Hyvä pakastin kaloille
22.09.2018 - 16:38
Vanha pakastin sanoi sopimuksen irti, ja pitäisi hommata uusi.
Vanha oli n. 120 litran arkkupakastin, joka oli kyllä hyvä niin kauan kuin kesti. Arkussa vaan piti aina välillä lajitella paketit uudestaan, että ei mene kala vanhaksi. Vakuumi kyllä käytössä, joka auttaa tuossakin hommassa, kun kala säilyy sen 10-20 kk.
Mutta ajattelin etuovelliseen kaappipakastimeen siirtymistä, riittääkö noissa nykymalleissa pakastusteho ja kylmyys (-28 vähintään). Välillä tulee 10-15 kilon satsi kerralla pakastukseen.
Millaisia ratkaisuja ja kokemuksia muilla?
Luotettava jantehokas merkki ja malli?
Kaikki käy ja kukkuu.
Monesti kaupan kaikissa pikkupakastimissa on sama koneisto eri kuorissa. Sen kun vaan ostaa sen mitä kaupassa sattuu olemaan.
Oma sadan euron tarjouspakastin menee - 28 pakastuksen aikana. Halvimpien pakastimien Ainot heikkous on halvat muoviosat, kellastuvat auringossa ja ulkokäytössä lohkeavat kovilla pakkasilla.
Se edellinen hajonnut oli joku kiinalainen halpis. 14-16 vuotta josta viimeset 10 pakastuksella, jolla lämpö reilut 32 miinuksella. Vanhemmilla joku kallis moderni salsalainen, joka ei suostu kylmenemään millään alle -22 asteen. Vähän väliä aökaa,piipittämään kun hajottaa termostaatin tai jotain muuta. Korjaus maksaa hunajaa ja pakasteet pilaantuu. Tollasta en ainakaan osta. Onkohan halpa ja tuntematon merkki sitten se parempi vaihtoehto?
Onko suurikin merkitys tuolla,että asteet -28 tai -22 siis säilyvyyden kannalta?
Omien kokemusten mukaan ero on suuri. -30 säilyy kaikki elintarvikkeet todella hyvin. Jossain -18 - -20 asteessa säilyvyys on paljon huonompi.
Palstalla oli keväällä joku joka väitti varmuudella tietävänsä, että kaikki -22 suuremmat pakkaslukemat on kotikäytössä turhia. Itse luotan omiin kokemuksiin, ja pakastimet vähintään -28 asteessa.
Jep.
Kaikki markettien halvimmat pelaa. Omia niin ulko kuin sisäkäytössä.
Sillä ei ole säilyvyyden kannalta mitään merkitystä onko pakastimessa -20c vai -35c.
arkkumalli on paras, varsinkin jos useammin lisäät kalaa joukkoon ja mielellään yli-30 pakkasta
Ei ole väliä säilyvyydessä onko 18 vai 28 astetta
Töissä käytetään - 80 ja - 170 pakkasia ja vasta näillä saavutetaan (edes jotain) säilyvyysetua.
Valitettavasti syväjäädytys ei hyödytä kuin pakastinkauppiasta ja sähköyhtiötä. Pakastin joutuu oleellisesti lujemmalle kun lämpötilaa lasketaan alle -18C. Samoin sähkölasku kasvaa koska koneellisesti pitää ylläpitää suurempa lämpötilaeroa. Jos on valmistettu paremmat eristee, maksat niistä hunajaa.
Ruuan tai kalan säilyvyyden kannalta jollain -35C ei saavuteta mitään osoityetavissa olevaa hyötyä. Tietysti itse kukin luulee mitä hyvänsä, mutta onko se totta ja yleistettävissä onkin kokonaan toinen tarina.
Jos olet eri mieltä niin osoita jokin luotettavan tahon tekemä tutkimus asista. Se mitä luulet, ei ole vänkäämisen arvoinen asia.
