Kuhan kutuaika
Kuhan kutu ajoittuu toukokuun puolivälin ja kesäkuun lopun välille. Paikallisesti kuhan kuteminen voi osua erikoisen täsmällisesti aina samoille viikoille - vuodesta toiseen. Tyypillinen kutualue on sisälahden keskellä oleva karikko, joka nousee 2-3m asti, toisinaan aivan pintaankin. Kuhat voivat kutea myös matalissa virtaavissa salmissa myös.
Vapakalastajat saavat kuhia koko kutuajan. Toisin kuin hauella, kuhalla säilyy ottihalukkuus koko kutuajan. Se tekeekin kalastuksesta monesti helppoa, sillä kalat ovat kokoontuneet pienille alueille, joista ne tavoittaa helposti. Osa kalastusalueista on rauhoittanut tunnetut kutualueet.
Koiraskuhat saavuttavat sukukypsyyden noin 4 v ikäisinä, jolloin ne ovat noin 35-40 cm pituisia. Naaraat tulevat sukukypsiksi hieman myöhemmin 5-6 v ikäisinä ja 40-50 cm pituisina. On todettu, että naaras voi laskea jopa yli miljoona mätimunaa hedelmöitettäväksi.
Kututapahtuma on varsin erikoinen - koiraskuha jää vartioimaan hedelmöitettyjä mätimunia. Se on ikään kuin "pesänvartija", joka puolustaa vihollisilta kutualuetta. Tällöin kalastajan viehe on erityisen tehokas, jos se osuu lähelle puolustavaa koirasta. Kuha käy raivolla kiinni vieheeseen.
Monissa paikoissa kuhan alamitta on 37 cm. Vastuullisen kalastajan kannattaisi suosia vähintään 40 cm alamittaa, mielellään 45 cm.
Kommentit
Vastuullinen kalastaja jättää "pesvähdit" rauhan!!!!
Eikös voitais ottaa takas kuhan rauhoitusaika kesäkuun loppuun? Hölmöähän se on kutuaikana niitä kalastaa.Muuten on kuhakin kohta vähissä niinkuin taimen merellä.
Kutu on aina ennen ja jälkeen,mielestäni alamitan nosto on monin verroin tehokaampi keino.
Alamitan nostoa kokeiltiin Pielisellä.
Lopputuloskena sairas ylitiheä kuhakanta. Sellasta 35-45 cm silppua oli järvi täynnä. Uistelemalla tullut aivan järjettömiä saaliita ja muutoinkin järven muu kalakanta alkoi kärsiä liiallisesta kuhasta. Nyttemmin istutuksia vähennettiin ja alamitta laskettiin
Eli vastuullinen kalastaja miettii vähän järvenkin tilaa. Kuhakin pystyy olemaan roskakala isossa järvessä.
Ristiriitaista tietoa Kalamies.comin kanssa. Siinä kerrotaan, että kuhanaaras saavuttaa sukukypsyyden 1-2 vuotta aikaisemmin kuin uros; olen tästä samaa mieltä.
Pyyntirajoitus alle 37 ja yli (55 + ?) senttisille kaloille. Suuret, genetiikaltaa hyvät yksilöt jäävät kutukaloiksi, ja samalla "Pääkkösten" leikkkikaluiksi. Kerran kuteneet, pyyntikokoiset kalat päätyvät pannulle, pois syömästä kasvavia poikasia.
Nykyinen kalastuslaki tunkioittaa järvet ylitiheillä, kääpiöityvillä kuhakannoilla, joista kenelläkään kalastajalla ei ole oikeutta ottaa edes näytekaloja. Laki sanoo, että alamittaisena saatu saaliskala on välittömästi vapautettava veteen, elävänä tai kuolleena; siis lokkien ravinnoksi.
kyseisellä järvellä jossa kalastan ei ole ala ja ylämitalla mitään merkitystä kun verkkokalastajat pyytää kuhat kaiken kokoisina kun on monta eri kalastuskuntaa ja riitelevät toiset ei saa verkon silmä kokoja järkevälle tasolle vaan pyydetään siika verkoilla kaikki pikku kuhat muka siikaa kalastaessa ja isoja kuhia ei ole kuin satunnaisesti.uistelijaa vituttaa.
Kyll on kasvanut kuha viime vuodesta 2015 jolloin tuli paljon alamittaista kalaa ja en ole saannut kuin kymmen kunta kalaa vuosittain ja keväällä 2016 sain kolmen viikon aikana 10,4 lähtien 50kpl:tta verkoilla silmäkoko 50mm Nyt kun alkaa kutuaika joten verkot pois vedestä lilumasta muutenkin veden lämmettyä yli 10 asteeseen.
Siinä vähän ruokakalaa tältä aamulta!
Meilläpäin (hämäläinen järvi) antoi kalastuskunta viimevuonna
suosituksen 45cm alamitasta.
No, koko kesänä paistinpannulle sitten yksi kuha.
So what, ei tätä elinkeinona harrasteta!
Meillä kalastusaluea laski 45 cm alamitan pari vuotta sitten takaisin 40 senttiin koska järvet täyttyivät matoisista kuhanpuikkareista.
