Telkkarisukupolven moralisointi alkaa ottaa pannuun
Olen näitä surullisenkuuluisia verkkoukkoja, keski-iän huonommalla puolella. Vapavehkeilläkin tulee kuitenkin kalastettua. Kaiken lisäksi kalastan usein lihasvoimin eli soutamalla. Silloin kun en, soutuveneen perässä on vain muutama hepo.
Aika paljon tulee foorumeilla kakkaa niskaa huolimatta siitä, että hyödynnän kalan, jonka saan. Sillä tavalla valikoin, että esimerkiksi särkikaloista käytän ruoaksi vain parhaat palat (helposti irrotettavat ruodottomat fileet) ja syötän loput elukoille, mutta mitään kalalajia en hyljeksi, vaan teen niistä ruokaa.
Kun pakastimessa on kylliksi, en kalasta. Kalastan vain silloin, kun kalaa ei ole enää syötäväksi.
Telkkarisukupolven nillittäminen verkoista on ruvennut ärsyttämään. Porukka ostaa kalliit veneet, pulttaa veneeseen monta moottoria, ripustaa veneen täyteen telkkareita, tuijottaa ruutuja ja ajelee edestakaisin. Ja sitten kun telkkariruudusta näkee, että tuossa on kala ja saa sen nappaamaan, niin kalaa kiusataan vetämällä se ylös, minkä jälkeen se päästetään menemään.
Kyllähän minunkin verkottamiseni kaloille pahaa tekee, mutta sentään kunnioitan kaloja käyttämällä kalan ravinnoksi ja lopettamalla kalastuksen silloin, kun pakkasessa on kylliksi.
Ei nyt millään pahalla, mutta jos kaloja ei hyödynnä, niin eikö sen pleikkarin pelaamisen voisi jättää kotiin? Ei vain mene minun järkeeni tuollainen teknoleluilla leikkiminen etenkään, kun kaloja ei hyödynnetä.
108 muikkua on oma ennätys yhdessä korkeassa muikkuverkossa.
Talviverkoilla olen kerran onnostunut myös siinä palstalla tuomitummassa tapauksessa, eli kuusi kuhaa yhdessä verkossa. Aivan kuten edellisellä, yhtään ei olisi enää se narumytty pyytänyt. Jos edellinen on saanut niinkin paljon kuin yli 15 kalaa, on kalojen täytynyt mennä verkkoon kerralla, jotta tuo on edes mahdollista. Pienempikin kalamäärä naruttaa verkon pyytämättömäksi.
Kesällä ei kuha mene meilläpäin verkkoon, mutta usistimella tuli hyvin. Useammin yli 10 mittakalan iltoja kuin alle.
100 kalaa yhdestä verkosta on ian potastkaa. Oon saanu neljästä verkosta tai siis kahdesta tuplapitkästä 3m korkeesta verkosta noin 120 sulkavaa ja verkot oli todellakin aivan käytenä jo noista. Ja kuhat ja muut petokalat sotkee verkkoa vielä paljon pahemmin mitä sulkavat. Tais olla provomielessä koko juttu.
Pikkuisen pitää lisäillä kun muisteli menneitä. Paras saalis tuo mainittu tosiaan oli, mutta ei kalaisin.
Mökillä kokeiltiin velipojan kanssa kerran syksyllä siikaa paikalta mistä keväällä sai hyvin ongella siikoja. Tämä siis merellä. Silloin tuli kahden verkon kalaennätys, n. 70 lahnanlappua. Vaatii tosiaan parvikalan tai muikkukoon silmän että verkkoon voi jäädä noin paljon kaloja. Alapaulaan jäävät kuha ja made laittaa yleensä 4-6 metriä matalaa verkkoa köydeksi. Isompi hauki enemmänkin.
