Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Kahlaamisen vaikutus koskilla taimenen mätiin ja poikasiin
JAW
12.01.2018 - 16:39
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Äkkivilkaisulla näyttää siltä, että:
1. Konneveden koskien avaaminen kalastukselle 2012 on romahduttanut koskien poikastuotannon
2. Konneveden koskilla kesänvanhojen taimenenpoikasten määrän ja taimenen kutupesien määrän muutoksen välillä on voimakas negatiivinen korrelaatio
3. Koskilla, jotka ovat auki kalastukselle on hyvin alhaiset poikastiheydet:
a) vaikka kutukalojen määrä on suuri vai
b) koska kutukalojen määrä on suuri (kutukalat pääasiassa paikallisia)
Mitkä tekijät voivat selittää koskien alhaiset poikastiheydet verrattuna alueen kalastamattomiin koskiin ?
Täähän on mielenkiintoinen kysymys.
Sanoisin että kalastus ja kahlaaminen. Kaikilla koskilla missä kalastetaan ja kahlataan paljon näyttää poikasmäärät olevan todella pieniä. Ja noilla paikoilla joissa on hyvin isompia kutuikäisiä kaloja näyttää poikasmäärät olevan samaa tasoa tai vielä huonompia. Ja näyttäis poikasmäärät jopa laskeneet sitä mukaa kun isojen kalojen määrät on noussu.
Noihan on melkein kaikki paikallistuneita kantoja noilla koskilla, järvillä käyneet on vähissä. Niimpä ne mulloset syö koskissa paljon vuoden mittaan, taimenen poikaset menee siinä sivussa.
Naapurketjussa oli Ruotsin vetterniin laskevien pienten jokien ja purojen huimista poikastiheyksistä. Niissä ei saa kalastaa ollenkaan ja poikasmäärät on hurjia. Ruotsissa taimen ei oo edes uhanalainen. On täällä suomessa ihme mekninkkä, uhanalaista kalaa pyydetään surutta. Eikö toi muuten oo kalastuslain vastaista.
Kyllähän se oikeastaan on, mutta tähän on vaikea puuttua, kun meillä on tämä jokamiesluokan verkkokalastus pula-aikojen perintönä. Sitä harrastavissa piireissä ei alamittaisten taimenten mittavaa pyydyskuolleisuutta nähdä edes ongelmana.
Nyt et ymmärtänyt, kalastuslaissa on kielletty uhanalaisiin kalalajehin kohdistettu kalastus. Vai olenko väärässä. Mielestäni se on näin, mutta ely-keskuksilla on oikeus kumota säntö mm. Kalastusperinteen ylläpitämisen perusteella. Tästä lienee kyse koskikalastuksen sallimisessa.
Minusta hieman munatonta meininkiä elyiltä, kyseessä kuitenkin erittäin uhanalainen laji.
Tutkimusten mukaan kahlaamisella ei ole vaikutusta mätiin saati poikasiin
Ai jaa. Minkä tutkimuksen?
Sähkökalastus-tutkimusten mukaan vaikutusta selvästi on, ja varsin suurta sellaista.
Luken.Kuturauha sen sijaan paikallaan,koska kalat häiriintyvät häirinnästä,ja häirintä estää kutemasta
Kutupesän yli jos kahlataan, niin tutkimusten mukaan jopa 90% mädistä voi kuolla, yhdellä askeleella. Se mäti on soraan haudattuna siellä pohjalla ja tuhoutuu tehokkaasti jos päälle astutaan.
Enpä ole tuollaisesta tutkimuksesta kuullutkaan. Ei ainakaan Suomessa ole tehty. Kahlaaminen voi olla todella vahingollista mädille ja ruskuaispussi vaiheessa oleville poikasille, jos kahalaamista tehdään lokakuun ja toukokuun välisenä aikana.
Mitä tulee tähän aiheeseen, niin suurimmalla osalla korttikoskien säännöistä on nykyään kahlaaminen kielletty marraskuun lopusta toukokuun loppuun, lisäksi täysi kalastuskielto taimenen kuturauhoituksen aikana. Tuona ajankohtana kahlaaminen nimenomaan on haitallista mädille ja vastakuoriutuneille poikasille, ei muulloin. Jos kalastajat noudattavat koskikalastuspaikkojen sääntöjä, niin kahlaamisen haitat taimenen mädille ja nollikkaille ovat nollatasoa, minimaaliset. Toinen juttu on sitten harjus, joka on kevätkutuinen kala !
Kutusoraikkojahan on tyypillisesti pitkälläkin jokialueella hyvin rajallisesti, puhumattakaan lyhyestä koskipätkästä. Nykyään kovin monilla koskilla taimen kutemiseen soveltuvia soraikkoja ei ole lainkaan jos niitä ei ole koskikunnostuksissa tehty, valitettavasti. Jos joen tai kosken pinta-alasta 1 promille sisältää kutusoraikkoja, olisi järkevintä merkitä kutusoraikot ja laittaa kahluukielto näille alueilla. Välttämättä kahlaamista ei tarvitse kieltää koko jokialueella. Muta, hiekka ja kivikkopohjilla kahlaamisella ei ole mitään merkitystä. Näin on tehty mm. Läsäkoskella.