18 on ohjeissa ja sitä ei tartte ylittää kun sähkönkulutus kasvaa niin pirusti.
http://www.airproducts.co.uk/~/media/Files/PDF/microsites/freshline-free...
Tuolla on vertailua lihan, broilerin ja kalan (turska) ominaisuuksista -5C...-30C ja eroa ei näytä syntyvän.
Nopea pakastaminen näyttäisi olevan ensiarvoisen tärkeää, mutta sen toteuttamiseen ei mekaaninen kompressoripakastin kykene. Nestemäinen typpi mainitaan yhtenä keinona, se ei siis ole kotikonsti.
Pienen penkomisen jälkeenkin näyttää edelleen sille, ettei pakastuslämpötilan pudottaminen -18C ==> -35C ole hyötyä. Lisäksi kalan osalta vastaan puhuu se, että rasvojen härskiintymiseen käytetyllä lämpötilalla on vain rajallinen vaikutus. Eli kalanrasvat härskiintyvät oli pakkanen lähes mitä hyvänsä
"Nopea pakastaminen näyttäisi olevan ensiarvoisen tärkeää"
Näin nuo norjalaisetkin asian näkevät ja tekevätkin. Kalojen (rapujenkin) pakkasvarastot suuria -18 - -20 pidettyjä tiloja. Varsinainen pakastus (ja sitä ennen saaliin käsittely) tehdään n.2x2x2 metriä kokoisissa kaapeissa, missä tiuhassa välilevyjä, joissa putkissa juoksee nestemäinen kaasu. Fileoidut, pakastetut kalat pakastuvat näiden välilevyjen puristuksessa joissakin minuuteissa kaliseviksi jääpaloiksi.
Ei nopea pakastus ole aina tärkeää, eikä kotioloissa varsinkaan. Sillä on suurin etu kaunis pinta, joten kaupallista sekin..
Esimerkiksi marjat ja sokeria sisältävät elintarvikkeet säilyvät ehjinä hitaassa pakastuksessa ja lopputulos on selkeästi parempi. Vielä kauempana aiheesta, mutta eläviä soluja pakastettaessa solu/kudospankkiin hidas pakastaminen on äärimmäisen tärkeää.
Ruuan tai kalan säilyvyyden kannalta jollain -35C ei saavuteta mitään osoityetavissa olevaa hyötyä. Tietysti itse kukin luulee mitä hyvänsä, mutta onko se totta ja yleistettävissä onkin kokonaan toinen tarina.
Jos olet eri mieltä niin osoita jokin luotettavan tahon tekemä tutkimus asista. Se mitä luulet, ei ole vänkäämisen arvoinen asia.
Tommonen: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.vtt.fi/...
"Connellin (1990a) mukaan rasvaton kala säilyy pakkasvarastossa 4 - 8 kuukautta, jos
lämpötila on -18C, mutta 8 - 24 kuukautta, jos lämpötila on -30C. "
Sivulla 12 on esitetty eri kalalaatujen säilyvyydet eri lämpötiloissa. Eri laatujen säilyvyyden välillä on eroja, mutta -30 asteessa säilyvyys on aina 2-3 kertainen -18 asteeseen verrattuna.
Asia loppuun käsitelty?
Ruuan tai kalan säilyvyyden kannalta jollain -35C ei saavuteta mitään osoityetavissa olevaa hyötyä. Tietysti itse kukin luulee mitä hyvänsä, mutta onko se totta ja yleistettävissä onkin kokonaan toinen tarina.
Jos olet eri mieltä niin osoita jokin luotettavan tahon tekemä tutkimus asista. Se mitä luulet, ei ole vänkäämisen arvoinen asia.
Kotipakastuksessa suurempi hyöty saadaan kun pakastetaan paksumpaan ja ilmatiiviimpään materiaaliin.
