Toimimattomat "kalaportaat"
11.11.2018 - 23:55
Onko näissä ns:perävalo takuu,vai kesäduunarit suunnitellut"tämmöinen nyt tuli" tyylillä.Maassa lukuisia toimimattomia kalateitä,osa ollut 30v osa lähes uusia.Ei toimisi monella alalla tälläinen touhu,olisi äkkiä entinen suunnittelija,ja toteuttaja.Mikä ammattikunta noita ylipäätään suunnittelee?Luulisi että otettaisi muuttuvat tekijät huomioon,ja ylipäätään kohde.Ei kuitenkaan liene mitään rakettitiedettä.
Tuli vaan tänään puheeksi kun joella kävin jossa uudet portaat,ja joku perhopena tiesi kertoa että ovat liian jyrkät etenkin vaellussiialle,eikä taimenkaan oikein niistä ole noussut.Lisäksi vaivaa portaissa vesipula.
Anteeksi avautuminen,mutta kyseiselle joelle saatu nuo portaat 25vuoden vinkumisen jälkeen,ja nekään ei toimi:)
Nehän laitettiin vain muodon vuoksi.
Taimen ei kude kuitenkaan, koska metsäojitus ja metsätalous pitää kutumahdollisuudet nollassa. Siksi kalaportaat on vain kasa betonia jolla saatiin aikanaan valittajat tyytyväisiksi.
Perhokalastusnetissä on kymmenen sivua keskustelua "toimimattomista kalaportaista", saa jotain käsitystä, mikä mättäää kalaportaiden yms. rakentamisesssa Suomessa.
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=77902
Ehkä nämä uudet innovaatiot kuten kalasydänjärjestelmä voisi saada kalatiet toimimaan:
https://yle.fi/uutiset/3-10289706
https://yle.fi/uutiset/3-10487583
Vaelluskalan pitäisi päästä myös alaspäin. Tässä maassa ei liene yhtä ainutta toimivaa kalatietä.
Huonoa bisnestä monelle kalapaikalle,jos ei ole sulkuja.suunnittelusta yleensä vastaavat opiskelijat
Suurimmat yksittäisten patojentakaiset alueet Suomessa lienevät Vuoksen ja Oulujärven vesistöjen latvajoet (Pielisen latvat, Kainuun reitti), joissa olisi kymmeniä tuhansia jokikilometrejä koski- ja jokivettä yhden tai enintään muutaman padon takana.
Ainoa ongelma ei todellakaan ole kalaportaat, sillä vaikka kalat pääsisivät kutuvaellukselle, metsäteollisuuden tuhoamat vedet ovat niin kehnossa kunnossa ettei taimen niissä juuri lisäänny.
Mitä olen esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja mm. Vuosangan alueen joissa koekalastanut, niin aika uskomattoman kehnoa taimenvettä patojen yläpuoliset alueet ovat. Suuria isoja koskia ja loistavia sivujokia virtaa käytännössä ilman paikallista taimenkantaa.
Metsäojitus senkun jatkuu, ojia perataan auki määräyksistä välittämättä ja aukkohakkuu on se ainoa metsänhoitomuoto. Ei paljoa tukossa olevan kalaportaan avaaminen tilanteeseen muutosta tuo.
Näiden lisäksi täytyy vielä mainita ylä-Kemijoki sekä Ounasjoen vesistö ja etelämpää Päijänteen ja kymijoen vesireitit sekä Kokemäenjoen latvavedet Hämeessä.
Kaikki lisästyt toimisivat vedenlaadultaan Itä-Suomen metsätalousalueita paremmin.
Noissa Kokemäenjoen latvavesien sivupuroissa pohjois-Hämeessä ja Pirkanmaalla esiintyy ainakin paljon pientä purotaimenta joten miksei isompikin jalokala kyseisessä vesistössä voisi menestyä.
Ongelmana ovat vain nuo padot joita esim. Näsijärven altaan ja meren välissä on 8 kappaletta.
Oulujoenkin vesistössä kalojen pitäisi ohittaa 12 voimalaitosta päästäkseen mereltä Kuhmon suurille koskille ja Oulunjärveltäkin 4 kappaletta.
