Miksi verkoilla ei tule kesällä kalaa?
09.09.2018 - 01:56
Osaako joku selittää ilmiön, miksi verkoilla ei tule kesällä ja muutenkaan lämpimän veden aikana juurikaan kalaa, kuten kuhaa, haukea jne? Pelkkää särkikalaa tuntuu olevan kesäisin verkoissa. Etenkin toi kuhan jäämättömyys verkkoihin on tosi outo asia, koska samoilta alueilta saattaa uistelemalla saada hyvinkin kuhaa. Vasta syyskuun lopusta lähtien alkaa kuhaa taas saamaan verkoilla. Kuhahan liikkuu aktiiviisimmin kesäaikaan ja verkkoihin tarttuakseen kalan on liikuttava. Miksi se ei siis jää kesäsin verkkoon??
Kuhalla on semmoset eräänlaiset "aistianturit" jotka toimii hyvin lämpimällä vedellä. Ne työntyvät esiin kalan ollessa pohjassa lämpimässä vedessä ja havaitsevat kaukaa kaiken muun paitsi pelkän veden.
Mä veikkaan edelleen että käyttää saalistus- ja kasvukauden aikana paremmin näköään, joka yhdistettynä esim. tehokkaampaan kylkiviiva-aistin käyttöön muodostaa kesällä tehokkaamman suojan verkkoja vastaan.
Toi talvella 3-4 päivää versus kesällä yksi yö on kyllä myös hyvä pointti.
On tosiaan hyvä muistaa tarkastella saaliita per päivä tai viikko, ei per kokemiskerta, koska kokemisväli on kesällä huomattavastj tiheämpi kuin talvella. Pienemmät kertasaaliit antaa sen kuvan, että kalaa on tullu huonommin, mutta olisko verkot yhtä köytenä kesälläkin jos antais kokeeks olla vaikka viikon kokemisvälillä.
Kun lasken omasta kirjanpidosta yhteen kalat vaikka viikon ajanjaksolta talvella ja kesällä laskematta saaliita per kokemiskerta (poislukien yleensä lämpimin heinäkuu), on tullu ihan hyvin, jopa oikeinkin hyvin kalaa myös kesällä. Poislukien tosiaan heinäkuu, joka on melkein aina huono verkotuskuukausi. Yleensä olen pitäny kesäkuun lopusta siihen asti, että vedet viilenee alle 20 asteen niin taukoa verkotuksesta, mutta kesä ja elokuun puolivälistä etenpäin on ihan hyvää "kesäverkotusaikaa".
Tässä saaliittomuudessa ei minua sinänsä säväytä se, jos joku jossain saa myös kesällä (joitain?) kuhia. Mutta juuri se, että kuha kasvukaudella liikkuu valtavasti, syö ja saalistaa, nousee joka ilta käymään pinnassa, käy välillä rantavedessä ja jopa nousee koskeen ruokailemaan. Mutta silti se ei näy saaliissa.
Miksi kuvia saa jigillä verkkoja laskettaessa ja uistimella verkon vierustaa soutamalla, mutta kala ei mene verkkoon. Oletettavasti tällöin kuha kuitenkin liikkuu.
Omilla kotivesillä oon kuhaa kalastanu verkolla ympäri vuoden. Ainoa huono ajankohta verkoille on ainakin tässä järvessä Heinäkuu, jolloin vedet on yleensä reilusti +20 asteisia. Toki on järvikohtaisia eroja ja toisessa järvessä ei välttämättä toimi ollenkaan samat kikat mitä toisessa. Heinäkuussa ei tuu oikein minkäänlaisella verkolla kalaa, vaikka kuha liikkuu silloin paljon.
Kesä yleensäkin ei anna usein paljoa semmosta perus 0,8-1,5 kg kuhaa, jota saa esim. talvella tosi hyvin, mutta kesällä on mahdollista saada tosi isoja yksilöitä oikeilta paikoilta oikeilla verkoilla. Kesäkuu kudun jälkeen kun kuhat lähtee selkävesille syönnökselle on todella hyvää ison kuhan aikaa. Monet on autuaan tietämättömiä tästä sesongista ja lisäks käyttävät aivan vääriä verkkoja. Kesäkuussa on monesti saatu aivan karmeita kuhia selkävesiltä parin kilomerin säteeltä kutupaikoista. Kesäkuun ison kuhan sesonki on usein lyhyt, ja kestää korkeintaan viikon kaksi, joskus lämpiminä kesinä vieläkin vähemmän.
