Missähän syvyydessä olisi se taimenelle sopiva lämpötila tällä hetkellä? Täytyykö mennä johonkin 10m syvyyksiin, että löytyisi lämpimämpää vettä? Tuskin ne siellä jäärannoilla ovat.

Pilkillä tulee taimenta todella matalasta. Ihan perinteisiltä Paraisen taimenen heittopaikoilta, joissa nyt juuri pilkittävä jää. Yllättävän kovat saaliit niin omalle porukalle kuin muille jäällä liikkujille.

Jos avovedellä yrittää, mikäli jostain vain saa veneen murrettua jään läpi avoveteen, täytynee mennä yli kympin veteen. Taimenet välttelee jääkylmää avovettä, ja ovat joko matalassa jään alla tai sitten reilusti syvemmällä.

Nyt tulee sellaista tarinaa, että on lapsella jäänyt yöunet vähille ennen seuraavaa koulupäivää.

Ruotsissa et ole koskaan selvästi käynyt jarväriä rannalta koettamassa, etkä selvästi tiedä mitä kolkkakalastus on. Ihan Ruotsissakin kalastetaan kaikilla niillä vähillä kalliorannoilla, joilla päästään syvään veteen. 90 % käyttää lusikkauistimia, mahdollisimman pitkäheittoisia. Eroaa rannikon mertsarin kalastuksessa juuri siinä, että paikkoja on vähän ja ne ovat kaikkien tiedossa. Vähän kuin silakan litkaus tai siian onginta, suurta kansanhuvia ja saalista riittää kaikille.

Ja paikat ovat yleisessä tiedossa, ja kalastusrantojen opas löytyy ihan painettuna kartoista. Ei siellä niin montaa paikkaa ole, että voisi alkaa etsimään jotain kumpuvirtauksia. Kaikista heittämiseen soveltuvista paikoista saa kalaa kun vuodenaika on oikea.

Onko paraisten tunnetuimman mertsari rannalla 10cm jäätä... Höpöhöpö.. Pari vkoo auki mutta tuulet tuoneet jäälauttoja ettei pääse heittään.. Kovalla pakkasella voi pinta jäätyä mutta ei kai nyt 10cm jäätä... Kohta alkaa..

Sama juttu mulla, mutta jotenkin tuo luonnontaimen kolkutuskalastuskin on alkanut käymään ehkä hieman liian haasteettomaksi kun taidot on kehittyneet. Olen ajatellut siirtyä lohen tai kuhan kolkkauskalastukseen. Siinä saisi samalla vähän enemmän liikuntaakin kun lyöntiin tarvii vähän voimaakin, kun nuo kalat ei yleensä ole ihan jään alla. Vaatii se myös kaikuluotaimeltakin vähän ominaisuuksia, tai lähinnä tehoa, että saa jään läpi kunnon kuvaa.

Upsalan yliopistossa on tehty merkittävää uutta taimentutkimusta ja väiteltykin sivuuttaen tammukoitumiskysymystä. Yhdessä laajassa tutkimuksessa selitettiin, että "ne ovat juurikin ravintokilpailussa alakynteen jääneet taimenet jotka vaeltaa pois, ja muuttuu vaellustaimeniksi". Gotlannissa missä mm. ko. tutkimusta on myös tehty on tämä voitu havaita ja todistaa, koska elintilaa ja ravintoa puroissa on niin niukasti. On siis havaittu että agressiiviset yksilöt jää puroon "tammukoiksi" ja ne jotka eivät pärjää ravintokilpailussa joutuvat lähtemään etsimään ravintoa muualta. Mistä muuten herää kysymys, että onko taimenella vaellusviettiä varsinaisesti lainkaan vai onko vaelluskäyttäytyminen selitettävissä ravinnon etsintänä joka ulottuu niin kauas kuin mistä sitä löytyy ?
Gotlannissa valtaosa taimenista siirtyy mereen vain muutaman kuukauden purossa elämisen jälkeen. Asia kannattaa laittaa korvan taakse kun miettii että miten taimenia missäkin päin Suomea halutaan elvyttää, ja jos toiveena on saada ne vaeltamaan. Olennaista on saada luonnonkierron kalojen poikastiheydet maksimiin, vaellustaimeniksi tavallaan muuttuu ylijäämäkalat, ne heikommat.
Taimenen onneksi kun siinä alapuoleisessa kasvuvedessä, järvessä tai meressä löytyy hyvin ravintoa ja ne kasvavat isoiksi emoiksi, toisin kuin ne paikallisiksi jääneet äkäpussit. Eräässä kotimaisesta tutkimuksessa todettiin että tammukoituminen ei välttämättä ole lopullinen olotila vaan vaellukselle lähtemisen kynnys saattaa ylittyä vasta taimenen ikäkaaren aivan loppuvuosille esim. em. olosuhteiden kuten ravintokilpailuolosuhteiden muuttuessa.

Se tiedetään että jos tammukoitunut kala siirtoistutetaan vaikkapa ravinteikkaaseen järveen tai mereen saattaa se siellä kasvaa ihan normaalisti vaellustaimenen tapaan.

http://www.campusgotland.uu.se/ar/?q=node%252F31

No jep! Hatun nosto ja arvostus asiallisesta ja informatiivisesta kirjoituksesta. Sen halusin lisätä et veden kirkkaus vaikuttaa paljon poikastiheykseen. Sameassa vedessä poikas tiheys on paljon suurempi. Poikaset ei näe toisiaan ja reviiri on pienempi. Eli Gotlanti ja Bornholm ovat kalkkipitoisia ja purot kirkkaita. Ja taas härmässä päinvastoin.... Tätä kautta vielä kiitoksia kaikille jotka ovat olleet jelppaamassa uhanalaista taimenta. Talkoissa tai hengessä mukana. Hienoa työtä!