[quote=Anonymous]vähän tuli mieleen että aloituksen olisi voinut jättää kirjoittamatta tai ainakin jättää toisten mollaaminen pois ja silloin juttuun ei olisi juuri muuta jäänytkään kuin että verkoilla kalastetaan ja särjetkin syödään. omassa veneessä on kaikuluotain siirtymät ajetaan koneella ja kalastus lihasvoimalla soutamalla. verkot ei sovellu käyttämilleni vesille, koska niissä ui uhanalaisia kalalajeja. on paljon paikkoja joissa verkkoja voi huoletta käyttää, mutta enemmän on vesiä mihin verkot ei tappaavuutensa takia sovellu ja nuo hävinneet verkot vasta yksiä perkeleitä ovat. aktiivisena sukeltana ne tuntuu täysin kohtuuttomilta, eikä etelässä oikein pysty edes sukeltamaan,niin ettei yhtäänkään verkkoon törmäisi. olen varmaan lähes sata jätesäkillistä verkkomyttyjä kerännyt merestä. verkkokalastus vaatii tietotaitoa, korkeaa moraalia, malttia ja sellaisen välineistön että ne verkot saadaan myös pois sieltä merestä. verkot pitäisi olla lähes ammattilaisten pyytöjä, eikä niin kuin meillä että se kaikkein tyhmin joka ei edes ongella kalaa saa, niin näille suositellaan verkkoja.[/qu
omasta mielestäni särki tai särki kalat on yksi parhaimmista kaloista,ne jotka sitä mollaa,ei ole maistaneet tai osaa valmistaa/ei ole valmistaneet ja on ennkkoluuloisia.maistuu mielestäni paremmalle 100 x kuin siika,kun unohtaa vain sen että kalassa on ruotoja..(niinkuin kalassa kuuluu ollakkin,ne jotka niitä ei siedä hakekoot kalatiskiltä ruodottomina.......).itse vapautan kaikki kalat joita en aio syödä!(olen nainen,kalastan ongella,virvelillä,pilkillä,)läpi vuoden!!
mutta lapsesta asti paras kala kautta aikojen on aina hauki,tuplaparenoituna,keittona,uunisssa,savustettuna,just name it! :P
vähän meni ajatuksesta tämä kirjoitus mutta ajoin takaa että jokaisen joka kalastaa,kalastakoot ruuakseen,siihen pitäisi pyrkiä,ja ei mitn ryöstökalastusta että jaetaan naapureita myöten,vaan omaan tarkoitukseen.verkot ei sovi joka paikkaan ja olisi hyvä jos ihmiset vähän heräis ettei täällä suomessakaaan nämä" mahtavat "kalakannat ole millään tavalla hyvin voivia ja lopullisia! ja käyttäkää hyödyksi että nämä yleisesti ajateltujen roskakalojen käyttö myös auttaa vesistöjä,myös tuo uusia mahtavia makuja kaikkien ruokapöytiiin.jättäkää ne jalokalat lisääntymään ja tutustukaa suomen puhtaissa vesissä asuviin todella maukkaisiin särkikaloihin :P ei ehkä kuulunu t tähän tosiaan mutta tiiän et särkikalat aiheuttaa keskutelua niin aivan senki takia!
Eihän riistaakaan saa metsästää miten sattuun .... ja suurten kalojen jahtaaminen on lähes kuin metsästystä eli haetaan apuvälinen kohde ja nostetaan ylös.
näissä luvissa on aina ns. "porsaan reikiä".
Mielestäni tässä debatissa on perinteistä vastakkainasettelua:
1) Vapakalastuksessa voi määritellä saaliin maksimimäärän/kalastuskerta, mutta siinä ei voi vaikuttaa saaliskalojen kokoon.
2) Verkko/pyydyskalastuksessa taas voi määritellä saaliin koon, mutta ei voi valita saalismääriä/kalastuskerta.
Kalastusmenetelmästä riippumatta voidaan kalastusta harrastaa joko vastuullisesti tai vastuuttomasti. Koska ei ole selkeitä ohjeita miten paljon saalista voi nostaa ylös, on kyse siitä miten jokainen määrittelee termin "kohtuullinen -ja kestävä kalastus". Sen lisäksi siihen vaikuttaa myös kalastusvedet/alueet, joista jokaisella on omat kestorajansa.
Silmäkokoa suurentamalla voi vähentää tarvittaessa verrojen saalismääriä tai vastaavasti verkkojen määrää vähentämällä. Aina ei tarvii laittaa sitä 55mm minimikokoo pyyntiin.
No juu, olisikin se 55 mm. Mutta kun Saaristomeren ammattilaisilla yleisin silmäkoko on 43mm. Kuhanpyynnissä.
Ammattikalastus voidaan jättäää ulkopuolelle jos puhutaan vapaa-ajan harrastajista ja cr- väen heihin kohdistamasta vihasta.
