Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Hirmumyrsky Mauri 18
Anonymous
21.09.2018 - 13:13
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
No fake newssejä suoltavalta medialta ei voi muuta olettaa.
Tai olivathan nuo tuulenrippeet aiemmin hirmumyrsky toisella puolella maapalloa :D
Lauantaille lupaa 17ms puuskissa mutta se nyt on perus syys myräkkä.
Kannattaa kuitekin vesialueilla liikkuvien katella säätiedoituksia tarkempaan, ettei myräkät yllätä, jotkut trombit yms. voivat olla paikallisia, niin silti voi yllättää, vaikka kuinka varautuisikin. Joskus myrsky tuloo aevan puskista ja vie talosta katon.
https://yle.fi/uutiset/3-10416394
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Tuuli-irrotti-omakotitalon-katon-ja-...
Kyllä laitoksen merisää näyttää kokopäivälle 15m/s. Nytkin on 11m.
https://yle.fi/uutiset/3-10416394
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Tuuli-irrotti-omakotitalon-katon-ja-...
Tais viedä vähän muutakin tuosta torpasta =)
1988 tai -87 kun Suomenlahdella oli SM cupin osakilpailu vetouistelussa. Tuolloin tuuli oli 17 m/s ja avoveneellä oltiin kalassa. Yksi turska, vajaa kaksi kiloa tuli saaliiksi jos en pahasti muista väärin. Vuosi oli kuitenkin se kun Korjus heitti kultaa seipäässä tai keihäässä tai no jossain, jota heitetään.
1988 tai -87 kun Suomenlahdella oli SM cupin osakilpailu vetouistelussa. Tuolloin tuuli oli 17 m/s ja avoveneellä oltiin kalassa. Yksi turska, vajaa kaksi kiloa tuli saaliiksi jos en pahasti muista väärin. Vuosi oli kuitenkin se kun Korjus heitti kultaa seipäässä tai keihäässä tai no jossain, jota heitetään.
Soulissa 1988.
Olin noihin aikoihin ongella Istanbulissa Euroopan ja Aasian rajalla. Sillankorvassa. Ideana oli onkia pikkukalaa, jota eräs paikallinen hemmo paistoi sämpylän väliin kojussaan. Jäin jeesaamaan hetkeksi. Ei tuullut yhtään. Siellä keskemmällä meni kaikenlaisia proomuja, jotka sanoivat pääm.
Niin se aika kuluu.
Netistä löytää näitä asiallisia "uutisia". Totuuden jälkeinen aika. Ei voi uskoa kuin itseensä.
... huolimatta olen pariin osunut. 80-luvun alkua, Mauri tai Manta tjms. Vanhempien kanssa Kihdillä kun keskinopeus pitkään 23 m/s. Ei tullut vanhemmillakaan mieleenkään kalastaa. Vaikuttavin oli kuitenkin Tapani (lainaus Ilmatieteenlaitokselta): """Tapaninpäivänä (2011-2012) Suomeen saapui erittäin voimakas matalapaine, joka liikkui Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yli itään. Tuulet olivat voimakkaimmillaan matalapaineen eteläpuolella alkuyöstä iltapäivään. Myrskyä (10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 21 m/s) mitattiin lähes kaikilla Suomen merialueilla. Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan suurin keskituulen nopeus oli 28,5 m/s Kaskisten kaupungin edustalla.""" Lasten ja vaimon kanssa mökillä Lounais-Suomessa. Vesi paikallisesti ++ 150 cm. Jotain väliltä kiehtovaa ja jo pelottavaakin. Autotkin kylpi rantaparkkiksella oikein huolella. Oli mukavaa katsoa ja nyt muistella kun ei itsellemme kuitenkaan sattunut pahemmin. Monelta metsänomistajalta meni omaisuus jos vakuutukset eivät kunnossa. Edelleen pidän kun saa vain olla maissa.
... jotenkin en huomiselta kauheita odota... toivottavasti kuitenkin jotain "kameralle sopivaa". ;-)
... kannattaa kuitenkin "vähän tsiigaa ympärilleen". :-)
Itse muistan parhaiten syysmyrsky Aarnon 16.11.1978
Olin 13, ja vesille ei menty. Tullessani koulusta, viereisellä pellolla räjähti muuntaja. Oli värien kirjoa. Se oli vaarallista. Puun oksia lenteli paksujakin, runkoja kaatui tielle.
Lainaan vähän metiaa...
