Mä veikkaan edelleen että käyttää saalistus- ja kasvukauden aikana paremmin näköään, joka yhdistettynä esim. tehokkaampaan kylkiviiva-aistin käyttöön muodostaa kesällä tehokkaamman suojan verkkoja vastaan.

Toi talvella 3-4 päivää versus kesällä yksi yö on kyllä myös hyvä pointti.

Tässä saaliittomuudessa ei minua sinänsä säväytä se, jos joku jossain saa myös kesällä (joitain?) kuhia. Mutta juuri se, että kuha kasvukaudella liikkuu valtavasti, syö ja saalistaa, nousee joka ilta käymään pinnassa, käy välillä rantavedessä ja jopa nousee koskeen ruokailemaan. Mutta silti se ei näy saaliissa.

Miksi kuvia saa jigillä verkkoja laskettaessa ja uistimella verkon vierustaa soutamalla, mutta kala ei mene verkkoon. Oletettavasti tällöin kuha kuitenkin liikkuu.

Kiitos tästä! Olipas hitto vieköön hienoa lukea välillä näin informatiivinen vastaus. Tästä paistaa läpi vahva kokemus aiheesta, ilman keksittyjä "tutkimuksia" ja "julkaisuja".

Nostan hattuani, vaikka puhdas jigi- ja vaappumies olenkin.

Kuhan käyttäytyminen tosiaan vaihtelee järvestä toiseen, jopa ihan naapurijärvessä käyttäytyy ihan erilailla, vaikkanäennäisesti samantyyppinen ja samankokoinen järvi. Eron voi tehdä esimerkiksi toisessa järvessä esiintyvä valtava sulkavakanta, joka aiheuttaa sen, että kuhan ei tarvitse liikkua niin paljoa saalistaakseen kesällä. Kunhan avaa kerran päivässä suunsa, niin jo on sulkava välissä. Naapurijärvi voi sitten olla semmoinen, että siellä ei esiinny sulkavaa lainkaan ja voi olla vaikka hoitokalastettu vuosittain suht. tehokkaasti. Tämmöisessä järvessä petokalojen täytyy liikkua huomattavasti enemmän saaliin perässä, eli mahdollisuudet verkkokalan vaikka heinäkuussa on hyvät. Tässä lähellä on kaksi ulkoisesti täysinsamantyyppistä järveä syvyyssuhteita myöten, joissa em. tilanne sulkavien ja hoitokalastuksen suhteen. Toisesta saa heinäkuussakin hyvin kalaa ja toinen on yleensä täysin toivoton. Ja tämä toivoton järvi on ... se, jossa on noin ziljoona sulkavaa. Tästä hoitokalastetusta järvestä on suht. vähäisellä kokemuksella tullu isoja kuhia myös heinäkuussa sekä isoja haukia ja muutenkin enemmän kalaa mitä tästä sulkavajärvestä.

Veikkaisin, että näissä sulkavajärvissä tilanne paranee syksyä kohti siksi, että myös sulkavat joutuu liikkumaan enemmän ravinnon perässä syksyllä, kun planktonin määrä vähenee jne. Ja kuhien täytyy sitten seurata perässä, ei aiheuttaa kuhissa liikettä -> jäävät verkkoon enenevässä määrin. Kesä on yltäkylläisyyden aikaa näissä ylitiheän sulkavakannan omaavissa järvissä ja siksi kalojen ei tarvitse kauheesti liikkua eli eivät myöskään jää täten verkkoon.

Kun mikään ei riitä...Ihmettelen jos ei riitä vaikka 2-3 kuhaa per kokemis-kerta verkolla. Mihin tarttet kymmeniä kuhia jos vaikka koet verkot kaks kertaa päivässä..? Jättäkää se ammatti-kalastajien huoleks.. Nää on taas niitä saa..nan ahneita verkko-penoja..! "Penojen ajattelu tapa juur tää...mulle kaikki muille ei mitään"... !

Veikkaan, että myös heinäkuussa kuhaa voi saada kohtuu hyvin verkoilla, kun vaan hakee välineet ja paikat. Kokeilee jopa aivan matalasta 2 m vedestä. Lukekaapa vaikka Erän suuri kuhaopas 6-2001 ja verratkaa tietoa nykytietämykseen. Silloin luultiin, ettei kuhaa voi saada uistimella hyvin kuin kesä-elokuussa ja koululaisten lomien loppuessa syönti yleensä hiipii. Nykytietämyksen valossa kuhaa voi saada hyvin koko avovesikauden kalastustapoja muuttamalla. Veikkaan, että heinäkuullekin löytyis omat kikat, joilla verkkokuhaa saa kun vaan uskaltaa rohkeesti kokeilla. Se toki on, että verkot täytyy kesällä kokea todella tiuhaan, +20 asteisessa vedessä 2-3 kertaa päivässä jos haluaa saada syömäkelpoista kalaa verkoista.