Pakastuslämmön marginaalierot saadaan hyödynnettyä vain jos pakastimessa on tyhjiö :D
pakastan aina mahdollisimman kylmässä. syyseuraus linkkiä tai tutkimusta ei löydy. iso arkkupakastin ja vakumoidut fileet levitetään ympäri pakastinta. ei siis tyylillä kaikki fileet muovipussiin ja pakkasen nurkkaan. näin näkee ihmisten toimivan paikoissa joissa on yhteinen pakastin. uskon tuohon nopeaan pakastamiseen ja kalat on säilynyt hyvin tähän asti ainakin. vanhimmat syödyt fileet on varmaan 16kk vanhoja. yksittäinen file on umpijäässä -30c muutamassa tunnissa, kun taas filepussi ei ole umpijäässä edes vuorokaudessa.
Itse olen kalat ja lihat käärinyt ensin folioon ja sitten vakuumiin. Viime viikolla pakastimenvaihdon yhteydessä löytyi 2016 pakastettua hirveä ja se oli kuin suoraan jahtivajalta otettua. Folio ehkäisee jääpoltteen muodostumisen tuotteen pintaan. Ja -18 on pakastin meillä aina. Hyvin säilyy, sillä pakastinhan ei ole kuin välivarasto joesta ruokapöytään. Vai minkä vuoksi kalaa tai lihaa pitää säilyttää tarkoituksellisesti pari vuotta.
Ruoanlaittohan on täynnä uskomuksia ja niin saakin olla. Henkinen puoli on jo puolet mausteista.
Tieteelliseltä puolelta nopealla pakastamisella haetaan sitä, että runsaasti vettä sisältävän elintarvikkeen sisältämä vesi jäätyisi nopeasti, jolloin veden kiteytyminen ei rikkoisi lihan rakennetta yhtä paljoa. Eli vesi tulee saada jäätymään nopeasti.
Yleensä nopea pakastus hätwhdään nestetyppeen upottamalla, mutta kotioloissa voi koettaa edellisen vinkkejä. En tosin tiedä onko sillä kotipakastajalle yhtään mitään hyötyä.
Runsassokerisilla marjoilla taas sokeri aiheuttaa päinvastaisen jäätymistapahtuman, eli hidas pakastus pitää rakenteen kunnossa.
Suosittelen kuitenkin panostamaan ensisijaisesti vahvaan muoviin, ja jos aikoo pakastaa pitkiä aikoja, folioon joka estää tehokkaasti ilman kulkemisen vakuumipussin läpi.
"Connellin (1990a) mukaan rasvaton kala säilyy pakkasvarastossa 4 - 8 kuukautta, jos
lämpötila on -18C, mutta 8 - 24 kuukautta, jos lämpötila on -30C. "
Sivulla 12 on esitetty eri kalalaatujen säilyvyydet eri lämpötiloissa. Eri laatujen säilyvyyden välillä on eroja, mutta -30 asteessa säilyvyys on aina 2-3 kertainen -18 asteeseen verrattuna.
Asia loppuun käsitelty?
Ompas tosiaan yllättävän isot erot noissa säilyvyyksissä eri lämpötiloissa. Olen aina pitänyt itsestään selvänä, että kylmemmässä säilyy paremmin, mutta että erot ovat noin valtavat. Se on kyllä yllätys.
-30 asteessa säilyvyys on tutkimusten mukaan jopa 2-3 kertainen -18 asteeseen verrattuna.
Sitten jos lisätään vakumointi, on erot aivan uskomatonta luokkaa. Vakumoitu kala -30 asteessa säilyy jopa 15 kertaisen ajan hyvänä verrattuna vakumoimattomaan kalaan -18 asteessa.
Esimerkiksi marjat ja sokeria sisältävät elintarvikkeet säilyvät ehjinä hitaassa pakastuksessa ja lopputulos on selkeästi parempi. Vielä kauempana aiheesta, mutta eläviä soluja pakastettaessa solu/kudospankkiin hidas pakastaminen on äärimmäisen tärkeää.
Kyllä nopealla pakastamisella pyritään vaikuttamaan jääkidealkioiden syntyyn ja itse jääkiteiden kokoon. Mitä isommat kiteet(hidas jäädytys) sitä enemmän valumaa sulatuksessa eli tuote kuivuu.