Toinen hyvä sesonki isolle kuhalle on elo-syyskuu, kun vedet laskee alle 20 asteeseen ja on vielä yli 12-13 asteisia. Oma enkka melkein 10 kg kuha tuli elokuussa noin 20 asteisesta vedestä ja vähän myöhemmin vajaa 9 kg kuha samasta paikasta. Eli just sillon kun "ei pitäis saada kuhaa verkoilla". Tämä syyssesonki ainakin täälläpäin loppuu siinä viimeistään syyskuun loppupuolella ja kylmän veden aikaan tulee sitten pääasiassa sitä kilon pulikkaa hyvin. Eli kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti uusia asioita, eikä vain aina lykätä veteen sitä 55mm 0,17 mm verkkoo sinne saman penkan rinteeseen. Ennakkoluuloton kokeilija voi löytää tämmöisiä sesonkeja, joista kukaan ei oo edes kuullukaan. Ja kannattaa myös pitää korvat auki vanhan kansan miehille, niillä on usein syvempää tietoa asioista, mitä uudemmilla kalastajilla.
Kesä yleensäkin ei anna usein paljoa semmosta perus 0,8-1,5 kg kuhaa, jota saa esim. talvella tosi hyvin, mutta kesällä on mahdollista saada tosi isoja yksilöitä oikeilta paikoilta oikeilla verkoilla. Kesäkuu kudun jälkeen kun kuhat lähtee selkävesille syönnökselle on todella hyvää ison kuhan aikaa. Monet on autuaan tietämättömiä tästä sesongista ja lisäks käyttävät aivan vääriä verkkoja. Kesäkuussa on monesti saatu aivan karmeita kuhia selkävesiltä parin kilomerin säteeltä kutupaikoista. Kesäkuun ison kuhan sesonki on usein lyhyt, ja kestää korkeintaan viikon kaksi, joskus lämpiminä kesinä vieläkin vähemmän.
Toinen hyvä sesonki isolle kuhalle on elo-syyskuu, kun vedet laskee alle 20 asteeseen ja on vielä yli 12-13 asteisia. Oma enkka melkein 10 kg kuha tuli elokuussa noin 20 asteisesta vedestä ja vähän myöhemmin vajaa 9 kg kuha samasta paikasta. Eli just sillon kun "ei pitäis saada kuhaa verkoilla". Tämä syyssesonki ainakin täälläpäin loppuu siinä viimeistään syyskuun loppupuolella ja kylmän veden aikaan tulee sitten pääasiassa sitä kilon pulikkaa hyvin. Eli kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti uusia asioita, eikä vain aina lykätä veteen sitä 55mm 0,17 mm verkkoo sinne saman penkan rinteeseen. Ennakkoluuloton kokeilija voi löytää tämmöisiä sesonkeja, joista kukaan ei oo edes kuullukaan. Ja kannattaa myös pitää korvat auki vanhan kansan miehille, niillä on usein syvempää tietoa asioista, mitä uudemmilla kalastajilla.
Kiitos tästä! Olipas hitto vieköön hienoa lukea välillä näin informatiivinen vastaus. Tästä paistaa läpi vahva kokemus aiheesta, ilman keksittyjä "tutkimuksia" ja "julkaisuja".
Nostan hattuani, vaikka puhdas jigi- ja vaappumies olenkin.
Mulla pappa piti verkkoja aina ja ympäri vuoden. Kaloja tukkuun jos ei ottajia muuten olisi. Kuhaa ei irronnut niin kesä- kuin heinäkuussa.
Itse tykkäsin jigailla ja heittää joskus lippaa verkonlaskun aikaan samassa veneessä ja kuhaa sai tasaisesti. Koko kesän.
Nykyään kesällä saavat kuhaa entisaikoja paremmin. Ja kuten koko kaikessa kuvaan liittyvässä, asia on järvikohtainen. Puhuvat kesäkuussa kutuluodoilta alle 20 kalan iltoja huonoina. Silti verkot ammottavat tyhjyyttään vaikka usiteijat kulkevat aivan jatoja seuraillen.