Valitettavasti suoja-ammattiin ei puututa edes todellisten ongelmiwn edessä.
No juu, olisikin se 55 mm. Mutta kun Saaristomeren ammattilaisilla yleisin silmäkoko on 43mm. Kuhanpyynnissä.
Ei kuulu saalismääräkeskusteluun, mutta viisvitonen on aivan liian pieni silmäkoko vesissä, joissa laiduntaa taimenta tai järvilohta.
Aika harvassa vedessä niitä on, ja vielä harvemmassa siellä missä haukea ja kuhaa verkotetaan. Varmaankin 99.99x% verkoista ei koskaan näe taimenta.
Kunhan nyt saaristomerellä nostaisivat silmäkokoa vaikkapa esimerkiksi jos ei muuten. Tulisi cr-vässykät iloiseksi ja saattaisi ränkätys hetkeksi vähentyä.
Kunhan nyt saaristomerellä nostaisivat silmäkokoa vaikkapa esimerkiksi jos ei muuten. Tulisi cr-vässykät iloiseksi ja saattaisi ränkätys hetkeksi vähentyä.
55 taitaa olla yleisin silmäkoko kaikilla reittivesillä, joista jokaisessa on vaellustaimenen rippeet jäljellä. Tuohon päälle vielä Saimaa, Pielinen ja muut umpeen padotut laidunjärvet. Kattavat melkoisen osan koko järvi-Suomen vesistöistä, isoista järvistä käytännössä kaikki.
Mut, joo... tuttua huttua. Mielestäsi verkko ei ole uhka. Syyn kaikki tietävätkin, eikä siitä sen enempää.
Melkoisessa kuplassa täytyy poloisen elää jos kuvittelee että kaikki verkot kaikkialla Suomessa pyytävät taimenta.
Pieliselläkin tuttu ammattikalastaja pyytää sadoilla verkoilla ilman taimenen taimenta. Ihan vaan tiedoksi.
55 taitaa olla yleisin silmäkoko kaikilla reittivesillä, joista jokaisessa on vaellustaimenen rippeet jäljellä. Tuohon päälle vielä Saimaa, Pielinen ja muut umpeen padotut laidunjärvet. Kattavat melkoisen osan koko järvi-Suomen vesistöistä, isoista järvistä käytännössä kaikki.
Mut, joo... tuttua huttua. Mielestäsi verkko ei ole uhka. Syyn kaikki tietävätkin, eikä siitä sen enempää.
Tässä hyvä esimerkki äärimmäisestä itsekkyydestä.
Koskilla kalastavat ajattelevat hyvin yleisesti juuri näin.
Itse kohdistetaan kalastus erittäin uhanalaisiin taimenen luonnonkantoihin ja kahlaillaan surutta pienpoikasten suoja- ja kasvupaikoilla, ja sitten kehdataan arvostella kalastajia jotka kohdistavat pyyntinsä muihin kalalajeihin.
Aivan uskomatonta sakkia.
55 taitaa olla yleisin silmäkoko kaikilla reittivesillä, joista jokaisessa on vaellustaimenen rippeet jäljellä. Tuohon päälle vielä Saimaa, Pielinen ja muut umpeen padotut laidunjärvet. Kattavat melkoisen osan koko järvi-Suomen vesistöistä, isoista järvistä käytännössä kaikki.
Mut, joo... tuttua huttua. Mielestäsi verkko ei ole uhka. Syyn kaikki tietävätkin, eikä siitä sen enempää.
Tässä hyvä esimerkki äärimmäisestä itsekkyydestä.
Totta. Tällaisia ovat valitettavasti monet verkkopenat, jotka eivät vähääkään välitä tutkijoiden suosituksista, monet edes silmäkokorajoituksista. Tuppikuhaa ja sinttisiikaa pitää saada pakkaseen, vaikka samalla kuolevat sivusaaliina keskenkasvuisina niin istukkaat kuin rauhoitetut luonnonkalat.
Aivan uskomatonta sakkia.
Kiinnostava "tieto".
Osuu hyvin yksiin tutkijoiden arvioihin rehellisyydestä alamittaisen ja rauhoitetun sivusaaliin ilmoittamisessa.
Useampikin tutkija on muuten myös näitä koskikalastajia, joiden ykkösharrastus on erittäin uhanalaisen taimenen pyynti viimeisiltä eteläsuomen luonnotaimenen lisääntymispaikoilta. Kakkosharrastus muiden kalalajien kalastajien arvostelu.
