Suomalaista taimentutkimusta
27.12.2018 - 11:32
Tuossa pari linkkiä keskustelun pohjaksi:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?se...
Tuolla on mielenkiintoisia tutkimustuloksia ainakin luonnontaimenen merkintätutkimuksista Keski-Suomessa ja taimenen kokojakaumasta koskikalastuksessa (Konneveden Siikakoskella). Muutakin mielenkiintoista, mutta noista voisi aloittaa.
Toinen linkki (meritaimenen kuolleisuus verkkokalastuksessa), joka on jäänyt monelta varmaan lukematta, kun on aika tuore:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jai.13517
Sana on vapaa.
https://www.virtavesi.com/vanhatsivut/vastink.htm
Tuolla linkissä tyypillinen taimenen kokojakauma eteäösuomalaisella pienellä joella, kyseseessa Hunsalanjoen Vastinkoski, Virhon aikanaan kunnostama ja vuorkraama paikka. Vähän ylöspäin Karkkilan koskilta, joen leveys 5-10m, eli ei mikään pieni puro enää.
Tuttu paikka. Terve populaatiorakenne. Nättejä kaloja, mutta en saanut tuolta koskaan 40 senttiä rikki. Toisaalla sen sijaan toisinaan useammankin kerran illassa.
Heh, jos prosentti kaloista on yli 50cm niin se on kyllä aika pirun vähän. Mutta olisko tästä jauhettu tarpeeksi, olihan noissa tutkimuksissa paljon mielenkiintoistakin asiaa. Toi ruotsin pieni joki josta vaelluseste oli poistunut ja aiemman padon yläpuolinen paikallistunut kanta ei monessa vuosikymmenessä palautunut järvivaeltavaksi. Aika yllättäväkin havainto. Vaeltavan kannan istutus tuotti järvivaeltajia takaisin kudulle hyvin nopeasti. Vaellustaipumus perimässä näyttää ainakin välillä hävjävän pysyvästi suht nopeastikkin. Sitten taas siinä suomalaisessa tukikmuksessa oli päinvastaistakin, tammukoituneita kaloja lähti vieraaseen jokeen istutettaessa merivaellukselle. Näkyy menevän miten missäkin ja eri kannoilla eri lailla. Isojoen meritaimenista vaellukselle lähti 88%. Se on iso luku.
Just,
ensin sanoo ettei kala voi kasvaa, sitten kuitenkin voi kasvaa. Ihme tuuliviiri.
Just just. Ensin sanoo että pikkupuroista tulee paljon kilon, jopa kahden kilon tammukoita ja sitten perään että ei tullut isoistakaan puroista ikinä edes 40 senttistä. Eli semmosta puolen kilon sinttiä.
Olihan tuo kokojakauma aika hassu. 73 prossaa kaloista alle 30cm.
Uuden Rautalammin reitin kalatalousalueen ensimmäinen yleiskokous on juuri käynnissä, alkanut tänään klo 10:00 Konneveden kunnantalolla.
Ollappa kärpäsenä katossa. Tuon: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalatalousalueiden-ensimmaiset-yleisko...
mukaan "Kalatalousalueiden ensimmäisten yleiskokousten kokouspöytäkirjat ovat myös nähtävissä ELY-keskuksen nettisivulla kokouksen jälkeen määräajan."
Ehkä jo ensi viikolla löytyy pöytäkirjat netistä.
"Ensimmäisessä yleiskokouksessa valitaan kalatalousalueelle hallitus ja voidaan hyväksyä kalatalousalueen säännöt, valtuuttaa kalastuksenvalvojat ja päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Kalatalousalueen on vuoden 2019 aikana tehtävä kokouspäätökset myös mm. talousarviosta, toimintasuunnitelmasta, tilintarkastajan valinnasta ja omistajakorvausten jaosta. Näitä asioita varten on todennäköisesti tarpeen järjestää vuoden 2019 aikana ylimääräinen yleiskokous. Ylimääräisessä yleiskokouksessa voidaan myös aloittaa käyttö-ja hoitosuunnitelman valmistelu" (https://docplayer.fi/105296973-Kalatalousalue-selviytymisopas-kalataloud...)
Tuossa selviytymisoppaassa kaikki keskeiset asiat.
Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.
Selvä äänienemmistö on vesialueiden omistajilla. Kalastusalan järjestöillä on myös vähän ääniä ja luonnonsuojelu -ym. järjestöillä osallistumis- ja puheoikeuksia.
Veikkaan että ketjussa manittuja tutkijoita on jo tänään tuolla mukana SVK:n edustajina tai kutsuttuina asiantuntijoina. Saattaa yksi päätyä jopa hallitukseen, mielenkiintoista nähdä.
Näihin on kai odotuksia ladattu aika paljon perhokalastuspiireissä. Saa nähdä tuleeko pannukakku odotuksiin nähden. Ensimmäisissä kokouksissa nyt lähinnä valitaan tuo hallitus, tärkeiden kalavesien käyttöön ja hoitoon liittyvien papereiden laatiminen alkaa myöhemmin. Kokouksen henki kuitenkin kertoo ja varmaan aika pitkälti miten asiat tulevat jatkossa menemään.
Eikähän tuolla ole pyydä ja päästä-perhokalastajien idolit paikalla. CR-tohtoreista ainakin Syrjänen, SVK:n edustajana myös varmaan Vainikka jos ei ole samaan aikaan kotikonnuilla tärkeätä kokousta menossa. SLL:stä tai WWF:stä myös linee joku cr-henkilö paikalla puhumassa.
Tärkeämpiähän noiden on koittaa saada edustajia käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laativaan ja eteenpäin vievään työryhmään. Hallitukseen tuskin onkaan asiaa. Pöytäkirjoista sitten näkee ketä ollut paikalla ja ketä hallitukseen ja mahdollisiin työryhmiin päätyy.
Jään mielenkiinnolla odottamaan. Nurkkapuheita on kuunneltu.
Vesistön luonnollinen villin taimenen kokojakauma saattaa näyttää "hassulta", jos kokemusta on vain istaripaikoista.
Suhteessa täsmälleen sama jakauma on luonnonmukaisessa ja kannaltaan terveessä paikassa isommilla vesillä, joskin sellaiset ovat ikävä kyllä tässä maassa harvassa. Tyypillisempiä ovat paikat, joissa jakaumaa osuvasti kuvaava "pyramidigraafi" seisoo kärjellään tai vähän paremmissa tapauksissa muistuttaa tiimalasia.
Äläpäs ymmärrä tahallasi väärin. Kalojen kokojakauma on oikein hyvä ja ihan tyypillinen hyvin hoidetun eteläsuomalaisen pienen joen tai suuren puron taimenkannan kuva. Mutta saaliina erittäin hassu mielestäni.
Oma taimenen pyynti on aika puhtaasti kaksijakoista. Vaellustaimenen pyyntiä pohjoisessa Norjassa, alle 30cm kaloja on 0-5% saaliissa vuodesta ja paikasta riippuen. Alle kiloisia (~46cm) kaloja noin 40-50%. Parhailla paikoilla 10-20%. Huonommilla 60-70%. Poikaset eivät viihdy lainkaan alueilla joissa jokiin kudulle nouseva taimen viihtyy. Sitten Ruotsin ja Norjan tuntureilla joki, puro ja järvipyyntiä. Paikan valinnalla ja perhon koolla saa tehokkaasti karsittua poikaset pois. Nuo on enimmäkseen pienten vesistöjen pienehköjä taimenia. Silti alle 30cm kaloja ei tule kalastettua, vaikka niitä on kaloista varmaan yli 90%. Saaliissa silti vaan 20-30%. Uskoisin samaan päästävän täällä eteläsuomen puroilla. Jos kalastaa lastentarhoissa pienillä perhoilla, niin toki niitä poikasia ja pikkuisia kaloja tulee tuhottomasti. Mitä järkeä? En ymmärrä. Se on minusta siis hassua, ei suinkaan joissa/puroissa elävien kalojen kokojakauma.
Mimmoisia puheita on kuulunut? olisi kiva kuulla.
Onhan se päivänselvää että istaripaikoilla, joissa jokainen kala saa pappia juuri mitan täytettyään, suuria paikallisia kaloja on vähemmän.