Itse pidän kyllä tuota Kemijokea edelleenkin kaikkein potentiaalisimpana kohteena vaelluskalan palauttamiseksi rakennettuun jokeen Suomessa. Rovaniemen ja meren välissä ei ole kuin 5 patoa ja siitä ylöspäin olisi tarjolla tuhansia kilometrejä patoamatonta virtavettä esimerkiksi Ounasjoessa ja sen sivuhaaroissa. Mutta niiden kalaportaiden pitäisi olla oikeasti toimivia ja hyvin suunniteltuja eikä ahtaita ja jyrkkiä betonirännejä. Esimerkiksi Ruotsissa on kalaportaita joissa on laskettu nousevan kymmeniä tuhansia lohia vuosittain, eli tällaisen portaan rakentaminen on siis todistetusti täysin mahdollista. Pitäisi vain malttaa uhrata suurempi prosenttimäärä joen virtaamasta kalaportaan käyttöön eli toisinsanoen tehdä kalaportaan isompi ja runsasvetisempi.
Kemijoen Isohaaran kalatiehen kuoksutettu virtaama 2 m3/s vastaa alle puolta prosenttia Kemijoen keskivirtaamasta. Vertailun vuoksi näissä Ruotsin tehokkaassa portaissa saattaa virtausmäärä olla jopa 25 m3/s. Tämä on suurinpiirtein sama kuin Kuusamon Kitkajoessa virtaava vesimäärä mutta vastaa vain viittä prosenttia Kemijoen ja kymmentä prosenttia Kokemäenjoen tai Oulunjoen keskivirtaamasta.
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=77902
Ehkä nämä uudet innovaatiot kuten kalasydänjärjestelmä voisi saada kalatiet toimimaan:
https://yle.fi/uutiset/3-10289706
https://yle.fi/uutiset/3-10487583
"Kalasydän" saattaisi olla jopa tehokaskin kalojen ylöspäin siirtämisessä mutta alasvaellus onkin sitten taas ihan toinen juttu. Käytännössä kaikissa suurissa voimalaitoksissa on turbiinien nielun edessä välppä ja ilman sitäkin monilla kaloilla on huonot mahdollisuudet päästä elävänä turbiinien läpi. Eli kyllä se kalaporras aina tarvitaan. Ja portaan tulee olla tarpeeksi suuri vesimäärältään ja "imultaan" jotta kalat hakeutuvat sinne eivätkä turbiineja kohti.
Perhokalastusnetissä on kymmenen sivua keskustelua "toimimattomista kalaportaista", saa jotain käsitystä, mikä mättäää kalaportaiden yms. rakentamisesssa Suomessa.
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=77902
Ehkä nämä uudet innovaatiot kuten kalasydänjärjestelmä voisi saada kalatiet toimimaan:
https://yle.fi/uutiset/3-10289706
https://yle.fi/uutiset/3-10487583
"Kalasydän" saattaisi olla jopa tehokaskin kalojen ylöspäin siirtämisessä mutta alasvaellus onkin sitten taas ihan toinen juttu. Käytännössä kaikissa suurissa voimalaitoksissa on turbiinien nielun edessä välppä ja ilman sitäkin monilla kaloilla on huonot mahdollisuudet päästä elävänä turbiinien läpi. Eli kyllä se kalaporras aina tarvitaan. Ja portaan tulee olla tarpeeksi suuri vesimäärältään ja "imultaan" jotta kalat hakeutuvat sinne eivätkä turbiineja kohti.
'
Juu, juu. Kalaportaat/kalateitä tarvitaan ja innovaatiot kuten tämä kalasydänjärjestelmä edesauttaa kalojen siirtymistä yhdessä toimivien kalateiden kanssa.
Renkajoen sahojen ja myllyjen jäljiltä jääneet vanhojen patojen muokkaaminen on esimerkki hyvästä hankkeesta, voidaan sanoa, että on onnistunut. Onhan tuossa työtä vielä jäljellä, hyvällä mallilla kuitenkin.
https://yle.fi/uutiset/3-6618140
https://renkajarvi-fi-bin.directo.fi/@Bin/709ccfe8735b9b7fe35452c3875830...
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/taimenet-saivat-32-kuormallista-...
Renkajärvi on ekologiselta luokitukselta todettu hyväksi/erinomaiseksi järveksi, jossa riittää lääniä (noin 600 ha) taimenta ajatellen syvähkö järvi. Suurin syvyys noin 30 metriä ja keskisyvyys reilu 5 metriä. Joten taimenta ajatellen hyvä järvi ekologiselta luokitukseltaan.
