Perhokalastus-lehti ja Pohjolan Perhokalastaja.


Harjus on yksi perhokalastajien suosikkikala.



Taimen koskessa, järvessä ja meressä on kalastettavissa perholla.


Perhokalastus pähkinänkuoressa
Välineet eroavat paljon perinteisistä heittokalastusvälineistä. Suurimpana erona on se, että virvelivehkeillä heitetään viehettä ja heittäminen perustuu vieheen painoon. Perhokalastusvälineillä heittäminen perustuu siiman heittämiseen – vavasta annetaan liike-energia siimalle ja sen avulla viedään perho haluttuun kohteeseen. Perho ei paina juuri mitään ja siksi se ei lennä perinteisillä virvelivehkeillä. Virvelillä voi heittää helposti pitkiäkin heittoja aina 100 m asti. Perholla kalastus tapahtuu pääosin 5-20 m päässä kalastajasta.

Harrastajia on Suomessa joidenkin arvioiden mukaan noin 30000 henkilöä. Heitä on ympäri Suomea, mutta itse harrastus on keskittynyt Keski-Suomen koskille ja Pohjois-Suomen vesille. Tietenkin Etelä-Suomessakin on paljon kohteita, mutta ne ovat yksittäisiä, joskin isoja ja suosittuja. 2000 luvulla myös merellä on alettu kalastamaan perholla – useimmat haukea, mutta jotkut myös meritaimenta.

Perhokalastuksen mielikuva voi olla hieman elitistinen. Ei ehkä Suomessa, mutta maailmalla. Se mielikuva saattaa johtua siitä, että osa kalastuskohteista ovat suljettujen piirien käytössä, ja että harrastusvälineet voivat olla hyvinkin kalliita. Toisaalta perhokalastuksen ”arki” on aivan toinen – harrastukseen pääsee sisälle huolimatta asuinpaikasta tai varallisuudesta.

Kalliit tai halvat välineet - molemmat antavat saman elämyksen:

- Ostat marketista 80 eurolla perusperhosetin ja teet joulukuusen koristeista haukiperhon onkikoukkuun. Otat polkupyörän alle ja sotket sillä lähimmälle meren- tai järvenlahdelle. Saat pienellä opettelulla haukia ja hienon kalastuselämyksen budjetilla 100 euroa.

- Tai tilaat käsintehdyn bambuvavan 2500 eur ja siihen halutun harvinaisen perhokelan 4000 eur. Varustelet itsesi 6000 eurolla erilaisia pikkunättejä apuvälineitä ja vaatteita. Bookkaat Islannista itsellesi viikoksi yksityiskosken 10000 eur. Hifisteltynä sen elämyksen pääsee kalastamaan yli 20000 eur budjetilla...

Perhokalastus on siitä hieno kalastuksen osa-alue, että itse harrastusta pääsee jatkamaan kalastussesongin ulkopuolella. Perhonsidonta voi viedä mennessään ja harrastuksen aloittaja kohta huomaa olevansa kaikkien niiden höyhenten, karvojen ja lankojen viemä. Tarvitaan loputon määrä erilaisia koukkuja ja materiaaleja. Perhonsidonta on hyvä jatke itse kalastamiselle ja siinä luovuus sekä käsityö pääsee valloilleen!


Perhokalastamiseen liittyy osaksi vahvat eettiset arvot. Perhokalastaja voi olla niin omistautunut harrastajalleen, että hän vähättelee muita kalastusmuotoja. Kunnioitus luontoa ja kaloja kohtaan on suuri. Hyvin monilla on tapana päästää pyydystämänsä kalan takaisin.

Alla on siteerattu Walter Aunesluoman Perhokalastus-kirjaa, jossa hän on puolestaan ottanut otteita Dame Julianan teoksesta ”Treatysse of Flysshybge wyth an Angle”. Walter kirjoittaa kirjassaan näin kalavesillä käyttäytymistä:

- Älä mene kalastamaan kenenkään yksityisvesille ilman lupaa.
- Ota huomioon, että toisiakin on kalastamassa.
- Älä riko kenenkään aitoja.
- Jos aukaiset veräjän, sulje se myöskin.
- Älä kalasta saadaksesi taloudellista hyötyä, vaan ruumiisi ja ennen kaikkea sielusi terveydeksi.
- Älkää kalastako suurissa ryhmissä, sillä niissä ette voi nauttia kalastamisesta.
- Ei saa ahnehtia paljon saalista kerrallaan.
- Ja sitten teidän tulee muistaa Herraanne lukemalla jokapäiväisen rukouksenne.
- Kaikille niille, jotka noudattavat näitä sääntöjä, rukoilemme Jumalan ja Pyhän Pietarin siunausta.

Walterin tekstistä käy siis ilmi, että kalastukseen on suhtauduttu hyvin vakavasti jo satoja vuosia sitten. Hauskaa on myös huomata se, että kalastuksen virkistävä vaikutus on huomattu jo aikakausia sitten!


Katso tämä upea video, niin perhokärpänen ei voi olla puraisematta! On sen verran upeita maisemia ja kuvia.


Tämä on klassikko, jonka jokaisen suomalaisen perhokalastajan tulisi katsoa! Miten perhokalastetaan 1990-luvulla juuri, kun välinekehitys oli murrosvaiheessa. Klikkaa kuvaa, niin pääset YLE:n arkistoon.