Luonnonkalapaikoilla, joissa kalaa lukumäärästi jopa vähemmän, saattaa taimen ehtiäkin hyvään kokoon kun siellä ei kukaan ole niitä kalastamassa.
Tenolla on muuten lohien koko sellainen, että yli 90 % joen lohista on alle 30 sentin pituisia.
Jännästi vaan metrin kaloja nousee silti. Joskus jopa kovastikin.
Nimenomaan. En ymmärrä tuota poikasiin kohdistuvaa kalastusta ollenkaan.
Minusta koskien kunnostukset, ennallistamiset ym. on kyllä oikein hienoja asioita sinällään, mutta joskus mietityttää ne rahasummat mitä noihin menee. Satoja ja satoja kohteita on kunnostettu isoillakin budjeteilla, noihin on mennyt kymmeniä miljoonia ja sijoitusten tuotto toistaiseksi lähes olematon. Toki on luontoarvot ja pitkäaikainen kalataloudellinen tuotto nousee, mutta rahaa kyllä palaa ja paljon. Järkevämpää kuin pelkkä istuttaminen, ei siinä mitään. Aika pitkä aika menee ennenkuin kasvaneella lupamyynnillä/matkailulla noita investointeja saadaan katettua. Kalamiehenä ei tästä kai pitäisi valittaa...
Herätetäämpäs tämä mielenkiintoinen keskustelu taas eloon.
Aiemmin on ollut noista luonnontaimenista enemmän, mutta istutettujakin taimenia ja niiden selviämistä ja kalastusta on tutkittu.
Tässä yksi paperi, aika vanha mutta mielenkiintoinen ainakin uistelijoille.
Linkki on varmaan liian pitkä toimiakseen, löytyy googlella nimellä:
K A L A - J A R I I S T A R A P O R T T E J A n r o 2 6 7
Hauen saalistus ja taimenen istutuskoko - Radiolähettimellä merkittyjen kalojen seurantatulokset.
"Tutkimuksessa merkittiin radiolähettimillä ja vapautettiin yhteensä 40 järvitaimenta ja 40 haukea
Kajaaninjokeen touko-kesäkuussa 2002. Taimenista puolet oli 25-30 cm:n ja puolet 35-40 cm:n pituisia.
Jokaista merkittyä kalaa pystyttiin seuraamaan oman yksilöllisen koodin perusteella. Kalojen liikkeitä
seurattiin jokialueella päivittäin kolmen viikon ajan, jonka aikana eloonjääneet taimenet vaelsivat pois
tutkimusalueelta. Puolet merkityistä pienemmän kokoryhmän taimenista jäi haukien saaliiksi ensimmäisen
viikon aikana istutuksen jälkeen. Suuremmista istukkaista ainoastaan yksi jäi hauen saaliiksi. Haukien
liikkeiden perusteella arvioitiin, että ne eivät aktiivisesti hakeutuneet saalistamaan taimenia.
Todennäköisemmin syödyksi tulleet taimenet uivat itse haukien saalistusalueelle. Tulosten perusteella
arvioittiin, että valitsemalla istutuspaikaksi alue, missä on vähän haukia, tai käyttämällä suurempia istukkaita,
voidaan haukien istutuksille aiheuttamia tappioita vähentää."
Ja laitetaan toinenkin saman porukan tekemä tutkimus:
Taimenistukkaiden alttius haukien saalistukselle - Istutuspaikkojen vertailu Oulujärvellä
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536706/raportti333.pdf?sequ...
"Tutkimuksessa tarkasteltiin teoreettisesti taimenistukkaisiin kohdistuvaa haukien saalistusta ensimmäisen
viikon aikana istutuksesta. Muuna ajankohtana hauen taimenpredaatio oli eri vuodenaikoina ja eri puolilta
Oulujärveä vuosina 2001-03 kerättyjen haukien ravintonäytteiden perusteella vähäistä. Saalistusriskiä
arvioitiin eri istutuspaikkojen vaihtelevien haukitiheyksien, eri kokoisten taimenistukkaiden sekä istutustavan
suhteen. Suojaisten runsaskasvustoisten lahtivesien ja avoimien, selkävesiin rajoittuvien ranta-alueiden
haukitiheyksissä ja siten istukkaiden alttiudessa petokalojen saalistukselle arvioitiin olevan moninkertainen
ero. Runsaasti kookkaita haukia olevilla istutusalueilla taimenen istutuskoon kasvattaminen 26 cm:stä
32:cm:iin vähentäisi olennaisesti predaatioriskiä. Myös istutuserän suurentamisella, ts. istutusten
alueellisella ja ajallisella keskittämisellä arvioitiin olevan kokonaissäilyvyyttä ja siten myös istutusten
kannattavuutta"
Kaveri väänsi tuon tutkimuksen.