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Renkaj%C3%A4rvi
Renkajoki on 24 km pitkä taimenelle on lukuisia kutupaikkoja, laskee Haapajärveen. Haapajärvestä yhteys hyvikkälänjoen kautta kernaalanjärveen, josta yhteydet räikälänjoen kautta kuotolanjärveen, josta edelleen yhteys viralanjärveen ja viralanjärvestä koskenjoen kautta suojärveen, josta yhteys katiskosken kautta pikku-ja iso munakkaaseen (ei kuitenkaan omelettiin), näistä edelleen yhteys hämeenlinnan alajärveen, tämäkin on aika suurehko järvi noin 600 ha
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Alaj%C3%A4rvi_(35.892.1.004)
https://kalastus.com/keskustelu/arkistot-kaikkea-kalastuksesta-arkisto-2...
Kernaalanjärvestä yhteys hiidenjoen kautta vanajaveteen ja tästä vanajanselälle ja siitä eteenpäin. Kernaalanjärvestä puujokea pitkin ansionjärvelle, tästä yhteys haminajoen kautta mommilanjärveen.
Puhumattakaan kaikista puujoen sivuhaaroista niin päädytään riihimäen etc. latvavesille.
Joten voidaan sanoa, että siinä on satojen kilometrien vaellusmahdollisuus taimenelle ja pystyy liikkumaan moneen suuntaan. Kun saadaan poistettua renkajoesta vaellusesteet, niin taimenkanta vahvistuu huomattavasti, taimenet pääsevät vaeltamaan kumpaankin suuntaan. Pääjärvenä toimii renkajärvi, joka on todettu ekologiselta luokitukseltaan hyväksi järveksi. Renkajoen laskujärvi on haapäjärvi, myös sitten taimenet pääsevät vaeltamaan haapajärvestä todella kauksi.
Joten ei tarvitse isoja patoja nousesteiksi vaan riittää tuommoset pienetkin patorakennelmat/vanhat rötisköt, jotka estävät kalojen vaeltamisen, vaikka haluja olisi.
Noita pikkujärviä voidaan talkoilla palauttaa takaisin taimenjärviksi jos kutupaikkoja jaksetaan myös kunnostaa.
Rahaa vaatii, mutta maksaja pitäisi löytyä voimalalta jos porukka on vaan mukana. Pikkujoetkin voi kunnostaa. Vähään kuin longinoja, mutta järkevämmin ja taimenen ehdoilla.
Suurin ongelma on se, että pisimmät taimenjoet suurten järvien latvoilla ovat yleensä selaisen jumalan selän takana, jotta talkoilla tapahtuvat projektit tahtovat hyytyä.
Semisti ihmettelen,ettei kokemäenjoen harjavallan voimalaitokselle ole saatu kalatietä.Kyseessä kuitenkin iso,ja pitkä joki.Voimalaitos nököttänyt siellä jo jonkinaikaa
Pelkkä patojen poistaminen ei riitä kun ollaan mehtäojituksella tuhottu kutupaikat. Patojen purkamisen lisäksi siis vaaditaan niiden latvapurojen täyskunnostus. Taimen kutee noihin latvapuroihin eikä pääuomaan. Ja juuri nämä latvavedet on tuhottu.
Lisäksi. Siihen padot päälle, niin aika paskamainen tilanne.
Lisäksi. Siihen padot päälle, niin aika paskamainen tilanne.
Ja kusinen tilanne.no tuleva sukupolvi korjaa,eikä jahkaile
Vesistökunnostusverkosto: virtavedet vapaiksi-esimerkkejä Euroopasta, maisema-arkkitehtti Jukka
Jormola (SYKE)
https://www.youtube.com/watch?v=lRDyKdEnAsA
Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina - Jukka Jormola (SYKE)
Oulujoki ja Ii-joki.
Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, Jukka Jormola
Oulujoki ja Ii-joen kehittäminen.
https://www.youtube.com/watch?v=E7oMIlWqKqE
Puhetta,suunnitelmia,ja etenkin kalastus.comin keskustelun rakastamaa tutkimus tietoa löytyy.puuttuu vain tekijät.helpompi syyttää merikalastusta,ja etenkin verkkokalastajia
Ja raha. Siitähän se on enimmäkseen kiinni.
Rahaa näyttää kyllä löytyvän jos jonkinlaiseen mailman suurinpaan lipputankoon:)
Luulisi n:50v aikana saavan rahat kasaan,jos se siitä olisi kiinni
http://vaelluskala.net/huono-kalatie-on-rahan-haaskausta/
Rahaa näyttää kyllä löytyvän jos jonkinlaiseen mailman suurinpaan lipputankoon:)
Luulisi n:50v aikana saavan rahat kasaan,jos se siitä olisi kiinni
Purokunnostusta ei lupputankorahoilla montaa kilometriä tehdä. Äärettömän kallista touhua. Ja puroa ja jokea on helposti yhden kalatien yllä satoja kilometrejä.