Jos kuhakanta alkaa lähestyä ylitiheää, ei alamitan nostolla saavuteta kuin kääpiöitynyt ylitiheä kuhakanta, jossa loiset alkavat tehdä harvennustyötä.
Mintään vavontaa en 25v aikana ole nähnyt! Alueena rymättylä, merimasku ja palva... kertaakaan ei edes lupia ole kysytty saati kaloja tarkistettu...
No isot kalatalousalueet muuttaa kuviota aikalailla. Toivottavasti valvontaa tulee lisää, ainakin siihen malliin on puheet ollu parin ison vesialueen kokouksissa Parainen- Harvaluoto akselilla. mistä itse tiedän.
Kalastuslaki määrittää kalataloualueiden toiminnan ja tehtävät sieltä voi lukea. Nyt eletään siirtymäaikaa jolloin kalastusalueet hoitavat määrätyt tehtävät siihen saakka kun saadaan uusien kalataloualueiden toiminta käyntiin. Olennaista muutosta rivikalastaja tuskin havaitsee mutta sittenhän tuon näkee. Siirtymäaika 2019 vuoden alkuun.
Aika monessa kalastuskunnassa on jo nyt ollut halua saada reilusti valvontaa lisää. Alueet vaan on ollut liian pieniä, ammattivalvojaa ei kannata palkata ja vapaaehtoiset ei jaksa. Kuvio muuttuu aikalailla kun alueet tulevat olemaan kymmenen kertaa nykyisiä kalastuskuntia suurempia. Niitä kun pari kolme lyö hynttyyt yhteen niin jo alkaa ammattivalvojan palkkarahat löytymään. Halua tuntuu olevan, mitä olen parin ison kalastuskunnan nokkamiehiä kuunnellut.
Kalastuskunnat muuttuneet osakaskunniksi kauan sitten, näitähän ei laki muuta miksikään. Tuossa edellisissä kirjoituksissa puhuttiin entisistä kalastusalueista uuden lain voimaantultua kalatalousalueista. Uskoisin että palkattujen valvovien määrä ei juuri lisäänny ei vesialueiden omistajien eikä kalataloualueiden toimesta. Saattaa olla jopa niin että entisten yli kahdensadan kalastusalueen muuttuminen noin sataan kalatalousalueeseen vähentää toimintaan varattua rahapottia. Sinänsä nuo kalatalousalueen valtuuttamat valvojat ovat enimmäkseen kalastonhoitomaksun kyselijöita.
Nice! Onko mereltä? Omilla järvipaikoilla ahvenet hukassa. Kuhaa kyllä tulee.
Mereltä, iskolan suunnilta...
Heti kun on kalankuvia näytille niin itketään että on alamittasia,komee jigisaalis
No ei niitä haukiakaan saa millä tahansa, joskus kun hauki ei ole syönnillään on sen saaminen hyvinkin haastavaa puuhaa ja saa käydä koko viehepakin läpi että ottava uistin löytyy. Toki sen ollessa oikein syönnillään ottaa se silloin melkein mihin vaan.
Alamittaiseksi tunnustettuja kalakuvia ei ole suotavaa laittaa. Pidetään uudet mitat mielessä ja nautitaan kalastuksesta ja kalaruuista niiden puitteissa, kiitos!
Mikä noista kuhista on alamittainen 42-44cm...
Palkokasvi pois nenästä...
Se noissa kuvissa sattui silmään ajankohta? Kuvan ottohetkellä ruoho ei viherrä. Meillä joutunut jo ruohoa ajamaan rehottaa vihreänä joka paikka. Tietty suureen joukkoon mahtuu aina satusetä.
Mitä hienoa on kasassa tapettuja ahvenen kokoisia kuhanpentuja?
Taitaa roope ite taputtaa tuossa itselleen..
Näitä kaihilaseilla katselevia näyttää olevan enemmänkin. Kellä zoomaa ylöspäin ja kellä alaspäin nuo paksut linssit. Speksaverilla tai mieluummin oikealla tohtorilla kannattaisi piipahtaa. Noista kuvista ei muuten voi sanoa juuta eikä jaata kalojen pituuden enempää kuin painonkaan suhteen. Kuvat valehtelevat tehokkaasti mikä on tunnettu juttu jo laatikkokamera-ajoilta.
Kyllä taitaa nuo isoimmat ahvenet olla helposti puolenkilonkaloja 35cm. Eli on ne kuhatkin +40cm. Ja niinkuin tuossa edellä todettiin niin tuommoset maapönökuvat näyttää helposti pieneltä.
Valittajille sanoisin et menkää kalaan tai ostakaa elämä tai vaikka hamekangasta.
Pienin ahven painaa 400g...
Suurin 680g...
Kovin on selittelyn makua ilmassa mutta niinhän moni tekee kun joku asia mieltä painaa eritoten lapset on monesti taitavia noissa selityksissä.
Siitä muutama tänpäivänen vertsu kuha kutupaikkojen liepeiltä!
Sivut
Lisää uusi kommentti