Poikkeuksellisen suuri taimen Vantaanjoesta

Vantaanjoesta saatiin viime viikonloppuna poikkeuksellisen suuri taimen. Kalan sai 15-vuotias Paulus Pitkäkangas Vantaankoskella, jossa hän oli kaverinsa kanssa kalastamassa. Taimenen pituudeksi mitattiin 92 cm ja se vapautettiin pian pyydystämisen jälkeen. Katso vapautusvideo.
 
“Kala otti kiinni ison kiven takaa. Tiesin, että siinä on monttu ja oletin sen olevan hyvä ottipaikka. Ensimmäinen heitto spottiin ja kala otti kiinni.”, Paulus kertoo tilanteen etenemisestä. Kalan saaminen ylös oli vaikeampi juttu. Se taisteli kovasti ja yritti lähteä uimaan alavirtaan. “Kun sain sen rantaan tajusin, että se on niin iso, että se ei mahdu edes haaviin.”, kalamies kertoo ennätyssaaliistaan.
 
Paulus ei ole aikaisemmin saanut taimenta Vantaankoskesta. Lapista on kuulemma tullut kaksi taimenta ja Kemijoesta yksi. “Kävin viime kesänä Vantaankoskella yhteensä kuusi kertaa ja en onnistunut saamaan saalista. Sitten tämä kauden avaus viiden tunnin heittelyn jälkeen palkitsi todella suurella tanella!”, Paulus iloitsee.
 

Kalalla ollut useampia kutuvaelluksia Vantaanjokeen
Virhon eli Virtavesien hoitoyhdistyksen Kari Stenholm on seurannut Vantaanjoen taimenia pitkään ja ollut mukana tekemässä useiden vuosien ajan kunnostustöitä joen vaelluskaloille.
 
“Kuvan taimen on koiras ja niin kutsuttu talvikkotaimen, mikä on palaamassa viime syksyn kutuvaellukselta takaisin mereen. Noin suuri yksilö on todennäköisesti käynyt Vantaanjoessa kutemassa jo kolme kertaa. Vapautettaessa sille annettiin vieläkin mahdollisuus päästä kutemaan Vantaanjokeen, seuraavan kerran ehkä syksyllä 2021. Näin iso taimen on jo melko harvinainen.”, Kari kertoo Pauluksen saaliista.
 

Pauluksen ottiuistin.

Talvikkomeritaimenet alkavat syksyllä kudun jälkeen palailla pikkuhiljaa mereen pitkin talvea ja kevättä niin, että Vantaanjoen yläjuoksulla talvikkomeritaimenia havaitaan jonkin verran vielä toukokuun alkupuolella ja alajuoksulla ehkä vieläkin myöhemmin. Ensimmäiset nousutaimenet havaitaan Vantaanjoen yläjuoksulla kesäkuun puolivälin ja juhannuksen paikkeilla.
 
“Kuvan kalan rasvaevä näyttää kalan kokoon nähden melko pieneltä ja se on mahdollisesti poikasena tehdyn leikkauksen jälkeen kasvanut ja kala saattaa olla istutettu, mutta noin vanhaksi selvinneellä kalalla on joka tapauksessa hyvät geenit, joten vapautus on hyvä asia.” Kari toteaa.
 
Istutettuja taimenia esiintyy Vantaanjoessa tyypillisesti Vantaankosken korkeudelle saakka. Taimenia on näihin aikoihin saakka istutettu jokeen Vantaalla ja joen suun edustan merialueelle Helsingissä, josta niitä nousee jokeen. Vantaankosken yläpuolelle on taimenia istutettu viimeksi vuonna 2008 ja käytännössä yläjuoksun kaikki taimenet ovatkin nykyään villejä luonnonkudusta peräisin olevia taimenia.
  
Vantaanjoen rasvaevälliset (siis villit) taimenet pitää kalastuslainkin mukaan vapauttaa. Villi meritaimen on Suomen eläinlajien uhanalaisuusluokituksen mukaan erittäin uhanalainen ja kokonaan rauhoitettu. Villin meritaimenen korvausarvo on vuosi sitten voimaan tulleen asetuksen mukaan 3260 euroa/kala.
 