Jos kahlaaminen rajataan pois 1.12 - 30.5 välisenä aikana, kahlaamisen negatiiviset vaikutukset taimenen poikastuotantoon ovat hyvin marginaaliset, olemattomat. Tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa Vantaanjoen yläosat. Esim. Nukarinkoskella kaikki taimenet ovat luonnonkudusta peräisin, ja poikastiheys on hyvä. Taimen istutuksia ei ole tehty alueelle lähes 15 vuoteen, luonnonkierto toimii hyvin. Paikoitellen 15 - 20 senttistä taimenta tulee aivan kiusaksi asti. Näin, vaikka koskialueilla on todella kova kalastuspaine ja siellä kahlataan 1.6 - 1.10 välisenä aikana....
Nukarinkoskeen on laitettu taimenenpoikasia kyllä ihan vielä lähivuosina. Olikohan 2015 viimeksi. Jos tuommosta 15-20 senttistä poikasta tulee kiusaksi asti, niin toivottavasti olisivat edes istukkaita. Ja noissa kohtaa missä niitä on, niin tarviiko kalastaa? Mitä hyötyä kellekkään?
Vantaanjoen yläjuoksun kaikki taimenet, sekä paikalliset että meritaimenet, ovat nykyään luonnonkudusta peräisin olevia villejä taimenia, eikä sinne enää tehdä istutuksia. Virho lopetti Vantaanjoen onnistuneet kotiutusistutukset vuonna 2008.
Vuonna 2017 taimenistutuksia tehtiin Vantaankoskelle (taulukko 3). Istutukset tehtiin 1-
vuotiailla Ingarskilanjoen kantaa olevilla poikasilla. Istutetut kalat oli merkitty
rasvaeväleikkauksella.
Taulukko 3. Vantaanjoen vesistöön tehdyt istutukset vuonna 2017.
Joki istutuspaikka laji ikä kanta määrä, kpl
Vantaanjoki Vantaankoski Meritaimen 1v Ingarskilanjoki 3 902
Olikohan 2015 ? No, kun ei ollut. Ei mennyt mutuilusi oikein.
Nukarinkoskeen ei ole istutettu 2010-luvulla taimenta ollenkaan, ei ainakaan ELY-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen istutusrekisterin mukaan. Osakaskunta istuttaa alueelle pelkästään kirjolohta, johon kaikki luparahat pääosin menevät. Virtavesien hoitoyhdistys VIRHO, on istuttanut Nukariin/Vantaanjoen yläosille taimenen poikasia viimeksi vuonna 2008.
Vantaanjoen yläjuoksun kaikki taimenet, sekä paikalliset että meritaimenet, ovat nykyään luonnonkudusta peräisin olevia villejä taimenia, eikä sinne enää tehdä istutuksia kenenkään toimesta. Virho lopetti Vantaanjoen onnistuneet kotiutusistutukset kokonaan vuonna 2008.
Viimeksi Vantaanjokeen tehtiin taimenistutuksia vuonna 2017, vain ja ainoastaan Vantaankoskelle. Istutukset tehtiin 1- vuotiailla Ingarskilanjoen kantaa olevilla poikasilla.
Vantaanjokeen on istutettu niin paljon poikasia ihan viime vuosiin asti että nyt meni sitten varmaan koski sekaisin. Jospa se oli sitten Vantaankoski eikä nukari. Anteeksi nyt vallan hirveästi, aikamoinen herne menee joillakin pikku asioista nenään.
Sen poikasalueilla kalastuksen voisi jättää väliin, oli kyseessä mikä koski hyvänsä. Riesaksi asti poikasia? Olisiko kuitenkin riesaksi asti kalastajia? Taimenet tässä on uhanalaisia, ei kalastajat.
Tulvat liikuttelee noita istukkaita. Eikä istutuksista aina pidetä tarkkaa kirjaa, pikkueriä saatetaan viedä eri koskiin ihan vaan istuttajien aktiivisuutta.
Joskus on myös ylijäämänollikkaita, joita käydään kylvämässä soveltuviin vesiin.
Jaa ylävirtaan?
Jos kahlaaminen rajataan pois 1.12 - 30.5 välisenä aikana, kahlaamisen negatiiviset vaikutukset taimenen poikastuotantoon ovat hyvin marginaaliset, olemattomat. Tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa Vantaanjoen yläosat. Esim. Nukarinkoskella kaikki taimenet ovat luonnonkudusta peräisin, ja poikastiheys on hyvä. Taimen istutuksia ei ole tehty alueelle lähes 15 vuoteen, luonnonkierto toimii hyvin. Paikoitellen 15 - 20 senttistä taimenta tulee aivan kiusaksi asti. Näin, vaikka koskialueilla on todella kova kalastuspaine ja siellä kahlataan 1.6 - 1.10 välisenä aikana....