Yritin siitä joskus avata keskustelua, mutta palstan "ammattitutkijat" yksiselitteisesti tuomitsivat tuon huuhaaksi, koska ei sisältänyt arviota verkoista. Huoh.
" Suojaisten runsaskasvustoisten lahtivesien ja avoimien, selkävesiin rajoittuvien ranta-alueiden
haukitiheyksissä ja siten istukkaiden alttiudessa petokalojen saalistukselle arvioitiin olevan moninkertainen
ero."
Tämähän on merellä ryssitty ihan täysin. Istutukset siirrettiin justuiinsa päinvastaisesti ulkoa sisemmäs kaislikkolahtiin ja sitten perään ihmeteltiin miksi meritaimenistutukset ei enää tuota.
Naurattaisi jos ei harmittaisi niin paljon.
Nyt on vissiin parempi suuntaus vihdoin menossa ja istutukset menee taas vähän ulommas uusimmissa ohjeistuksissa. Näin olen asian ymmärtänyt.
Vedetään ensin istutuksilla kuhakanta tappiin, ja sitten noihin heinikkoisiin hauki/kuhalahtiin aletaan istuttamaan taimenta.
Huoh, ei ihme että 95% istukkaista ei koskaan saada saaliiksi.
Yritin siitä joskus avata keskustelua, mutta palstan "ammattitutkijat" yksiselitteisesti tuomitsivat tuon huuhaaksi, koska ei sisältänyt arviota verkoista. Huoh.
Huuhaaksi arvioitiin, ja hyvin perustellusti, vain tekemäsi johtopäätökset, jotka poikkesivat olennaisesti painotukseltaan tutkimusten tekijöiden tekemistä.
Sun olisi kannattanut ehkä pyytää "kaveriasi" selittämään, mitä tuloksista voidaan päätellä.
Yritin siitä joskus avata keskustelua, mutta palstan "ammattitutkijat" yksiselitteisesti tuomitsivat tuon huuhaaksi, koska ei sisältänyt arviota verkoista. Huoh.
Huuhaaksi arvioitiin, ja hyvin perustellusti, vain tekemäsi johtopäätökset, jotka poikkesivat olennaisesti painotukseltaan tutkimusten tekijöiden tekemistä.
Sun olisi kannattanut ehkä pyytää "kaveriasi" selittämään, mitä tuloksista voidaan päätellä.
Muistutuin vain, että istutuspaikalla saattaa olla paljonkin merkitystä tietyntyyppisissä vesistöissä. Mutta kuten tuossa joku kirjoittikin, heti nähdään punaista ja syltty on ylläolevan kaltaista.
Tämä asia on meillä rannoilla asuvilla ollut tiedossa niin kauan kun savu on lahukoitten periltä leijaillut.
Mitä isompi hauki, sen varmemmin sen tapaa selkävedellä, siis siellä missä taimenet valtaosan ajastaan elävät.
Meillä on opittu lahtaamaan isot ja vapauttamaan pienet syömään miljoona ahvenia ja muuta roskakalaa.
Kovasti kortilla tuntuu Pohjois-Päijänteen taimen nykypäivänä olevan. Matikkaa ja lahnaa vielä särpimeksi kumminkin.
Joo, näistä voi näköjään kiistellä maailman tappiin, että mikä on taimenen pahin surma.
Suurin osa kaikista eteläsuomen taimenista on istutettuja. Varsinkin järvillä ja merellä. Niistä taimenista mitä voi ottaa saaliiksi on istutettuja 100%.
Eikö kalastuspalstalla voitaisi edes jonkun verran keskustella myös näistä kalastettavaksi istutetuista taimenista? Luonnonkaloja ei saa eteläsuomesta ottaa vielä ehkä vuosikymmeneen tai kahteen, istuttamalla saadaan ihmisille kalastettavaa ja istutusaioista olisi kiva kuulla keskustelua ja näkemyksiä.
