Rapala-rahasto jakoi avustuksia lähes 20.000 euron arvosta

Monilla tahoilla maassamme kannetaan suurta huolta kalavesiemme ja kalastomme heikentyneestä tilasta. Mutta monilla tahoilla on myös herätty kunnostamaan vesiämme kestävän kehityksen ja kalojen luonnonmukaisen lisääntymisen varmistamiseksi.

Tällaiset, usein vapaaehtoisuuteen ja talkoohenkeen perustuvat toimenpiteet vaativat paitsi puuhamiehiä, myös rahoitusta, jonka saaminen nykyaikana tuntuu olevan yhä tiukemmassa.

Siksi Rapala Oyj yhdessä Normark Suomi Oy:n kanssa on perustanut Rapala-rahaston, jonka tarkoituksena on tukea erilaisia paikallisesti merkittäviä kalavesien kunnostustoimia, turvata vapaaehtoistyöhön perustuvien talkoiden onnistumista osallistumalla kustannuksiin, saattaa mahdollisesti laajempia, useampivuotisia projekteja alkuun ja edistää omalta osaltaan näihin päämääriin tähtääviä tutkimuksia, laitehankintoja ja muita esivalmisteluja.

Tällä toiminnalla Rapala-rahasto haluaa samalla nostaa näitä kalastusharrastuksen tulevaisuudelle merkittäviä asioita nykyistä laajemmin julkisen keskustelun ja kehittämisen aiheiksi.

Toimintansa ensimmäisenä vuonna Rapala-rahasto järjesti keväällä 2012 avoimen avustusten hakumenettelyn, jonka tuloksena kertyi yli 60 pääosin asiallista ja hyvin perusteltua hakemusta.

Hakemusten suuren määrän ja avustettavaksi tarkoitettujen kohteiden monipuolisuuden perusteella voi tehdä kaksi selkeää johtopäätöstä.

Ensinnäkin erilaisia kalavesien kunnostuksiin, kalaston hyvinvointiin ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä kuten myös alan tutkimuksia on vireillä kaikkialla maassamme kunnioitettavan runsaasti niin virallisten organisaatioiden kuin yhdistysten ja jopa yksityisten vetäminä projekteina. Mutta lähes jokaiselta taholta puuttuu riittävä rahoitus, jotta toimet saataisiin varmasti toteutettua.

Koska myös Rapala-rahaston resurssit ovat rajalliset, vaikka hyvää tahtoa riittääkin, rahaston asiantuntijaraadin tehtävä oli erittäin vaikea. Periaatteeksi valittiin, että näin rahaston ensimmäisenä toimintavuotena avustuksia jaetaan hyvin laajasti eri tahoille ja keskenään kilpailevista hakemuksista valitaan se, jolla raadin mielestä on eniten yleistä merkitystä. Valitettavan moni erinomaisen hyvin perusteltu hakemus jäi nyt ilman tukea.

Yhteensä Rapala-rahasto myönsi lähes 20.000 euron arvosta avustuksia ja tuotelahjoituksia viidelletoista kohteelle eri puolilta Suomea. Avustusten määrät vaihtelivat 500 eurosta 4.000 euroon ja tuen saajien joukossa oli osakaskuntia, hoitoyhdistyksiä, kalastusseuroja, tutkijoita jne.

Asiantuntijaraatiin kuuluivat mm. kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta ja ERÄ-lehden pitkäaikainen päätoimittaja Seppo Suuronen (eläk.).

Rapala-rahaston avustuksia on mahdollista hakea jälleen ensi vuonna.

 

Rapala-rahaston apurahojen ja tuotelahjoitusten saajat 2012  

Kalavesien kunnostamiseen, kalaston hoitoon ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseen.

Anian yhteisen vesialueen osakaskunta, Pirkkala

Alkuperäisen vesiyhteyden palauttamiseen Pyhäjärven Leipojanlahtien väliin erityisesti kevätkutuisten kallalajien lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi.

Hiedan osakaskunta, Sastamala

Rautaveden kansallismaisemaan kuuluvan Hiedanvuolteen alaosassa olevan vanhan kutualueen parantamiseen taimenen, harjuksen, toutaimen ym. kalalajien luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi.

Kalevan Taimen ry., Korpisalmen I osakaskunta ja Kuhmon perhokalastajat ry.

Kuhmon Lentuankosken ja Vuonteenkosken koskikalastuskohteiden soritus- ja kiveämistöiden toteuttamiseen.

Korpisalmi V osakaskunta, Kuhmo

Kainuun suurimman koskialueen Pajakkajoen koskikalastuskohteen kestävän kehityksen ja kalalajien luonnonmukaisen lisääntymisen kehittämisprosessin toteutukseen.

Lentiiran kalastuskunta, Lentiira

Liikuntarajoitteisten kuljettavaksi soveltuvan polun rakentamiseen pysäköintipaikalta Änättikosken koskikalastuskohteen rantaan.

Paijärven kalastuskunta, Hamina

Kiviaineksen hankintaan lohikalojen, varsinkin harjuksen kutu- ja poikasalueen parantamiseksi Vehkajoen keskiosalla.

Puruveden Harjus ry., Punkaharju

Yhdistyksen toiminnan tukemiseen vuosille 2012-2013 tavoitteena turvata Saimaan Puruvedellä alkuperäinen harjuskanta. 

Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus ry., Lahti

Vesijärven ja muiden alueen järvien hoitotyön laajentamiseen ja kehittämiseen sekä erityisesti nuorison aktivoimiseksi talkootyöhön.

Rautalammen Perhokalastajat ry., Rautalampi

Rautalammin reitin Karinkosken poikastuotantoalueen kunnostukseen ja ylläpitoon, mm. kutusoraikon hankintaan.

Virtavesien hoitoyhdistys ry.

Vantaanjoen kunnostustöiden edellyttämien materiaalien hankintaan ja työllistettyjen matkakustannusten korvauksiin.

 

Tutkimuksiin ja opinnäytteisiin

Mikko Saikku, Virtavesien hoitoyhdistys ry., Helsinki

Saarijärven reitin Moksinjoen taimenkannan alkuperän selvittämiseen.

Anssi Vainikka, Oulun yliopisto, Pekka Hyvärinen, RKTL, Paltamo, Raine Kortet, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, Simo Yli-Lonttinen, Kainuun Etu Oy, Kajaani

"Merkityt taimenet C&R-kalastuksen kohteena" -tutkimuksen tukemiseen.

Ari Westermark, Hämeenlinna, ja Olli Saari, Jyväskylä

Jyväskylän Tuomiojärvessä suoritettavan tutkimushankkeen "Edistyksellinen kalastuksensäätely kehitystyön perustaksi" tukemiseen.

 

Tuotelahjoitukset

Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastapiiri ry.

Valtakunnallisen perheleirin ja nuorten kalastusleirin toteuttamisen tukemiseen kalastusvälineillä.

Kluuvinlahden Kalastajat ry.

Helsingin Vanhankaupunginlahdelle kehitettävän ns. vähempiarvoisten kalalajien pyydä ja päästä -kalastuskohteen perustamisen tukemiseen syöttiaineksilla.