Surullista.
55 taitaa olla yleisin silmäkoko kaikilla reittivesillä, joista jokaisessa on vaellustaimenen rippeet jäljellä. Tuohon päälle vielä Saimaa, Pielinen ja muut umpeen padotut laidunjärvet. Kattavat melkoisen osan koko järvi-Suomen vesistöistä, isoista järvistä käytännössä kaikki.
Mut, joo... tuttua huttua. Mielestäsi verkko ei ole uhka. Syyn kaikki tietävätkin, eikä siitä sen enempää.
Tässä hyvä esimerkki äärimmäisestä itsekkyydestä.
Koskilla kalastavat ajattelevat hyvin yleisesti juuri näin.
Itse kohdistetaan kalastus erittäin uhanalaisiin taimenen luonnonkantoihin ja kahlaillaan surutta pienpoikasten suoja- ja kasvupaikoilla, ja sitten kehdataan arvostella kalastajia jotka kohdistavat pyyntinsä muihin kalalajeihin.
Aivan uskomatonta sakkia.
Koskilla kahlaava perhomies voi tehdä enemmän tuhoa yhdellä kahluureissulla mitä iso määrä verkkokalastajia vuodessa tuhoamalla muuraman taimenen kutupesän ja satoja/tuhansia potentiaalisia poikasia.
Ei tietenkään taimen jää kuha verkkoon. Ei sen verkon nimi olisi kuha verkko jos siihen jäisi muutkin kalat, vai oletteko kuullut että muikkuverkkoon jäisi suurhauki kovinkin usein.
Sanonnat täpläsiika ym... On vain kateelisten kajaanilaisten pilkkimiesten keksimä legenda ei täpläsiikoja ole edes olemassa. Katsokaa vaikka kalakirjoista.
Kyllähän se on ihan varma että taimen ei jää ainakaan meidän pyyntikunna. verkkoihin. Oisin sellaisen kyllä tunnistanut.
Meillä on sellainen isompi vanhan kansan verkkokööri eikä meistä kukaan ei ole sellaista onnistunut saamaan, vaikka yksi oikein yrittämällä on yrittänyt. Siika ja muikku on ainoat arvokalat.
En usko että keskiverto verkkopyytäjä ainakaan sisävesiltä lohikalaa kovin helpolla nostaisi.
Meillä on sellainen isompi vanhan kansan verkkokööri eikä meistä kukaan ei ole sellaista onnistunut saamaan, vaikka yksi oikein yrittämällä on yrittänyt. Siika ja muikku on ainoat arvokalat.
En usko että keskiverto verkkopyytäjä ainakaan sisävesiltä lohikalaa kovin helpolla nostaisi.
Olet monessa kohtaa oikeassa. Hyvä myös, että kalastuksenne on tässä suhteessa kestävällä pohjalla.
Outoa on kuitenkin, että täällä ei kuulemma kukaan koskaan saa taimenia verkoilla, vaikka jo verkkokalastajien omat saalistilastot ja ilmoittamat tiedot antavat toisen kuvan. Tuttujeni joukossa on puolen tusinaa enemmän ja vähemmän aktiivista verkkokalastajaa, joista jokainen on saanut verkoistaan alamittaisia taimenia, kokoskaala n. 25-50 cm.
Kaikki eivät saa, eivät edes taimenta yrittävät, sekin on totta. Mitallisen syönnösvaeltavan taimenen saaminen onkin todella vaikeaa, koska se edellyttää sopivia verkkoja, tietoa, taitoa ja pitkäjänteisyyttä. Tämä näkyy jo tilastoistakin, mitalliset kalat tulevat järviltä lähinnä uistelemalla. Verkkosaalis koostuu keskenkasvuisista sinteistä.
Kaikkien verkkokalastajien syyllistäminen onkin typerää, sitä en ole koskaan tehnytkään, mutta vielä typerämpi on tämä ainainen samaisen tollon jakama valhe ja yleistys, etteivät verkot olisi missään uhka taimenille. Ne ovat, ikävä kyllä.
Nyt tulee sellaista huttua offtopiccina jotta pitäisikö laittaa jo poikki.