SYYSMYRSKY AARNO
Voimakas syysmyrsky teki tuhoja lähes koko maassa. Pitkin Pohjanlahden rannikkoa tuiversi muutaman tunnin ajan länsimyrsky, jonka puuskat yltyivät 30 metriin sekunnissa. Kemissä ja Porissa mitattiin kovimmillaan 32 m/s tuulenpuuskia ja sisämaassakin puhalsi paikoin 25 m/s. Ilmatieteen laitoksen virallisen tilaston mukaan suurin 10 minuutin keskituuli 27 m/s mitattiin Korsnäsin Moikipäässä, maatuuli Porin lentoasemalla 18 m/s.
Myrsky koetteli pahiten Pohjanmaata ja Pohjois-Hämettä, jossa viimemainitussa puita kaatui jopa kymmeniätuhansia runkoja. Sähkö- ja puhelinlinjat vaurioituivat, tiet olivat ajoittain poikki, peltikattoja irtautui. Ruovesi oli yksi pahiten myrskystä kärsinyt kunta. Sähköt olivat poikki viitisen tuntia ja varusmiehiä kutsuttiin avuksi raivaamaan teitä. Kuopion ja Mikkelin lääneissä myrsky niinikään kaatoi puita maanteille ja sähkölinjoille.
Irronneet ja putoilevat peltikatot sekä kaatuneet puut aiheuttivat yksistään Vaasassa 20 auton vaurioitumisen. Tampereella Näsinneula huojui niin voimakkaasti, että harvoista asiakkaista useimmat palasivat nopeasti alas.
Oulun seudulla ja Kainuussa voimakas lumimyrsky teki hetkessä maisemasta talvisen. Oulussa lunta satoi 15 cm.
Pohjanmaan laajoilla tuhoalueilla ei kaiketi vieläkään ole päästy uusiin sahapuuhakkuisiin Aarnon jäljiltä.
niin no täällä on lähes tyyntä ja syysmyrky on nyt sitten rantautunut suomeen, eli ei kannata heittää papereita kolmannen kerroksen tai sitä korkeammalta parvekkeelta saattavat lentää usean metrin päähän.
Tarkistettu iäkkäämmiltä kanssaveneilijöiltä (pari venekuntaa) . Tuo Mantaha oli aika leppoisa , kun keskinopuksia katsotaan . Silloin saatoin kalastaa . Jatka korkki auki vaan .
https://myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria/130-1982
Tarkistettu iäkkäämmiltä kanssaveneilijöiltä (pari venekuntaa) . Tuo Mantaha oli aika leppoisa , kun keskinopuksia katsotaan . Silloin saatoin kalastaa . Jatka korkki auki vaan .
https://myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria/130-1982...
Jostain syystä tipahti nimimerkki pois käytöstä mutta suoruuden merkeissä tässä nimellä : pariin otteeseen vastailin "Korkki kiille" . Eli Mauri se oli -82 kun Kihdillä ainakin hönki . Kuten alunperin sanoin : "tjms" , ei jaksa kaikkea tarkistaa näihin keskusteluihin . Mutta nyt sekin tuli tehtyä . Ett simmottis . ;-) Nyt siellä taas korkki auki . :-D ;-)
20.08.2004
KONTIOLAHDEN TROMBI, YKSI SUOMEN TUHOISIMMISTA
Pohjois-Karjalassa voimakkaan ukkospilven yhteydessä syntyneet tuulivahingot aiheutti Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi, mahdollisesti useampikin. Lisäksi puustoa kaatoivat pienialaiset hyvin voimakkaat ukkospuuskat eli syöksyvirtaukset.
Tapahtumapäivänä perjantaina 20.8 Suomessa vallitsi lounaanpuoleinen ilmavirtaus, jossa kostean ja lämpimän ilmamassan kieleke liikkui maamme yli koilliseen. Keskipäivällä maan länsiosaan syntyi runsaasti ukkoskuuroja, jotka liikkuivat nopeasti koilliseen. Iltapäivällä kuuroalueen kaakkoiskulma liikkui osittain Pohjois-Karjalan yli. Tuulivahinkoalueen eteläpuolella oli koko päivän lähes sateetonta (Ilmatieteen laitoksen meteorologien Jenni Teittisen ja Ari-Juhani Punkan raportista).
Outokummussa ja Polvijärvellä tehtiin havaintoja 30 mm:n rakeista.
Ilmatieteen laitoksen tuhojälkitutkimuksessa vahinkojen laatuun perustuvan arvion mukaan Viinijärvellä tuulen nopeus ylitti 33 metriä sekunnissa. Idempänä Höytiäisen ympäristössä tuulen suurin nopeus pyörteen reitillä oli arvion mukaan laajoilla alueilla yli 50 m/s, paikoin lähes 70 m/s. Näin voimakkaat tuulet tekevät täystuhoa tiheäkasvuisessakin metsässä ja hajottavat vankkarakenteisia rakennuksia.