Varmasti kokenut verkkopyytäjä saa sattumakuhan jos toisenkin kovalla yrittämisellä ja onnistuneella taktiikalla. Erikoista on se, että läpi kesän uistimella saa kuhaa mihin aikaan vain ja mistä päin vettä tahansa, mutta verkoilla kesä ja varsinkin heinäkuu on niin hiton nihkeää.
Kuhan käyttäytyminen tosiaan vaihtelee järvestä toiseen, jopa ihan naapurijärvessä käyttäytyy ihan erilailla, vaikkanäennäisesti samantyyppinen ja samankokoinen järvi. Eron voi tehdä esimerkiksi toisessa järvessä esiintyvä valtava sulkavakanta, joka aiheuttaa sen, että kuhan ei tarvitse liikkua niin paljoa saalistaakseen kesällä. Kunhan avaa kerran päivässä suunsa, niin jo on sulkava välissä. Naapurijärvi voi sitten olla semmoinen, että siellä ei esiinny sulkavaa lainkaan ja voi olla vaikka hoitokalastettu vuosittain suht. tehokkaasti. Tämmöisessä järvessä petokalojen täytyy liikkua huomattavasti enemmän saaliin perässä, eli mahdollisuudet verkkokalan vaikka heinäkuussa on hyvät. Tässä lähellä on kaksi ulkoisesti täysinsamantyyppistä järveä syvyyssuhteita myöten, joissa em. tilanne sulkavien ja hoitokalastuksen suhteen. Toisesta saa heinäkuussakin hyvin kalaa ja toinen on yleensä täysin toivoton. Ja tämä toivoton järvi on ... se, jossa on noin ziljoona sulkavaa. Tästä hoitokalastetusta järvestä on suht. vähäisellä kokemuksella tullu isoja kuhia myös heinäkuussa sekä isoja haukia ja muutenkin enemmän kalaa mitä tästä sulkavajärvestä.
Veikkaisin, että näissä sulkavajärvissä tilanne paranee syksyä kohti siksi, että myös sulkavat joutuu liikkumaan enemmän ravinnon perässä syksyllä, kun planktonin määrä vähenee jne. Ja kuhien täytyy sitten seurata perässä, ei aiheuttaa kuhissa liikettä -> jäävät verkkoon enenevässä määrin. Kesä on yltäkylläisyyden aikaa näissä ylitiheän sulkavakannan omaavissa järvissä ja siksi kalojen ei tarvitse kauheesti liikkua eli eivät myöskään jää täten verkkoon.
Mulla pappa piti verkkoja aina ja ympäri vuoden. Kaloja tukkuun jos ei ottajia muuten olisi. Kuhaa ei irronnut niin kesä- kuin heinäkuussa.
Itse tykkäsin jigailla ja heittää joskus lippaa verkonlaskun aikaan samassa veneessä ja kuhaa sai tasaisesti. Koko kesän.
Nykyään kesällä saavat kuhaa entisaikoja paremmin. Ja kuten koko kaikessa kuvaan liittyvässä, asia on järvikohtainen. Puhuvat kesäkuussa kutuluodoilta alle 20 kalan iltoja huonoina. Silti verkot ammottavat tyhjyyttään vaikka usiteijat kulkevat aivan jatoja seuraillen.
Varmasti kokenut verkkopyytäjä saa sattumakuhan jos toisenkin kovalla yrittämisellä ja onnistuneella taktiikalla. Erikoista on se, että läpi kesän uistimella saa kuhaa mihin aikaan vain ja mistä päin vettä tahansa, mutta verkoilla kesä ja varsinkin heinäkuu on niin hiton nihkeää.
Ensikäden tietoa tässäkin.
Erona näillä on vain se, että tässä "20 julkaisun itäsuomalaisen kuhatutkijan" ympäripyöreässä korjausliikeyrityksessä ei ole edelleenkään mitään vahvaan omaan kokemukseen pohjaavaa tietoa. Pappa teki jotain, sitten heiteltiin jigiä ja saatiin kauheasti kuhia. Papan olisi pitänyt opetella kalastamaan verkoilla, kuten aiemmat ketjun kesäkuhia pyyntituntia kohden yhtä hyvin kuin talvella saavat kokeneet pyytäjät ovat tehneet.
Sattumakuhan silloin tällöin. Joopa joo.