Ja mitä kylmempi pakastin:
- sitä nopeampi jäätyminen
- sitä vähemmän kuivumista umpioimattomissa tuotteissa
- sitä hitaampi rasvahappojen hapettuminen.
jne jne jne.
Kylmemmällä pakastimella saavutetaan hyvin runsaasti etuja tuotteiden säilyvyyden ja laadun kannalta.
fileestä kannattaa myös pyyhkäistä talouspaperilla ylimääräinen kosteus pois ennen vagumointia. sauman poltto onnistuu varmemmin ja käytäntö on osittanut että lohi ainakin säilyy ulkonäöllisesti paremmin. alumiinia pidän jonkun moisena myrkkynä enkä siksi käytä sitä, koska ilmankin pärjää ihan hyvin. 18kk säilyvyys pitäisi riittää.
Ennen vakumointia voi kalan vaikka kastaa veteen, jotta päällä on ohut vesikerros. Kuivaamalla kalan ei saavuta mitään hyötyä. Alumiinifolio on paras suoja muovin alla, mutta myös vesi suojaa hieman. Teollisuudessa käytetään joskus (käytettiin) tekniikkaa, jossa kalan pinta jäädytettiin, ja sitten kala kastettiin kylmään veteen. Näin kalan pinnalle muodostuu suojaava vesikerros ennen varsinaista kalan pakkaamista ja pakastamista.
Kylmemmällä pakastamisella ei kalan säilyvyydellä saavuta kotioloissa mitään. Täytyy mennä vähintään tuonne -80 jotta saavutetaan jotain konkreettistä hyötyä rasvahappojen hitaammassa hapettumisessa. Kaikki hyöty saadaan paremmalla ja tiiviimmällä pakkaamisella. Marginaaliset erot lämpötilassa ovat täysin merkityksettömiä pakastuslämpöön verrattuna.
fileestä kannattaa myös pyyhkäistä talouspaperilla ylimääräinen kosteus pois ennen vagumointia. sauman poltto onnistuu varmemmin ja käytäntö on osittanut että lohi ainakin säilyy ulkonäöllisesti paremmin. alumiinia pidän jonkun moisena myrkkynä enkä siksi käytä sitä, koska ilmankin pärjää ihan hyvin. 18kk säilyvyys pitäisi riittää.
foliossa myrkkyä. Eskimo teollisuuskäyttöön tehty alumiinifolio ei voi sisältää myrkkyä. Tosin mitäs väliä sillä on, jos Väylän kalaa vakumoi, tuleeko pikkaasen lisää myrkkyä. Kaikki me täällä kuollaan joskus. Ja folionkäyttö estää tuotteen maistumista pakastimelle, joten ei ole tyhjänpäiväistä käyttää.
Jos vakumoi, niin folio mielestäni turha. Lisäksi folio hidastaa kalan jäätymistä, vähänkin paksumpi folio hidastaa sitä merkittävästi.
Jos ei vakumoi, niin tiukka folio voi hyvinkin parantaa tuotteen säilyvyyttä hitaammasta jäätymisestä huolimatta, koska se toimii vakumin tavoin (folio estää hapen kulun pakkauksen sisään, mitä esim ohut pakastepussi ei tee).
Et ota huomioon, että folio estää ilman kulkemisen fileen pintaan.
Kalan pakastamisessa n opea jäädytys on toissijaista, ja jopa melko merkityksetön paha, jos vertaa ilman aiheuttamaan pakkasen makuun. Eli siis kalan rasvan eltaantumiseen pakastamisessa, joka on seurausta siitä kun kala altistuu hapelle ja kalan rasvahapot hapettuvat.
Folio estää hapen kulkemisen vakumoidun muovin läpi todella tehokkaasti, koska folio muodostaa kalvon suoraan vakuumimuovin alapuolella. Ajatteleppa nyt, kun happi läpäisee muovin, on sen alla heti ilmaa läpäisemätön folio joka estää ilman pääsyn kalaan. Jos foliota ei ole, ilma pääsee kosketuksiin kalan kanssa.