Trombin tuhojäljen reittikuvaus:
Trombin ensimmäiset vahingot syntyivät Outokummun eteläpuolella sijaitsevan Sysmäjärven ja valtatien 17 Joensuu – Kuopio välissä, lähellä Outokummun ja Liperin rajaa. Sieltä trombi suuntasi itäkoilliseen Nauvunkankaan ylitse Ahonkylää sivuten Viinijärvelle, jonne matkaa tuli noin 3,5 km. Järven päällä useat silminnäkijät havaitsivat vesipatsaan. Pyörre kaatoi mennessään puita pikkusaarista ja aiheutti vahinkoa myös muutamille rakennuksille. Noin kolmen kilometrin vesistön ylityksen jälkeen se kaatoi vielä puita Harmaasalon Vekarusniemessä ja Laikanlahden tienoilla heikentyen heti sen jälkeen. Viinijärven isommalta selkävedeltä ja itärannalta ei ole tiedossa tuhojälkiä.
Toisen ja laajemman tuhoalueen alkupää sijaitsi noin kolme kilometriä Sotkuman kylän koillispuolella Vehkalammen kohdilla, josta trombi liikkui leventyvää tuhojälkeä tehden kohti Höytiäisen rantaa. Tukittuaan Katintien Kunnasniemellä tuhoura oli jo noin 200 metriä leveä ja matkaa Höytiäiselle runsas kilometri. Trombin maamatka ennen järven päälle siirtymistä oli noin 6 km.
Trombi jatkoi matkaansa voimakkaana Höytiäisen yli aiheuttaen suuren tuhon matkalle osuneiden saarien puustolle. Ehkäpä vaikuttavin näky uutiskuvissa oli trombin Jouhtenisen saaren läpi runnoma puoli kilometriä leveä jyrkkäreunainen tuhoväylä, josta kaikki puusto oli lakoontunut totaalisesti. Ilmakuvista oli nähtävissä, kuinka puut olivat kaatuneet eri suuntaisiin jonoihin ja myös pyörteenomaisiin kuvioihin.
Yli 10-kilometrisen selkäveden ylitettyään myrsky puhkui maihin Höytiäisen itärannalla Kivelän kohdalla tehden selvää mm. Jari Kerosen hirsihuvilasta. Seuraavaksi se ylitti kuutostien katkaisten liikenteen ja hiipui viimein Latvajärven itäpuolisen Latvavaaran rinteisiin lähelle Latvavaarantietä, lähes viiden kilometrin päähän Höytiäisen rantaviivasta. Trombin toisen tuhoväylän lähtöpisteestä kertyi matkaa yli 20 km.
Sanomalehti Karjalaisen uutisointia
TROMBI HAJOTTI KAIKEN TIELLEEN OSUNEEN
Harvinaisen voimakas trombi ja myrskytuuli aiheuttivat laajaa tuhoa Polvijärvellä ja Kontiolahdella Perjantaina iltapäivällä klo 17-18 välillä. Puita kaatui satojen hehtaarien alueelta, ainakin yksi talo tuhoutui ja lukuisia kesämökkejä jäi kaatuneiden runkojen alle. Myrsky katkoi teitä ja sähköjä laajoilta alueilta. Valtatie 6 oli poikki puolisen tuntia, kun puita oli kaatunut trombin ylityspaikassa noin 500 metrin matkalla. Trombin kulkureitillä olleita mökkejä ja taloja tarkastettiin illan aikana mönkijöiden avulla.
Sähköittä jäi pahimmillaan Kontiolahdella ja Enossa 2500 taloutta. Suurimmat vauriot tapahtuivat Kontiolahti – Varparanta – Heinävaara – alueella. Sähköt saatiin valtaosin palautettua jo seuraavaan yöhön mennessä. Asiaa auttoi se, että tiestö saatiin trombin jäljiltä yllättävän nopeasti puhtaaksi puista. Suurin osa pikkuteistäkin oli liikennöitävässä kunnossa jo ennen puoltayötä.
Sähkölinjoja jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan muutamia kilometrejä, kun sekä pylväät, että johdot olivat hävinneet puuröykkiöiden alle. Niinpä Varparannassa oli vielä sunnuntai-iltana muutama vapaa-ajan asunto vailla virtaa.
Trombin laaja tuhoalue kiinnosti monia ja poliisin varoittelusta huolimatta sivulliset häiritsivät aluetta raivanneita jopa niin, että raivauskaluston siirtelyssä oli vaikeuksia.