Taimenen verkottaminen on speciaalitouhua ja vaatii taitoa ja oikean paikan, syvyyden sekä verkot. Taimenvesiä on harvassa, ja taimenet näissäkin vesissä hyvin harvassa. Taimen ei yksinkertaisesti mene satunnaisen hauenverkottajan pyydyksiin. Taimenta kyllä osaava kaveri saa, mutta ne vähät verkkotaimenet tuppaavat menemään yksien ja samojen verkottajien saaliiksi.
Taimenvesien ulkopuolella sitten tapahtuukin se suurin osa Suomen verkotuksesta, mikä osaltaan myös vähentää taimenen riskiä joutua verkkoon.
Ja onko asiassa edes ongelma, jos yksi eväleikattu istari sattuisikin jossain menemään verkkoon?
55 taitaa olla yleisin silmäkoko kaikilla reittivesillä, joista jokaisessa on vaellustaimenen rippeet jäljellä. Tuohon päälle vielä Saimaa, Pielinen ja muut umpeen padotut laidunjärvet. Kattavat melkoisen osan koko järvi-Suomen vesistöistä, isoista järvistä käytännössä kaikki.
Mut, joo... tuttua huttua. Mielestäsi verkko ei ole uhka. Syyn kaikki tietävätkin, eikä siitä sen enempää.
Tässä hyvä esimerkki äärimmäisestä itsekkyydestä.
Koskilla kalastavat ajattelevat hyvin yleisesti juuri näin.
Itse kohdistetaan kalastus erittäin uhanalaisiin taimenen luonnonkantoihin ja kahlaillaan surutta pienpoikasten suoja- ja kasvupaikoilla, ja sitten kehdataan arvostella kalastajia jotka kohdistavat pyyntinsä muihin kalalajeihin.
Aivan uskomatonta sakkia.
Juuri tuo.
Koskilla nassikat tappavat alamittaisia kaikessa rauhassa. Röyhkeimmät hakevat jopa poikkeuslupia kudun aikaiseen pyyntiin.
Samat kaverit kirjoittaa sitten suu vaahdossa kuinka pahaa on kun me paapat haemme jonkun hauen ja lahnan verkoilla. Isomman tuhon koskikalastajat tekevät kuin hauen kotitarvekalastaja.
Surullista.
Ongelmat tutkimusten luotettavuudessa ovat valitettavan moniaiset. Ensimmäiseksi nousee kehno oppilasaines jota alalle hakeutuu. Hyvin harva L:n oppilas lähtee kalatieteitä lukemaan. Vielä harvempia tästä aineksesta jää edelleen alalle, joten tutkijoina nyt vaan roikkuu kaikennäköistä turjaketta. Kalastuksesta kiinnostuneita, joten se oman kalastusmuodon ajaminen tuleekin sitten luonnostaan.
Toinen seikka on se, että useimmat kalapuolen julkaisut eivät läpikäy muulle tieteelle tyypillistä vertaisarviontia. Tutkimustulokset ovat ikäänkuin tutkijan omaa tuotosta ja voivat sisältää hyvinkin raflaavia kannanottoja ja mielipiteitä.
Mikä on tämän vaikutus tieteeseen, se nähdään myöhemmin. Se on todellakin valitettavaa, että tukijoissa on joitan taimenaktiiveja, joiden cr-ajatusmaailma tahtoo vääjäämättä vaikuttaa ulosantiin. Mutta onneksi tuo arvostelu on heilläkin lähinnä harrastus ;- )
Outoa on kuitenkin, että täällä ei kuulemma kukaan koskaan saa taimenia verkoilla, vaikka jo verkkokalastajien omat saalistilastot ja ilmoittamat tiedot antavat toisen kuvan. Tuttujeni joukossa on puolen tusinaa enemmän ja vähemmän aktiivista verkkokalastajaa, joista jokainen on saanut verkoistaan alamittaisia taimenia, kokoskaala n. 25-50 cm.
Täällä ilmottautuu yksi taimenia verkoilla saanut ukko. 6 taimenta on uinut verkkoihin 30 vuodessa. Yksi alamittainen, joka meni jatkamaan kasvua. 5 ylämittaista 1,6 - 5,4 kg. Kaikki nuo on mereltä ja istutettuja taimenia. Verkkokalastusta merellä n. 1500 verkkopäivää ja järvillä n.1000.