Jostain luin että Päijänteellä on nyt ihan viime vuosina saatu hyviä istutustuloksia, kun on alettu istuttamaan kolmekesäisiä taimenen ja lohen poikasia. Samalla on asetettu verkkokalastuskieltoja istutusalueille istutusajankohdan aikaan. Tulokset ovat olleet hyviä tai erinomaisia pariin edeltävään vuosikymmeneen verrattuna.
Näistä olisi kiva kuulla lisää, että missä on ollut onnistumisia, miten ja miksi.
Kalabiologit voi mielestäni keskustella näistä luonnotaimen-jutuistaan jossain omalla palstallaan. Tämä on kalastuspalsta ja selvä enemmistö kalastajista, varmaan jotain 98%, kalastaa syötävää saalista saadakseen.
Kyllähän isoilla vesillä ja vähillä istutusmäärillä taimen hyötyy kun isot hauet pidetään poissa maisemista.
Ongelmana liian pienet istutusmäärät,ja ihmeellinen tarve suojella "alkuperäistä" vaikka todellisuudessa sekin jo moneen kertaan korvattu.Mutta eiköhän se jossain vaiheessa huomata miten surkeasti edennyt tämä nykyinen touhu ja puuhastelu joka ei ole johtanut mihinkään
Vesiekologisesti ajateltuna laiduntavat taimenparvet kalojen alkuperästä riippumatta ovat vesiluonnolle huomattavasti tärkeämpiä kuin joku yksittäisen ojan vahva luonnollinen taimentakanta.
Vesi eko lookisesti ajateltuna kokonais kuvassa luonnon taimen elvytys on turhaa rahan haaskausta.
Istutus kalat riittävät järvi kalastukseen.
Tutkijat ja muut kynän pyörittäjät voisivat hakea oppia usasta
Seiskaluokalla se "usa" vaihtuu Ruotsiin. Kolmikymppisenä tajutaan, jos tajutaan, että taitaa se kuitenkin olla järkevin soveltaa Suomeen tämän maan luontoon sopivimmat opit, oli ne sitten Ruotsista tai Uudesta Seelannista.
Luonnonkiertoisia hyvinvoivia kantoja tarvitaan, että pitkässä juoksussa myös istutuskalojen perimä pysyy kunnossa. Laitoskaloja pitäisi pystyä valillä uusimaan luonnosta ja mieluummin luonnossa syntyneistä kaloista.
Tästähän on jo aiemmin keskusteltu, perimä on tärkeimpien taimenen laitoskantojen osalta säilynyt toistaiseksi laitoksilla hyvin, jopa paremmin kuin luonnossa. Loputtomasti ei suht pienestä alkuperäisestä perustajaemokalamäärästä voida poikasia tuottaa ilman perimän kaventumista. Luonnosta otettavien emokalojen olisi hyvä myös olla tehnyt syönnösvaellus järville/merelle, muutoin laitoskannat saavat liikaa "tammukoitunutta" ainesta nykytilanteessa jossa luonnonkiertoiset kannat on "tammukoituneet".
Tässä on kalastajien kannalta valitettavasti muitakin näkökohtia huomioitavana kuin kalastuksen kannalta parhaat kannat. Luonnonsuojelu-näkökohdat. Jos ihan vaan kalastajien ehdoilla mentäisiin, niin istukkaita tai laitoskantoihin emoja voisi hankkia ulkomailta, meritaimenia istutella järviin tai järvitaimenia mereen, eikä luonnonkannoista tarvitsisi välittää tuon taivaallista. Taimenen suojelijoiden lempieläimiä on raakku, joka ei tule toimeen ilman taimenen luonnonkantoja, tai ainakaan ilman taimenia puroissa/joissa. Tällä saadaan vipuvartta taimenen suojeluun.
Meillä toistaiseksi vallalla oleva ajatus jokaisen kannan ainutlaatuisena suojelemisesta kaipaisi tuulettamista, monessa kannassa ei ole enää paljoa suojelemista tai ainakin ne kaipaisi uutta verta runsaasti.
Sivut
Lisää uusi kommentti