Pohjois-Karjalan Metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Matti Saramäki arvioi metsää kaatuneen arviolta 500 hehtaaria, josta 200 ha Höytiäisen länsipuolella ja loput itäpuolella.
- Kunnasniemeltä alkavalla kymmenen kilometrin pituisella ja jopa 500 metrin levyisellä tuhoväylällä tuho oli totaalista: Maata vasten makaa nyt 50 000 – 100 000 kuutiota puuta. Tuhoura oli hyvin selvärajainen, reuna erottui selkeästi kuin aukkohakkuu. Siitä, mihin täystuho loppui alkoi metsä, josta oli kaatunut vain yksittäisiä puita.
Arvon alenemisesta koituu noin miljoonan euron tappiot, 10-20 euroa kuutiolta. Myrskytuhojen yhteydessä arvosta katoaa karkeasti ottaen puolet. Korjuutyö on tavanomaista kalliimpaa ja hankalampaa, mutta selväpiirteinen tuhoalue helpottaa sitä. Vain harvalla metsänomistajalla on täysarvovakuutus myrskytuhojen varalta.
Länsi-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen Outokummun alueella tuhoja on löytynyt Laikanlahdella, Harmaasalon Vehkarusniemessä ja suuremmin Ahonkylässä ja Nauvunkankaalla, 300-400 metriä Outokummun rajasta Liperin puolella. Puita on kaatunut mm. Joensuu – Kuopio-radan kahta puolta Sysmäjärven läheisyydessä (Outokummun seutu-lehdestä nämä tiedot).
”Pikkuserkku” rellesti Ilomantsissa
Isot tuhot aikaansaaneella Polvijärven – Kontiolahden myrskyllä oli pikkuserkku Ilomantsissa. Ilajan Koivuvaaran ja Möhkön Aajevaaran välisen tien varressa. ns. Seitenkirveisen alueella oli puita lakoontunut maisemakaupalla.
Karjalaisen mukaan joissakin paikoissa puita oli tien varressa pitkällään röykkiöittäin ja niiden eri suuntiin törröttävät juurakot kertoivat pyörteisyyttäkin olleen ilmassa. Tien yli oli kaatunut noin puolen kilometrin matkalla alueen tiheää valiomännikköä ja lauantaina puita raivasi ilomantsilainen monitoimikoneurakoitsija Timo Pesonen.
- Kun tulin aamulla paikalle, ensimmäinen ajatus oli, että olenko ajanut harhaan. Kone oli tuolla parin kilometrin päässä, joten päivä alkoi estekävelyllä. Jos tämä myrsky olisi kulkenut viikko sitten, meillä olisi mennyt koko korjuuketju uusiksi, mietti Pesonen.
Tämä myllerrys oli tapahtunut samoihin aikoihin kuin muuallakin maakunnassa. Paikalla karhua metsästänyt seurue poistui alueelta kovan sateen alettua noin kello 17.30.
MYRSKYNSILMÄÄN JOUTUNEIDEN KOKEMUKSIA, KOOSTE
Viinijärvi
Pelastushelikopteri Ilmari sai trombin vuoksi hälytystehtävän. Viinijärvellä myrsky kulki saaren läpi ja mökillään ollut mies jäi kaatuneen puun alle loukaten selkänsä. Hänet vietiin hoidettavaksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Muita henkilövahinkoja trombin ei tiedetä aiheuttaneen.
Silminnäkijä: ”Yks kaks alkoi ulvominen”
Kalamestari Risto Kosonen näki sorsametsällä ollessaan trombin tuhovoiman saaressa, jossa pelastushelikopteri kävi.
- Ensin oli mahdoton ukonilma ja sitten tuli vettä jumalattomasti…yks kaks alkoi semmoinen ulvominen ja katsoin mantereen puolelta, että ei helvetti, kun kaikki nousee tuosta saaresta ilmaan.
- Sitten tuli kiire, kun se tuli tänne kohti. Onneksi se kääntyi saaren kohdalla selälle päin. Minulla oli sata metriä saareen. Myrsky liikkui niin nopeasti, että jos olisi sen alle joutunut, millään ei olisi kerennyt karkuun.
- En ole ikipäivänä tuommoista nähnyt ja vieläkin on onho olo, Kosonen päivitteli.
Pian hänelle paljastui, että trombi jätti jälkeensä myös henkilövahinkoja, kun tuhoutuneeseen saareen laskeutui pelastushelikopteri Ilmari.
- Ilmari kävi ensin saaressa ja laskeutui sen jälkeen toiseen paikkaan, jossa oli varmaan toista tuntia.
