Taimensesonki käynnistyi Ahvenanmaalla

Henri Helminen Ahvenanmaa kalastusopas

Ahvenanmaalainen aktiivikalastaja ja kalastusopas Henri Helminen käy vesillä useamman kerran viikossa eri puolilla Ahvenanmaata ja sen ansiosta hän on ajantasalla, mitä taimenrintamalla tapahtuu.
 
– Tähän aikaan vuodesta on olennaista löytää muuta aluetta lämpimämpää vettä. Asteen erolla on jo huomattava merkitys, Henri toteaa.
 

Taimenet löydetään keväällä samantyyppisistä paikoista, joissa hauet oleskelevat syksyllä. Matalat sisälle työntyvät lahdet ja salmet ovat tällaisia paikkoja.
 
– Keväällä ei kannata seurata pelkkiä pohjan muotoja tai vesikasvillisuutta ja päätellä niistä kalojen olinpaikkoja. Olennaisinta on lämpömittarin tiirailu.
 
Vuosittain isoja taimenia saadaan hauenkalastuksen yhteydessä sivuosumina. Kannattaa siis uskaltaa mennä tarpeeksi sisälle saaristoon ja heittää haukipaikoiltakin näyttäviä lahtia, jopa kaislikoiden edustoja.
 
 
Henrin mukaan pääsaaren avomeren puoleiset isot matalat poukamat ovat myös taimenpaikkoja tähän aikaan vuodesta. Näihin paikkoihin ajautuu tuulenkaloja ja silakoita taimenten ruuaksi ja nämä poukamat lämpenevät tasaista rantaa hieman nopeammin.
 
Tilanne muuttuu kevään edetessä ja taimenet siirtyvät saariston tuntumaan ja myöhemmin myös ulapan reunamille. Hitaasti lämpenevä avomeri ympäröi Ahvenanmaata, joten taimenia tavoittaa pääsaaren rantaviivasta pitkälle alkukesään asti.
 
Kevätkalastus vaatii aktiivista liikkumista
Lämpötilavaihteluiden vuoksi taimenet liikkuvat keväisin isommissa parvissa kuin syksyllä. Henrin mukaan päivän saalismäärät ovat samaa luokkaa, mutta keväällä kalat saadaan tyypillisesti parista paikasta päivän aikana. Syksyllä taimeniin törmätään yleensä pitkin päivää.
 
Talven ja alkukevään hyviä viehevärejä ovat punamusta ja pinkkikulta. Myöhemmin keväällä toimivat hyvin vihreäoranssi ja vihreäpinkki sekä tuulenkalaa imitoivat värit. Kuvassa uusi Vekkuli Hakkatappen inliner-viehe.
 
 
– Olimme 11.4. parin kaverin kanssa vesillä ja kalat olivat silloin keskittyneet kolmeen eri paikkaan. Saimme näistä lämpötaskuista 10 kalatapahtumaa ja viisi onnistuimme saamaan ylös.
  
Nämäkin paikat olivat sellaisia, joissa veden lämpötila oli muuta aluetta korkeammalla.
 
– Paras esimerkki taimenten kerääntymisestä pienelle alueelle on kaverini 26 kappaleen taimensaalis yhdestä paikasta. 
 
Kuuden tunnin aikana saatu satumainen saalis on ääriesimerkki, miten taimenet saattavat liikkua isona parvena.
 
Keväällä Henri etsii parvia aktiivisesti siirtymällä nopeasti lahdelta toiselle. Kun taimenet löytyvät, kalastus keskitetään kyseiselle alueelle.
 
– Uudella spotilla vilkaisen lämpömittaria ja palaan paikalle myöhemmin, jos lämpötila näyttää hyvältä riippumatta siitä saanko siitä tärppiä vai en, Henri kertoo kalastustyylistään.
 
Millä veneellä kalastamaan?
Lähes kaikissa mökkikylissä on pieniä moottoreilla varustettuja veneitä, joilla pärjää hyvin lähialueen kalastuksessa. Ahvenanmaalle voi tietenkin ottaa myös oman veneen mukaan tai varata kalastusoppaan, jolla on iso vene.
 