Nukarinkoskella kaikki taimenet on tosiaan luonnonkudusta nykyään ja poikastiheydet on olleet sähkökalastuksissa erinomaisia kosken yläosilla. Eri ikäisiä taimenia on ollut 2015-2017 kosken yläosan koealalla 120-230 kpl/aari. Noina kolmena vuonna on määrä ollut tasaisessa laskussa, mutta myös vuoden 2017 tulos 120 kpl/aari on huippuluokkaa.
Kosken alaosilla taas taimenten määrä on ollut vaihteleva, 2016 kosken alaosan sähkökalastuksessa eri ikäisiä taimenia oli n 55 kpl / aari, 2015 ja 2017 poikasia tai minkään ikäisiä taimenia ei ole tavattu ollenkaan.
On aika rohkea väite etteikö kesäajan kahlaamisella olisi merkitystä. Nukarinkosken kohdalta Vantaanjoki on aika pieni, ja kalastettavat uomat on muutaman metrin levyisiä. Tuollaisissa paikoissa ei mielestäni tarvitsisi kahlata ollenkaan. Kalapaikoille yltää kyllä muutaman metrin heitoilla. Siellä missä rannan kasvustot haittaa rannalta heittämistä, voisi ihan hyvin kahlata metrin tai kaksi irti rannasta kalastamisen mahdollistamiseksi.
Niille jotka ei ole nukarilla käyneet, paikan luonne selviää hyvin tuolta: https://www.youtube.com/watch?v=ZI8GJqA41J0
Onkos sillä niinkun väliä?
Istutetaan eri koskiin, käyvät merellä, istukkaat kutevat ympäriinsä, tai sitten siihen istutuskoskeen. Istukkaat kutevat toisten istukkaiden kanssa, tai sitten istukkaiden jälkeläisten kanssa. Kaikenlaiset kannat sekoittuneet vuosien mittaan ja jos hyvin käy nykyiset sekulit pärjäävät ilman istutuksia.
Nukarissa taimenet on enimmäkseen paikallisia. Merestä nousee myös kaloja kutemaan mutta taimensaalis on käytännössä poikasia + 25-45 cm paikallisia taimenia. Joku voi saada satunnaisen meritaimenen jonain vuonna. Enemmänhän tuolla kirjolohta pyydetään. Se on kanssa yksi alueen ongelmista, ilman kirjolohi-istutuksia kalastuspaine olisi hyvin pieni ja kun osa kirjoista jää pyytämättä, niin välillä pöyhivät taimenten kutukuopat sekaisin keväällä.
Toki ne yli 25 senttiset jotka Nukariin jää, tammukotuvat ja ovat paikallisia. Osa poikasista taas lähtee sieltä merivaellukselle. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan keskimäärin 30 % poikasista ei lähde vaellukselle ja jää paikallisiksi taimeniksi ja noin 70 % lähtee merivaellukselle jos vaellusesteitä ei ole vesistössä. Huomionarvoista on se, että samat suhdeluvut oli tutkimuksessa kaikilla kannoilla - oli niiden alkuperä ns. purotaimen, järvi- tai meritaimen kantaa. Tällainen käytös kuuluu taimenen tyypillisesti taimenen selviytymis-strategiaan. Toki vesistökohtaisia eroja varmaan on tuossa tammukoitumis asteessa, riippuen joen ravintotilanteesta ynnä muista tekijöistä. Yhteinen tekijä taimenen vaellus halukkuuteen on ainakin kuinka tiheä/suuri taimenpopulaatio joessa on, mitä suurempi populaatio sitä suurempi osa lähtee vaeltamaan, johtuen kovasta ravinto- ja reviirikilpailusta. Tyypillisesti ne yksilöt jotka eivät pärjää kilpailussa, lähtevät meri- tai järvivaellukselle.
Olisiko tuosta tutkimuksesta antaa linkkiä?
Olen ollut aika monta tutkimusta luettuani siinä käsityksessä että vaellusalttius on perityvää ja että eri taimenkantojen välillä on suuria eroja vaellukselle lähtevien poikasten osuudessa. Tuommoista mainitsemaasi tutkimusta en muista lukeneeni.
Nuiden % osuuksien suhteen lienee aika paljon vesistökohtaisia eroja, mutta nykytietämyksen mukaan aika pitkälti juurikin niin, että ympäristö ja perimä säätelee vaellusinnokkuutta. Lienee tuo miksi ns kolmijaosta on luovuttu. Onhan tuo selviytymistrategianakin aika looginen.
Jokaista vesistöä pitäs tarkastella kuitenkin ihan omanaan. Tuo reittivesistö on elinympäristönä ja rakenteeltaan kuitenkin melko erilainen, jos nyt vertaa vaikka Oulankaa, tai Ivalojokista, joissa tuo taimenen syönnösalue kontra joki muistuttaa enemmänkin ehkä rannikon vastaavia.
Jos tuota kymijoen vesistöä observoi, ehkä mielenkiintoisin palanen on nuo mankalan muinaiset jättitaimenet.
Joo - perimä ja ympäristötekijät vaikuttaa, mutta nyt kiinnosti juuri tuo mainitttu tutkimus, kun kiinnostaisi sekin lukea. Kaivoin vähän ja löysin vain päinvastaisia tuloksia antaneisiin tutkimuksiin.
Sivut
Lisää uusi kommentti