Kososelle jäi kuva, että trombi sai alkunsa Viinijärven ensimmäiseltä selältä, noin 400 metriä Viinijoesta. Kello oli tuolloin hieman vaille viisi iltapäivällä.
- Se ei tullut kaukaa, vaan alkoi mantereen ja veden rajassa.
- Saaresta ei ollut ikipäivänä mökkiä näkynyt. Nyt se näkyi selvästi, kun oli moottoritien levyinen aukko. Ei ikipäivänä voi uskoa, että luonnonvoimalla on tuommoinen voima, mitä se näytti. Lähti kaikki, sorsatkin meni pyörteen mukana, Kosonen ihmetteli.
Polvijärven Verkkolammin kylä, tuhojäljen alkutaipaleelta
”Nyt kaatui metsä” (Marja-Leena Airaksinen)
Olimme mieheni Karin kanssa kesäpaikallamme. Edellisenä päivänä hän täytti 50 vuotta ja seuraavaksi päiväksi oli kutsuttu juhlavieraita. Valmistelut oli suurin piirtein tehty ja istuskelimme mökin portailla taivasta tiiraillen noin kello 17. Taivas oli pilvessä ja ukkonen jyrähteli. Jyrähtelyn lomassa rupesi kuulumaan yhtämittainen, minuutteja kestävä jylinä, joka kuulosti vähän samalta kuin lentokone. Sitten alkoi tuulla voimakkaasti ja muutama sadepisarakin tuli, joten siirryimme sisälle.
Katsoimme ikkunasta. Äkkiä tuulen kohina yltyi, puiden oksat viuhuivat vinhemmin ja ilma oli täynnä roskaa, ruohoa ja lehtiä. Sanoin miehelleni, että mene äkkiä ottamaan valokuvia, jos saisi vaikka tämän ennen kokemattoman luonnonnäytelmän tallennettua. Mies meni portaille kuvaamaan.
Ilmassa alkoi lentää myös puiden latvoja ja samalla mies huusi portailla, että nyt kaatui metsä. Pihapiiriimme näkyi matalamman koivikon takaa vanhemman havumetsikön latvat, mutta silmänräpäystä myöhemmin ei näkyvissä ollut yhtään latvaa.
Metsää kaatui mailtamme noin 14 hehtaaria. Yhden pienen lämpäreen myrsky jätti kaatamatta. Mökille johtava tie oli tukossa monen sadan metrin matkalta ja myrskyn laannuttua alkoi soittokierros juhlavieraille. Piti keksiä reitti suunnalta, johon myrsky ei ulottunut. Pihapiiri säästyi trombilta, kun sen reuna jäi noin 100 metrin päähän.
Syksyllä alkoi raivausurakka metsäyhtiön urakoinnin jälkeen ja pihapiiri oli puita pullollaan. Keväällä äitienpäiväviikonloppuna alkoi uudelleenistutus. Tuhoalueella riitti vieläkin raivausta ja syksyllä odottaa uusi istutusurakka. Luonto kyllä ratkaisi vapaa-ajanvietto-ongelmat viimeisen päälle.
Outokummun seutu-lehdestä samaan tapaukseen liittyen:
Siinä hävisivät lähes kokonaan niin vajaa 30-vuotinen taimikko, kuin 40- ja 60-70-vuotiaat puutkin. Pyörre oli kiskonut puita mukaansa juurineen ja katkoi osasta latvat. Puunlatvoja löytyi sellaisistakin paikoista, ettei tiennyt mistä ne olivat peräisin.
- Ei se paljon säästänyt, vei kaiken edestään, Kari Airaksinen huokasi. Lohtuna oli vakuutusten kunnossa oleminen.
Kunnasniemi
Sakari Mustosen Kunnasniemellä sijaitseva kesämökki jäi kaatuneiden puiden alle. Palomiehet yrittivät vapauttaa mökkiä puiden puristuksesta, mutta yksi puu oli niin suuri, että nostoon tarvittiin järeämpää kalustoa.
Mustonen arvioi Kunnasniemen tuhouran leveydeksi 300 metriä. Itse hän ei myrskyn silmään joutunut. Osa puista kaatui juurineen, osa katkesi ylempää.
- Yksi mies haastoi nähneensä, kun iso petäjä nousi todella korkealle ilmaan ja tuli alas sieltä. Koko tapahtuma oli ohi kymmenessä minuutissa ja vettä tuli todella kovasti perään.