Niinpä, jos pidät vaikka 24h kesällä muutamaa verkkoa, niin yleensä alle 5 kuhaa tulee näistä verkoista, joskus paljon vähemmänkin. Uistimella sais 24 tunnissa hyvällä kelillä kymmeniä kuhia samoilta paikoilta.

Hauki on vielä kuhaakin hankalampi kala kesäaikaan ja vielä alkusyksylläkin. Hauki osaa olla pitkiä aikoja paikallaan eikä täten jää verkkoon. Vasta lokakuusta eteenpäin hauki liikkuu taas paremmin ja tietty keväällä kanssa maaliskuusta eteenpäin jään alla aina kudun loppuun sakka. Kerran testasin kahdella tuplapitkällä verkolla yhtä järveä, jossa on todella paljon haukia. Järvi oli semmonen kuriositeetti ollu jo pitkään ja halusin kerrankin kunnolla ja huolella testata mitä sieltä saa. Lopputulos oli 1,5 kk pitämisellä peräti 6 haukea.... Virvelillä tuon määrän olis saanu muutamassa tunnissa, eli ei ne verkot aina niin tehokkaita ole. Halusin tosiaan testata tuon järven kunnolla, siks pidin pitkään vaikka pääosa kaloista oli pienehköjä lahnoja ja muita särkikaloja. Päätelmä oli se, että siellä yksinkertasesti on niin paljon ruokaa hauelle, ettei ne juurikaan liiku ja siksi niitä ei jääny verkkoihinkaan edes noin pitkällä pitämisellä.

"Veikkaan muuten, että kuhaa, tai ainakin isoa kuhaa, saisi pintaverkoilla heinäkuussa paremmin kuin muina vuodenaikoina. Pohjaverkoilla sitten on tosiaan päinvastoin."

Hyvinkin voi olla oikeansuuntaisia päätelmiä. Happikatoa luullaan olevan vain talvella yleensä, mutta esim. tänä kesänä kun oli todella lämmintä vettä, esiintyi happikatoa monessa hyvässä kuhajärvessä ja 10+ m vedet oli täysin hapettomiakin paikoin. Eli ei ne kuhat tietenkään siellä hapettomassa vedessä voi olla vaan nousevat ylemmäs. Pääsääntönä voidaan kesäverkotuksessa sanoa, että mitä viileämpi kesä, sen syvempää kannattaa koittaa. Tuttuja faktoja myös uistelusta.

Mulla lapsuudessa tulee mieleen kuhan rannalta heittely todella matalalta lahdelta (0.8 - 1.2 m vettä) joka oli noin kilometrin pitkä. ja puoli leveä. Siis iso ja matala alue, jossa ei jokea tai mitään vaan umpilampi.

Kesällä jossain juhannuksen jälkeen, lahteen tuli aina kuhaa muutamia parvia. Aivan lahden pohjaan asti. Nuo kuhat tulivat vain kerran kesään, eikä koskaan yhtä ajanajaksoa pidempään. Järvi ei ollut silloin mikään hyvä kuhajärvi, taidettiin veljen kanssa saada vain parista muutamaan niitä ylös. Muualta ei satu koskaan kuhaa, eikä matalassa myöhempinä vuosina soutu-uistelukaan tuonut kuhaa.

Kalastettiin tuota lahtea rannalta joka ikinen päivä koko kesäloma. Enemmän saatiin taimenia ja siikoja. Lahdessa kuoriutuu päiväkorentoja, ja surviaissääskeä, joten sinne joskus tuli aika paljonkin taimenta syönnökselle. Ihan rannalla ne molskasivat ja pintoivat. Siikaa sai pitkin kesää pikkulipoilla.

Nyt koko järvi pilattiin kuhaistutuksilla. Kaikkialla on pelkkää kuhaa ja niitä saa kymmenittäin heitti mitä vaan minne vaan. Mutta verkkoon ei mene kesä- tai heinäkuussa.

Voisko kuha yksinkertaisesti nähdä langan kesällä, kun on tosi valoisaa melkein kokoajan. Syksyn saaliit paranee sitten hämärän lisääntyessä, jolloin kuha ei enää näkis verkkoa.. Tämä yhdistettynä verkkojen limoittumiseen kesällä.. who knows