“Virtavesien hoitoyhdistys on tehnyt Vantaanjoen vesistössä kalataloudellisia kunnostuksia, suojelu-, tarkkailu- ja valistustyötä jo yli 20 vuotta ja vesistö on elpyny Suomenlahden parhaaksi taimenvesistöksi. Tuntuu hyvältä huomata, kuinka nuoret kalamiehet omalta osaltaan tukevat vesistön elvytystyötä.” Kari kiittelee valistunutta kalastajaa.
 
Merelle laskeutunut taimen alkaa kasvattaa taas massaa
Palatessaan merelle taimen alkaa taas kerryttää massaa syömällä silakoita ja kilohaileja. Merellä syönnöskalana Pauluksen saama taimen olisi ollut huomattavasti painavampi. 
 
Aktiivinen meritaimenen kalastaja ja viehevalmistaja Jarno Vähämäki on liikkunut Itämeren rannikolla pitkään ja nähnyt paljon eri kokoisia merikaloja. “Tämän kokoluokan taimen olisi mereltä saatuna painanut 9-10 kg. Taimenen profiili voi vaihdella merialueesta riippuen ja ihan sen mukaan, millaisella ravinnolla kala on elänyt. Pelkästään torpedo-mallinen kala olisi näillä mitoilla jo 9 kg hujakoilla. Kalan saaminen on hatunnoston arvoinen juttu ja vielä hienompaa oli kuulla sen vapauttamisesta.”, Jarno arvioi kalan kokoa ja kehuu saamamiestä.
 
Isoja taimenia on tullut pitkin kevättä. Tänä vuonna esimerkiksi joesta saatiin 89 cm / 7 kg taimen, josta on video Jokijorma YouTube-kanavalla ja mereltä heittämällä saatu 88 cm taimen.
 
Vantaanjoen taimenesta kirjoitettu Peltsin Kala-apajat kirjassa
Peltsi kirjoitti Vantaanjoesta ja sen taimenesta 2013. Vantaanjoen vaikutuspiirissa asuvalla kalastajalla on ollut läheinen suhde jokeen - se on toiminut tärkeänä lähikalastuspaikkana. “Pyrin lähtemään reissuun aina mahdollisimman varhain arkiaamuina, koska silloin on rauhallisinta.” Peltsi mainitsee kirjan tarinassa Aamuvirkkuna Vantaanjoella. Vaikka joella kalastetaan paljon, sieltä on mahdollista löytää paikkoja, joissa saa kalastaa yksinkin.
 
“Upea kala! Tuollaiset kalat ovat palkinto pitkäjänteisestä työstä Vantaanjoen taimenten elinolojen parannustoimissa. Isot onnittelut ikimuistoisesta kalasta saamamiehelle. Mahtavaa! Korostan kuinka tärkeää on nähdä noita kuteneita isoja kaloja!”, Peltsi onnittelee kalasta.
 

Luontoelämyksiä syksyiltoina

Taimenet nousevat Vantaanjokeen ja sivupuroihin pitkin syksyä odottamaan vuoden kliimaksia - kutuaikaa. Kutuaikana suuret emotaimenet ja puroissa elävät pienemmän paikalliset taimenet aloittavat kutupuuhansa. Matalilla sorapohjaisilla virtapaikoilla vesi loiskuu taimennaaraan kaivaessa kutukuoppaa ja kollien nahistellessa toistensa kanssa. 
 
Kutupuuhia voi seurata rauhallisesti vierestä kun välttää äkkiliikkeitä eikä osoita kaloja valoilla silmiin. Suosittuja kuduntarkkailupuroja on mm. Helsingin Malmilla virtaava Longinoja.
 
Vantaanjoen taimenen kutualuekunnostusten ympärille on kehittynyt yhteisöjä, jotka töitä kutualueiden parantamiseksi. Talkoisiin voi liittyä mukaan elo-syyskuussa, kun soraikkoja putsataan ja tehdään uusia.