Höytiäisen itäranta
LUONTO EI ANTANUT YHTÄÄN ARMOA (Karjalaisen otsikko 23.8)
Höytiäisen ylittänyt trombi iski täydellä voimalla ensimmäiseksi Rauno Kerosen perheen tontille. Kello oli hieman yli viisi perjantaina, kun maisema muuttui ja vuosien työt tuhoutuivat.
- Äiti oli tullut juuri kotiin ja kertoi, että Höytiäiselle oli alkanut tulla harmaata sumua, mutta ei kiinnittänyt siihen enempää huomiota. Äiti oli olohuoneessa, kun taivas alkoi näkyä, poika Jari Keronen kertoi. Trombi vei katon ja imaisi ylimmät hirret pyörteisiinsä. Perheen äiti ehti pelastautua menemällä saunaan turvaan.
Kahdeksan vuotta vanhan hirsitalon katto lensi 50 metrin päähän pihatielle. Talon yläosan 230-millisiä hirsiä myrsky paiskoi kymmenien metrien päähän ja lankkuja löytyi jopa lähes kilometrin etäisyydeltä. Osa hirsistä tippui talon sisään, lisäksi vesi ja rakeet täydensivät myös sisustuksen tuhotyön.
Jari Kerosen 50 metriä pohjoisempana olleet kesämökki ja sauna kärsivät myös suuret vauriot ja venevaja oli kokonaan kateissa. Mies ei voinut kuin ihmetellä.
- Kuin pommin jäljiltä. Savupiippu on lentänyt 20 metriä. Ikkunan on puhaltanut saranoineen sisään. Sauna on siirtynyt viisi senttiä kivijalaltaan. Ainut mitä jäi ehjäksi oli kolme pulloa keskiolutta. Ne kyllä juotiin heti yön aikana. Onni ettei oltu ehditty tänne, olisi ollut hengenlähtö lähellä, Jari päivitteli.
Höytiäisen itäpuoli, kuutostie
”Edessä oli todellinen kaaos” (Tuija Hirvonen)
Olimme menossa Kolille 60-vuotispäiville, kun ihmettelimme Kontiolahden kirkon jälkeen edessä olevan taivaan outoa tummuutta. Alkoi sataa vettä roimasti ja salamoida. Minulle tuli kuskina ”kumma tunne” pysähtyä bussipysäkille. Puut kaartuivat luokille ja meitä hirvitti.
Olimme pysäkillä kymmenisen minuuttia. Kun lähdimme ajamaan eteenpäin, edessä oli todellinen kaaos. Trombi oli juuri puhaltanut ohi ja puita oli hujan hajan pitkin tietä, ja aukeaa metsää silmänkantamattomiin. Jouduimme pysähtymään. Soitimme hätäkeskukseen. Pian tulikin paloautoja ja ambulansseja. Miehet tekivät töitä hiki hatussa saadakseen tien ajokuntoon.
Entä jos emme olisi pysähtyneet? Olisimmeko olleet jossain ”huitsinnevadassa” autoinemme tai saarroksissa puiden seassa? Suojelusenkelit olivat taas kerran mukana.
Jalkojen tärinästä huolimatta jatkoimme matkaa ja pääsimme juhlan viettoon. Päivänsankari sai ikimuistettavan syntymäpäivämuiston! (Seuraavan päivän lehdistä vasta paljastui todellinen kauheus, emme arvanneet tuhon laajuutta).
Höytiäisen itäpuoli, Varparanta
”Vettä tuli vaakasuorassa ikkunan yläreunaan saakka” (Eero Inkinen)
Oli iltapäivä kesämökillä Höytiäisen rannalla. Vieraat olivat juuri lähteneet ja rupesin päiväunille. Heräsin nousevan ukonilman jyrinään. Menin ikkunan ääreen ja katsoin ulos, mutta en nähnyt järveä, joka on noin 15 metrin päässä mökistä. Vettä tuli vaakasuorassa aivan ikkunan yläreunaan saakka kovassa tuulessa.
Aikansa riehuttuaan ilma tyyntyi ja tein poislähtöä kotiin kirkolle. Ulos tullessa huomasin etten pääse kolmen metrin päässä olevaan autoon matalissa kengissä: vettä oli pihamaalla sen verran, että piti hakea kumisaappaat.
Ensi silmäyksellä en havainnut ympäristössä vaurioita, mutta ajettuani noin 40 metriä huomasin suuren männyn kaatuneen tielle ja estävän etenemiseni. Ei hätää, hakemaan mökiltä moottorisahaa ja raivaushommiin.
Matka jatkui, kunnes mökkitiellä oli taas puu poikittain. Ei kun takaisin hakemaan sahaa ja taas savottaan. Viisastuneena otin sahan mukaan, jos vielä olisi esteitä.