Kun mikään ei riitä...Ihmettelen jos ei riitä vaikka 2-3 kuhaa per kokemis-kerta verkolla. Mihin tarttet kymmeniä kuhia jos vaikka koet verkot kaks kertaa päivässä..? Jättäkää se ammatti-kalastajien huoleks.. Nää on taas niitä saa..nan ahneita verkko-penoja..! "Penojen ajattelu tapa juur tää...mulle kaikki muille ei mitään"... !
Jigeillä ja usitimilla kuulemma pyydetään suurin osa kuhista tiettyihin aikoihin, mutta yleensä harrastajien toimiesta. Hyvillä kuhavesillä on aina myöd kaikenlaisia eläkeläisiä ja työttömiä kuhaa myös myyntiin pyytämässä. Kudun jälkeen matalikoille ei kuulemma "kannata" yrittää laskea verkkoja.
Kahden eri kuhajärven kalastajat lopettavat kuhapyynnin kesäkuussa, vaikka vavalla saada kymmenien kuvien saaliita per kalastaja. Ja edellisellä sivulla on kaksi lisää. Ja tuo erän juttu, laajalahden, havainnot ym.
Ammattikalastajilla on kuulemma aivan mahdottomuus yrittää kesällä pelkällä kuhalla.
Sinänsä pistää naurattamaan nämä verkoista suuttuvat ja ahneudesta räyhäävät.
Veikkaan, että myös heinäkuussa kuhaa voi saada kohtuu hyvin verkoilla, kun vaan hakee välineet ja paikat. Kokeilee jopa aivan matalasta 2 m vedestä. Lukekaapa vaikka Erän suuri kuhaopas 6-2001 ja verratkaa tietoa nykytietämykseen. Silloin luultiin, ettei kuhaa voi saada uistimella hyvin kuin kesä-elokuussa ja koululaisten lomien loppuessa syönti yleensä hiipii. Nykytietämyksen valossa kuhaa voi saada hyvin koko avovesikauden kalastustapoja muuttamalla. Veikkaan, että heinäkuullekin löytyis omat kikat, joilla verkkokuhaa saa kun vaan uskaltaa rohkeesti kokeilla. Se toki on, että verkot täytyy kesällä kokea todella tiuhaan, +20 asteisessa vedessä 2-3 kertaa päivässä jos haluaa saada syömäkelpoista kalaa verkoista.
Erähän testasi myös tuota verkotusta kesällä ja totesi mahdottomaksi.
Ja kyllä ma uskon että joka kuukausi kalaa voi saada ja saakin, mutta verrattuna kuhan mättöön kesällä vavalla on verkkojen tyhjyys jokseenkin mielenkiintoista...
Ja kyllä ma uskon että joka kuukausi kalaa voi saada ja saakin, mutta verrattuna kuhan mättöön kesällä vavalla on verkkojen tyhjyys jokseenkin mielenkiintoista...
Niinpä, jos pidät vaikka 24h kesällä muutamaa verkkoa, niin yleensä alle 5 kuhaa tulee näistä verkoista, joskus paljon vähemmänkin. Uistimella sais 24 tunnissa hyvällä kelillä kymmeniä kuhia samoilta paikoilta.
.. laskin perjantaina neljän verkon jadan mökkirantaan tarkoituksena saada savukalaa.
Lauantaina verkot tyhjiä, joten jigailin verkkoista noin viidentoista metrin etäisyydeltä. jigailun tuloksena yksi puolen kilon ahven ja neljä jigin menetystä haukien kitaan.
Ajattelin jotta saisin edes osan jigeistä takaisin sunnuntaiaamuna verkossa olevista kaloista.
Sunnuntaiaamuna verkoissa oli ainoastaan yksi lahna, joten ilmeisesti hauetkin osaavat vältellä verkkoja.
Samalta paikalta kuhaa saa keväisin ja syksyisin verkoilla ihan riittämiin, mutta lämpimienvesien aikaan joutuu turvautumaan uisteluun.
Erähän testasi myös tuota verkotusta kesällä ja totesi mahdottomaksi.
Ja kyllä ma uskon että joka kuukausi kalaa voi saada ja saakin, mutta verrattuna kuhan mättöön kesällä vavalla on verkkojen tyhjyys jokseenkin mielenkiintoista...