Kalatie on halpa, pelkkä kasa betonia, mutta siinä virtaava vesi sitten maksaakin. En tiedä paljonko voimalalle joutuu maksamaan per m^2, mutta kalatielle joutuu jokaisen vesipisaran ostamaan. Ja se on kallis paukku joka ikinen vuosi.
Tuohon pitäisi tulla lakimuutos, jos noin on.yksiselitteisesti purkuun ne voimalat jotka ei pysty luonnon tuotantoa turvaamaan. Jos havaitaan että vaelluskalat puuroutuu voomalan alle eivätkä ohita voimalaa kohtuu ajassa, vaikka kolmessa päivässä, niin moukari ja kaivuri töijin sitten vaan.
Nyt pitäisi kääntää homma päälaelleen ja ruveta laskemaan tuloksia ja jättää muu voimayhtiölle. Esim kemijoella luotaimella katsotaan kuinka monta lohta nousee jokeen ja voimayhtiölle lasku uupuvista lohista samoin smoltti laskuri katsoo minkä verran poikasia lähtee merelle. Jos kemijoesta lähtee 2 miljoonaa smolttia vaellkkselle niin puuttuvat 3 miljoonaa korvataan rahalla, eli noin 6-9 miljoonan euron lasku menemään. Helppoa eikö :)
Yksinkertaisia hommiahan nämä lopulta, mutta kun laki on aikanaan tehty miettimättä kovinkaan paljon seuraamuksia, ympäristöä saati tulevia polvia. Lähinnä kohtuullisen pienen Kekkospiirin etu siinä on ollut päälimmäisenä. Itseasiassa kysymys on huomattavasti laajemmasta poliittisen valtaan pohjaavasta kokonaisuudesta, josta syntyneen rakenteen hintaa maksetaan nyt ja tulevaisuudessa vielä rankemmalla kädellä. Ihminen, etenkin suomalainen sellainen, ku ei paljon mieti muita, saati tulevaa. Tämä on nähty.
Uskoisin, että nykyinen yleinen demokraattinen tahto olisi se, että vesivoimayhtiöt ei vois enää syväpoliittisista kytköksistään(Kepu,Kokoomus) huolimatta elellä ku siat pellossa. Monellakin voimalalla on ollut jo vuosikymmeniä kalatievelvoite, mutta koska täällä ei varsinaisesti mitään korruptiota ole koskaan ollut, ni näitä on vähän katseltu läpi sormien ja koska ympäristölainsäädäntö täällä on tasoa Somalia, niin lopputulos nyt on mitä on.. Pienen hyvävelipoppoon rahantekojoutomaa=Suomi.
Kaikki tuo edeltävä on ollut sangen helppoa, koska suomalainen on valitettavasti saakelin typerä eläin, jota on helppo kusettaa.
Jos kalatie on määrätty jo kauan sitten lupahakemulsessa,niin miten nuo peijoonit onnistuneet sen kiertämään?
Villamon patoalueen kunnostaminen Isojoella:
https://www.youtube.com/watch?v=HpoE04UZC2Q
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/villamon-patoalueen-kunnostus-on-val...
https://yle.fi/uutiset/3-9552151
http://www.metsa.fi/documents/10739/9170275/Villamon+kunnostussuunnitelm...
Patokato - yhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia: keskittyy pieniin pato-ja nousuesteisiin.
https://www.youtube.com/watch?v=NA68I9a93ok
Jukka Jormola: Ajankohtaista pienten patojen purkamisesta ja kalankulusta
https://www.youtube.com/watch?v=0m4uzUGrrA
Expato-hanke:
http://www.syke.fi/hankkeet/expato
Imatran kaupunkipurosta tuli onnistunut lopputulos, hankkeeseen ympätyt rahat eivät menneet hukkaan:
https://yle.fi/uutiset/3-9857731
https://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/225929-kaupunkipuron-uomaa...
https://www.youtube.com/watch?v=IUg6Raj06C0
Hiitolanjoesta:
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/1b7d329c-10f9-4826-a6cd-c74f99922f80
Oisko Kuosmasella heittää linkkiä johonkin kunnostettavaan kalaportaaseen?
Portaista en osaa sanoa, kokeile vaikka kalatietä.
http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/wp-content/uploads/2017/0...
Sivut
Lisää uusi kommentti