Matkalla kirkonkylään 6-tiellä alkoi näkyä melkoista tuhoa. Palokunta oli jo raivaamassa tietä auki. Vasta silloin tajusin, että jos trombi olisi sattunut mökkini kohdalle, en ehkä olisi tätä kertomassa. Asia kiinnosti tuttavia Etelä-Suomea myöten ja he soittelivat ja kyselivät tapauksesta, koska tiesivät, että mökki sijaitsee alueella.
Höytiäisen itäpuoli
”Navetassa eläimillä oli pakokauhu” (Jorma Takkunen)
Iltapäivällä olin menossa navettaan töihin ja näytti tulevan ukkonen. Töissä huomasin, että rupeaa tuulemaan. Yhtäkkiä tuuli yltyi hirmu kovaksi. Pihamaalla lenteli paljon tavaraa ilmassa. Peltikattoa hävisi noin 800 neliömetriä.
Navetassa eläimillä oli pakokauhu. Vettä tuli sisälle paljon kun kattoa ei ollut enää. Ulkona syntyi paljon tuhoa. Laakasiilo oli hajalla,. Hirsinen vanha kuivurirakennus hajosi, puolet siitä lensi 20 metrin päähän. Lehtikuusikujasta kaatuivat kaikki puut.
Höytiäisen rantahuviloilta lensi lautaa ja kattohuopaa pelloille. Osa meidän kattopelleistä lensi puolen kilometrin päähän. Huvila rannalta särkyi ja tuli paljon muutakin vahinkoa. Myöhemmin meidän kohdalla Höytiäisen rantatiellä kävi muutama tuhat uteliasta.
Trombin silminnäkijä Kontiolahden satamasta
”Eihän tuollaista voinut uskoa todeksi” (Irma ja Antero Mutanen)
Taivas oli synkkä järvenselällä, niin kuin ukkosen edellä ja tuuli kääntyi hetkessä päinvastaiseksi. Kuului kova humina ja näytti niin kuin olisi satanut hirveästi, harmaalta, jonka läpi näkyi kartiomainen vesipatsas, joka nousi järvestä ylöspäin. Antero sanoi luulleensa sitä harhakuvaksi, sillä eihän tuollaista voinut uskoa todeksi.
Kestoltaan luonnonilmiö oli noin 10-15 minuuttia. Sen jälkeen näimme tarkasti katsoen aukon saaren puustossa. Satamassa oli tuulenpuuskan mentyä tyyntä, eikä ollut juuri pilviäkään.
Viimeinen rynnistys lähellä Latvajärveä
Ruoholahdentietä ajettaessa puut olivat kaatuneet tien toisella puolella menosuuntaan, vastakkaisella puolella tulosuuntaan. Pyörre asetteli puut mielensä mukaan. Samoin kävi Enna ja Veijo Virran kesämökillä. He olivat siellä trombin iskiessä.
- Naapurin vene tuli maalle, ja meidän on missä lie järvellä., Veijo Virta kertoo ja osoittaa pihalle ristiin rastiin katuneita puita.
- Aloin katsomaan, että mistä se katto vuotaa, Veijo naurahtaa hetkestä ennen kuin havaitsi katon kadonneen mökin toiselta sivustalta. Virtojen pihan jyllääminen oli trombin viimeisiä voimankoetuksia. Trombi jatkoi vielä Latvajärven yli saaria parturoiden, kunnes voima loppui Latvavaaran rinteille.
Trombin jäljet kiinnostivat
Trombi poiki mittavien tuhojen lisäksi ainakin yhden matkailuidean. Laivuri Antero Mutanen Kontiolahdelta järjesti elo–syyskuussa m/s Aallotar–laivallaan trombiristeilyjä, joilla tutustuttiin Höytiäisellä olevaan ainutlaatuiseen Jouhtenisen saareen.
Trombi niitti nurin mäntymetsän kulkiessaan pääosin Metsähallitukselle kuuluvan saaren eteläosan poikki 500 metrin levyiseltä ja 800 metrin pituiselta matkalta. Näky on vaikuttava laivan saapuessa saaren länsipuolelle ja siinä riitti ihmettelemistä kuudella trombiristeilyllä yhteensä noin 120 henkilölle.
Kaikkiaan puuta on nurin saaressa noin 10 000 kuutiota. Ainoastaan rannan tuntumassa olleet nuoret puut olivat säilyneet pystyssä. Saaren korkein kohta, Sirnitsanharju, on 60 metriä korkea ja trombi kulki sen eteläpuolelta. Viereinen Heikinluoto oli pyyhkäisty putipuhtaaksi.