Erä-lehti, tai siis lehden avustaja Risto Jussila, ei ole kylläkään tullut missään lukuisista kuhan verkkokalastusta käsittelevissä artikkeleissaan tuollaiseen tulokseen.
Kuhan verkkopyynti ei ole kesällä yleisesti ottaen erityisen tuottoisaa, mutta mahdotonta se ei ole. Saalista kyllä saadaan, joskus ihan hyvinkin, kunhan pyydykset ovat sopivia ja sopivassa paikassa. Se taas vaihtelee selvästi paikka- ja tilannekohtaisesti. Ei siis helppo laji todellakaan, ainakaan aina ja kaikkialla.
Kuhan uistelu on vastaavasti usein äärihelppoa, kuhan noustessa illalla pinnan tuntumaan saalistamaan. Sameissa vesissä se muuten tekee sen hyvin usein aivan keskellä paahteista päivääkin, kuhan vesi on tarpeeksi lämmintä ja tuuli hönkii sopivalta kantilta.
Ja kertaalleen käy myös aamulla pinnalla.
Joskus kuhat pakkautuu myös rantaan. Nimim. keskellä päivää mökkilaiturilta kerran neljä kuhaa!
Hauki on vielä kuhaakin hankalampi kala kesäaikaan ja vielä alkusyksylläkin. Hauki osaa olla pitkiä aikoja paikallaan eikä täten jää verkkoon. Vasta lokakuusta eteenpäin hauki liikkuu taas paremmin ja tietty keväällä kanssa maaliskuusta eteenpäin jään alla aina kudun loppuun sakka. Kerran testasin kahdella tuplapitkällä verkolla yhtä järveä, jossa on todella paljon haukia. Järvi oli semmonen kuriositeetti ollu jo pitkään ja halusin kerrankin kunnolla ja huolella testata mitä sieltä saa. Lopputulos oli 1,5 kk pitämisellä peräti 6 haukea.... Virvelillä tuon määrän olis saanu muutamassa tunnissa, eli ei ne verkot aina niin tehokkaita ole. Halusin tosiaan testata tuon järven kunnolla, siks pidin pitkään vaikka pääosa kaloista oli pienehköjä lahnoja ja muita särkikaloja. Päätelmä oli se, että siellä yksinkertasesti on niin paljon ruokaa hauelle, ettei ne juurikaan liiku ja siksi niitä ei jääny verkkoihinkaan edes noin pitkällä pitämisellä.
Hauki on useimmiten hyvin paikallinen kala ja "reviiri" voi olla hyvinkin pieni. Merellä oman kokemuksen mukaan hauki liikkuu enemmän tuulien ja vedenkorkeuksien mukaan kuin järvillä. Varmaan paikkakohtaisia eroja on paljon, ja hyvää pähkäilyä tästä yllä.
Itekkin tykkään testailla eri paikkoja ja juttuja ja koittaa "selvittää salaisuuksia" ja funtsia kalojen käytöksen syitä. Harrastuksen suola.
Veikkaan muuten, että kuhaa, tai ainakin isoa kuhaa, saisi pintaverkoilla heinäkuussa paremmin kuin muina vuodenaikoina. Pohjaverkoilla sitten on tosiaan päinvastoin.
"Veikkaan muuten, että kuhaa, tai ainakin isoa kuhaa, saisi pintaverkoilla heinäkuussa paremmin kuin muina vuodenaikoina. Pohjaverkoilla sitten on tosiaan päinvastoin."
Hyvinkin voi olla oikeansuuntaisia päätelmiä. Happikatoa luullaan olevan vain talvella yleensä, mutta esim. tänä kesänä kun oli todella lämmintä vettä, esiintyi happikatoa monessa hyvässä kuhajärvessä ja 10+ m vedet oli täysin hapettomiakin paikoin. Eli ei ne kuhat tietenkään siellä hapettomassa vedessä voi olla vaan nousevat ylemmäs. Pääsääntönä voidaan kesäverkotuksessa sanoa, että mitä viileämpi kesä, sen syvempää kannattaa koittaa. Tuttuja faktoja myös uistelusta.
Joskus kuhat pakkautuu myös rantaan. Nimim. keskellä päivää mökkilaiturilta kerran neljä kuhaa!
Vaikka mennäänkin jo jonkin verran asian vierestä, niin pakko kertoa, että minulla on hyvin samansuuntaisia kokemuksia.