Uistimella on taimenia tullut useita satoja ellei tuhat. Meritaimenta suomesta n 500-600, osa (virolaisia) luonnonkaloja, loput istareita. Alamittoja ehkä 50%. Taimenia keski ja pohjoissuomesta virtavesiltä 300-400, suurin osa alamittaisia luonnonkaloja. Suurin osa alamitoista selvinnyt. Uistinpäiviä ehkä n. 1000.
Perhotaimenia keski- ja pohjoissuomesta 700-1000. Perholla alamittaisten osuus ylivoimaisesti suurin, kun jo 15cm kalat ottaa pieneen perhoon. Pienten poikasten kuolleisuus suurta ennennväkösettömiä koukkuja. Perhokalapäiviä 200-300.
Nykyään kalastan taimenta lähinnä perholla ja vain Ruotsissa ja Norjassa. Plus pari-kolme mertsarireissua Suomessa vuosittain.
Ei mikään ihme. Järvillä istukkaat uivat muikunverkkoihin välillä jos osakaskunta ei ole asettanut järkeviä verkkokalastusrajoitusia istutusajan ja -paikan lähelle.
Parhaillakin keskisuomen reittivesistöillä luonnonkalan osuus järvialtaiden verkkosaaliista on Konneveden kalatutkimuksen mukaan vain n. 10%. Tässäkin luvussa on mukana mäti- ja pienpoikasistukkaita, joilta rasvaevää ei ole leikattu ja istutusalkuperän tunnistaminen on silmämääräisesti mahdotonta.
Kuhaa pyydetään kevät-, syys- ja talvikausilla lähinnä syvänteiden penkoista. Sieltä syvemmästä päästä. Taimenet ja lohet eivät pääsääntöisesti liiku niissä syvyyksissä - varsinkaan pohjassa. Joka vuosi yksittäisiä silti tulee saaliiksi. Talvisinkin 50-100 kpl 60m pitkää 6m korkeaa 55mm verkkoa pyynnissä.
Olisin kiitollinen jos joku toisi yleiseen tietoisuuteen amatööreille tiedoksi että eri kalalajit liikkuvat eri alueilla ja syvyyksillä eri vuodenaikojen mukaan. Lohi/taimen yleensä vielä hyvin pitkälti juuri siellä missä ei muu kala liiku. Ehkä poislukien ne muikut. :)
Suomessa ei ole juuri tutkittu lohikalojenkaan oleskelusyvyyksiä syönnösvaelluksen aikana. Paras kokemuksen tuoma käsitys aiheesta onkin uistelijoilla ja verkkokalastajilla. Norjasta tutkimuksia jo löytyy, mutta vedet ja vedenlämmöt ovat siellä aika erilaiset kuin meillä - samoin oletettavat syvyydet joilla lohikalat viihtyvät eri vuodenaikoina.
Kalastuskulttuuri on mennyt sen verran sotaiseksi, että ainakin monet perhokalastajat tuntuvat tietävän, että taimenet uivat aina siinä syvyydessä missä verkko on.
Oman verkkokalastuskokemuksen mukaan taimen ui viileän veden aikaan 95-99% ajasta 0-3m syvyydellä pinnasta. Uistelukokemuksen mukaan taas 1-8m syvyydellä pinnasta. Eli väistävät venettä myös sukeltamalla syvemmälle.
Paljon kertoo se, että sisävesien ammattikalastaja tarvitsee useita tuhansia verkkovuorokausia kuha/haukiverkoilla yhtä taimenta kohden, mutta enimmillänkin vain muutaman nuotta/troolitunnin.
Ahmattipyytäjien tilastoissa olisi itse asiassa paljon dataa tutkijoillekin. Ei olisi muuten olisi kaiken tukiaisten vastineeksi paljoa vaadittu 100% saaliskirjanpito pyyntitunteineen.
tuo 0-3m rantavedet pitäisi rauhoittaa verkoilta, niin kuin ruotsissa on tehty, niin jo alkaisi taimenkannat elpyä. samoin sisävesien troolit pitäisi poistaa kokonaan tai ainakin tutkia tarkkaan miten lohen, taimenen ja nieriän poikaset saadaan pois saaliin joukosta. sama juttu pitäisi tehdä merellä silakan troolauksen yhteydessä. silakkaa troolataan niin paljon että jo 0,001 prosentin sivusaaliiseen mahtuu jokseenkin kaikki vaelluskalojen poikaset.
Sivut
Lisää uusi kommentti