Risteilyjä jatkettiin seuraavana keväänä. Jouhtenisen saari on jätetty toistaiseksi luonnontilaan.
https://myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria/84-2004
Itse olin keskellä isoa selkää trombin tullessa niskaan.
Hävetti niin paljon oma veneily, jotta en pahemmin asiasta edes silloin puhunut. Aivän älytön ihme piti hengissä.
Että siitä Berttilille!
https://myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria/84-2004
Itse olin keskellä isoa selkää trombin tullessa niskaan.
Hävetti niin paljon oma veneily, jotta en pahemmin asiasta edes silloin puhunut. Aivän älytön ihme piti hengissä.
Että siitä Berttilille!
2004 pielisen yli mennyt trombi oli todella paha. Uutisissa haastateltiin mökkiläistä, jonka saaren myrsky oli tuhonnut ja mökin. Oli itku miehellä silmässä, kun vuosikymmenien työ valui hukkaan
Toinen oli tämä muistaakseni 2007 pyyhältänyt tromb/voimakas syöksyvirtaus joka pyyhälsi yli keski-suomen ja pohjois-savon, niitti metsää kunnolla ja myrskytuhoja tuli. pitkälle matkalle.
Itse matkasin Pielisellä sorsametsälle tuolloin. Ei pahemmin näkynyt muita veneilijöitä :D
Vakaa, paikallinen, vanerivene toimi yllättävän kovassakin kelissä.
Hissukseen voimistuvaa. Yöllä 10-15 ms. Perämerellä voi olla suuri aallonkorkeus ja enimmillään 21 ms. Itäisellä Suomenlahdella (Kotka, Virolahti) päästään huomenna enimmillään seitsemääntoista.
Näin siis Ilmatieteen laitoksen ennuste.
Syksyä pukkaa, mutta eiköhän tässä nyt jäädä henkiin.
Knud-myrskyn odotetaan saapuvan Suomeen huomenna lauantaina. Maa-alueilla puuskissa tuulen nopeus voi olla jopa 20 metriä sekunnissa, mitä voi jo sanoa vaarallisen voimakkaaksi.
Ite olin kaskisten ulkokareilla teltassa kun oli puuskissa 50ms ja aallonkorkeus 2m
Meinas olla terhillä hankala päästä maihin.
https://myrskyvaroitus.com/index.php/myrskytieto/myrskyhistoria/84-2004
Itse olin keskellä isoa selkää trombin tullessa niskaan.
Hävetti niin paljon oma veneily, jotta en pahemmin asiasta edes silloin puhunut. Aivän älytön ihme piti hengissä.
Että siitä Berttilille!
Emme mekään Kihdillä ihan omasta tahdostamme jalkoihin jääneet . Yllätti vaan keli vissiin aika nopeasti kun molemmissa venekunnissakin oli ihan pätevät merimiehet kippareina joten osaavat yleensä katsoa hieman pidemmälle . Kihdin eteläosassa kuitenkin on jo lääniä aika hyvin ja kun keli ottaa otteen niin marssivauhti äkkiä hidastuu . Trombin kohdalla se voi kyllä hetkellisesti lisääntyäkin . : -) Minulle tuollainen 23-24 m/s riittää ihan mainiosti , varsinkin Kihdin tapaisella paikalla , ihan ilman trombiakin . ;-)
Vaan kyllä se nyt täällä länsi-lounaassakin hyvin puhaltelee . Enemmän kuin eilen odottelin . Puuskaista on .
Hämeessä ei kummempaa tuulta, turhaan tuli uistelureissu peruttua, ...kele.
Lounaisrannikollakaan ei tällä hetkellä tuule.
Ja tuntuu virkavaltakin veneilevän tällä hetkellä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005837481.html
Tuulee siellä kuitenkin sen verran että "oikeiden" kalastusvene miesten kalastuskisat on pitänyt siirtää huomiselle Pernajanlahdella.... :)
Verkot kävin aamusta selaamaassa, äsken pikkasen tuosta laiturilta sotroppia aikaan kuluksi. nyt näkyis pihakoivun latva hiukan liikkuvan auringon paistaessa komeesti välillä.
Turkuun ei ainakaan tullut myrskyä. Ilmeisesti yöllä oli vähän puhallellut.
täällä Kainuussa kyllä tuulee poikkeuksellisen voimakkaasti, nyt jo useemman tunnin.
Pirkanmaalla kuulema oli tunnin tuuli-a
Nyt ainakin puhaltelee. Ei kovaa mutta puuskissa.
Sivut
Lisää uusi kommentti