– AXrent vuokraa keväästä 2021 Buster LX -venettä, jota säilytetään trailerin päällä. Se on toimiva ratkaisu kalaporukalle, joka haluaa kalastaa eri puolilla Ahvenanmaata, Henri vinkkaa.
 
Veneenlaskuramppeja on eripuolilla saarta ja niiden sijainneista löytää tietoja kalakorttien kartoista.
 

Arktista kalastusta Ahvenanmaalla
Viehevalmistaja Jarno Vähämäki vieraili Ahvenanmaalla kalastamassa taimenta maaliskuun kolmannella viikolla. Ennen reissua oli ollut lauha sääjakso, mutta reissun ajaksi keli viileni selkeästi.
 
– Öisin oli useampi aste pakkasta ja päivällä todella kova pohjoistuuli. Säiden puolesta saalisodotukset eivät enteilleet kovin hyvää, Jarno kuvailee reissuaan.
 
Monet rampit olivat jäässä ja merellä ajelehti jäälauttoja, mutta kolmen hengen porukka oli silti löytänyt taimenia. Veden lämpötila oli alle kaksi astetta.
 
– Kolmen päivän aikana onnistuimme säästä huolimatta saamaan ylös reilut kymmenen taimenta, joista suurin oli 70 cm, Jarno kertoo.
 
– Reissun suurimman kalan havainto tehtiin mökkikylän rannassa, jossa kävimme yhtenä päivänä heittelemässä, kun noin 85 cm talvikkotaimen seurasi kaverini viehettä ihan rantamatalaan asti.
 
Heidän kalatapahtumat tulivat yhdellä rytinällä. Ne osuivat kolmen ja viiden välille iltapäivällä. Muuten oli täysin hiljaista.
 
- Saimme kalat syvälle työntyvistä pienistä lahdista, jonne tuuli ei päässyt kovasti puhaltamaan. Paras vieheväri oli punamusta, kuten yleensäkin talvisessa kalastuksessa, Jarno toteaa.
 
Neljä kysymystä Henrille:
 
1. Mitä alueita suosittelisit taimenen perhokalastajille?
Eckerön uloimmat kärjet ja Kungsön rannat ovat helposti kahlattavia rantoja, joissa porukka käy kalastamassa perholla. Jotkut kalakorttialueet sijaitsevat lintujen pesintäalueilla ja niissä keväinen rantakalastus ei ole sallittu. Se selviää kalakorttialueiden lupasäännöistä.
 
2. Mistä mökkikylistä on lyhyt matka taimenpaikoille?
Eckerössä esimerkiksi Holmström Stugor on yksi sellainen mökkikylä. Siellä on veneille laiturit ja alueen oma ranta on hyvä taimenpaikka aikaisin keväällä ja talvella.
 
Toinen olisi Marbyfjärden Stugby, josta on lyhyt matka veneellä Eckerön paikoille ja myös mökkikylän oma ranta on hyvää taimenaluetta rantakalastajalle. Jarno Vähämäen porukka oli karkuuttanut tänä vuonna siitä 70 cm taimenen ja he olivat nähneet siinä noin 85 cm tumman taimenen.
  
3. Somessa on näkynyt jonkin verran kirjolohia kalastajien saaliina – miksi?
Pääsaaren tuntumasta on tänä vuonna tullut harvemmin niitä, koska kasvatuskassit ovat pysyneet ehjinä. Somessa näkyvät kirjolohet ovat tänä vuonna olleet Kumlingen ja Brändön suunnalta, jonne niitä on uinut karkulaisina esimerkiksi Kustavista, jossa niitä kasvatetaan paljon. Kirjolohet kannattaa ehdottomasti ottaa ruuaksi. Maukkaita ruokakaloja!
 
4. Paras kalapäivä 2021 keväällä?
Alkuvuoden parhaalla reissulla sain 12 taimenta. Kevään isoin taimen tähän mennessä on noin 3,5 kg.

***********
Yhteistyössä Visit Åland

***********