Vakumoimattomassa kalassa folio taas voi olla turha, koska ilmalle on joka tapauksessa reittejä päästä kalaan asti, toisin kuin tiivissä vakuumipussissa.
"... tiukka folio voi hyvinkin parantaa tuotteen säilyvyyttä hitaammasta jäätymisestä huolimatta, koska se toimii vakumin tavoin (folio estää hapen kulun pakkauksen sisään, mitä esim ohut pakastepussi ei tee)"
Meikäläinen käyttää 120ym vakuumipusseja, joissa ilmanpitävä/hapenpitävä kerros n. 2 kertaa paksumpi kuin 90 ym pusseissa. Ja pakastin täysillä n. -32 astetta.
Lohikin säilyy erittäin hyvin.
Hauki, kuha ja ahven helposti yli 12kk täysin priimana.
Kylmyyttäkin tärkeämpi on mielestäni vakumointi, ja 120ym pussit on selkeästi parempia kuin ohuemmat.
Hyvän vakumoinnin ja todella kylmän lämpötilan kun yhdistää, niin ei ole tarvinnut makuhaitoista kärsiä. Minun kala on aina priimaa, lähes tuoreen veroista. Hyvällä käsittelyllä ja oikeilla pakastusmetodeilla saa ihmeitä aikaan.
Et ota huomioon, että folio estää ilman kulkemisen fileen pintaan.
Kalan pakastamisessa n opea jäädytys on toissijaista, ja jopa melko merkityksetön paha, jos vertaa ilman aiheuttamaan pakkasen makuun. Eli siis kalan rasvan eltaantumiseen pakastamisessa, joka on seurausta siitä kun kala altistuu hapelle ja kalan rasvahapot hapettuvat.
Folio estää hapen kulkemisen vakumoidun muovin läpi todella tehokkaasti, koska folio muodostaa kalvon suoraan vakuumimuovin alapuolella. Ajatteleppa nyt, kun happi läpäisee muovin, on sen alla heti ilmaa läpäisemätön folio joka estää ilman pääsyn kalaan. Jos foliota ei ole, ilma pääsee kosketuksiin kalan kanssa.
Vakumoimattomassa kalassa folio taas voi olla turha, koska ilmalle on joka tapauksessa reittejä päästä kalaan asti, toisin kuin tiivissä vakuumipussissa.
Eihän näitä ohjeita ja vinkkejä kannata huomioida, jos on liian viisas. Jokainen voi säilöä tavallaan. Rumasti suolaa vaan ja tynnyriin ja kellariin. Kyä säilyy. Eikä maistu foliot eikä muovit, mutta ei maistu kyllä kalakaan. Suolanpuute tosin häviää kehosta pari lohta syödessä.
Hyvälaatuinen paksu vakuumipussi on käytännössä täysin ilmatiivis, happi ei pääse siitä läpi.
Ainakin teoriassa ylimääräinen tavara (esim folio) pussin ja kalan välissä jättää pakkaukseen enemmän ilmaa ja happea. Veikkaan että myös käytännössä. Kukin saa tietysti pakastaa ihan miten haluaa, folion kanssa tai ilman.
Väärin ajateltu. Vaikka tiiviys silmämääräisesti säilyisi, päästää muovi aina happea pieniä määriä läpi. Tämä pieni määrä riittää pilaamaan pakasteen ylipitkissä säilytysajoissa.
Samasta syystä olut pakataan lasipulloihin ja alumiinitölkkeihin (varmaan hurjaa alumiinin myrkkyihin uskoville). Muovipullossa olut ei säilyisi ja happi alkaisi pilata tuoteen. Mehuja, limppareita ja teollisia siidereitä voidaankin pakata muoviin, koska näissä happi ei aiheuta makuhaittoja, ja lisäaineilla voidaan hapettuminen jopa estää.
Sivut
Lisää uusi kommentti