Kuhan esiintyminen virtavesissä hyvinkin matalassa vedessä on yleisesti tiedossa, mutta niiden tavoittaminen ajoittain aivan rantavyöhykkeeltä järvillä ei ole yhtä tunnettua.
Yhdellä "järvistäni" on niemenkärjessä joitakin kymmeniä metrejä selälle päin ulottuva matala harjanne, jonka toisella puolen on loivahko rinne n. 6 metrin syvyyteen, toisella jyrkempi yli 10 metriin sukeltava rinne. Olen saanut heinäkuussa harjanteen päältä (vettä pari metriä) ja jopa aivan matalasta, alle metrin syvyydestä ulpukoiden edestä kuhia jigillä. Kookkaahko lippakin on kelvannut.
Kuhat eivät ole olleet mitään jättejä, mutta parhaimmillaan ihan hyviä kilon-puolentoista kaloja.
***
Mielenkiintoista pohdiskelua kalojen käyttäytymisestä myös noissa kolmessa ylemmässä viestissä.
Mulla lapsuudessa tulee mieleen kuhan rannalta heittely todella matalalta lahdelta (0.8 - 1.2 m vettä) joka oli noin kilometrin pitkä. ja puoli leveä. Siis iso ja matala alue, jossa ei jokea tai mitään vaan umpilampi.
Kesällä jossain juhannuksen jälkeen, lahteen tuli aina kuhaa muutamia parvia. Aivan lahden pohjaan asti. Nuo kuhat tulivat vain kerran kesään, eikä koskaan yhtä ajanajaksoa pidempään. Järvi ei ollut silloin mikään hyvä kuhajärvi, taidettiin veljen kanssa saada vain parista muutamaan niitä ylös. Muualta ei satu koskaan kuhaa, eikä matalassa myöhempinä vuosina soutu-uistelukaan tuonut kuhaa.
Kalastettiin tuota lahtea rannalta joka ikinen päivä koko kesäloma. Enemmän saatiin taimenia ja siikoja. Lahdessa kuoriutuu päiväkorentoja, ja surviaissääskeä, joten sinne joskus tuli aika paljonkin taimenta syönnökselle. Ihan rannalla ne molskasivat ja pintoivat. Siikaa sai pitkin kesää pikkulipoilla.
Nyt koko järvi pilattiin kuhaistutuksilla. Kaikkialla on pelkkää kuhaa ja niitä saa kymmenittäin heitti mitä vaan minne vaan. Mutta verkkoon ei mene kesä- tai heinäkuussa.
No-mut-huhhuh, oli mennä kahvit ohi suun.
Onkos tuo yksi "järvistäsi" siellä päin missä Happonen heiluu, Koikkalaisenkin kaa?
Tekös ootte niitä uusia, jotka on nyysineet multa mun kuhat?
On nääs lehden tilaus nyt katkolla 8-D
No-mut-huhhuh, oli mennä kahvit ohi suun.
Onkos tuo yksi "järvistäsi" siellä päin missä Happonen heiluu, Koikkalaisenkin kaa?
Tekös ootte niitä uusia, jotka on nyysineet multa mun kuhat?
On nääs lehden tilaus nyt katkolla 8-D
Olisinpa valmis lyömään vetoa, että sen enempää Timo kuin Juhakaan ei ole koskaan kyseisellä pienehköllä venerampittomalla järvellä käynyt. Ei myöskään Tuiskunen, vaikka kerran vuosia sitten kanssani eräällä muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalla metsälammella kalastikin.
Järveäsi ja Happosen tai Koikkalaisen osuutta sen mahdolliseen kuhakatoon en valitettavasti tunne. :-)
;-D
Voisko kuha yksinkertaisesti nähdä langan kesällä, kun on tosi valoisaa melkein kokoajan. Syksyn saaliit paranee sitten hämärän lisääntyessä, jolloin kuha ei enää näkis verkkoa.. Tämä yhdistettynä verkkojen limoittumiseen kesällä.. who knows
Varmaan nämä kaikki keskustellut asiat vaikuttaa osaltaan, joka saa kuhan suojautumaan verkoilta juuri kesällä.
Näkö, kylkiviiva, haku, saalistus ym.
Sivut
Lisää uusi kommentti