Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Ahvenanmaan kalakannat
Anonymous
14.05.2019 - 16:27
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Ahvenanmaan kalakannat alkoivat heiketä idästä lähtien jo noin 30v sitten. Ensi tyhjeni Kökar, sitten Sottunga ja Föglö jne. Mutta kyllä taitavat kalstusoppaat näkyy kalaa sieltä edelleen kaivavan, ainakin jonkun verran. Meritaimenta taitaa olla paremmin kuin koskaan. Mitä tulee tuohon avaajan viehekalastuksen vapautus -provoon, on todettava, että meressä tapahtui jotain, millä ei ole tekemistä vapakalastuksen kanssa. Kalastuspaine esim. Föglön pohjoispuolella, Vårdössä jne. ollut vähäistä. Vapaa viehekalastusoikeus ja pilkkilaki ovat parasta!
Vaan etpä saakkaan kalastaa. Nuo on sellaasta sakkia ettei ne anna jokapojan oikeuksia jokkaiselle, omille vain. Näinhän se pitäis olla kaikkialla Suomessa.
Onko rannalta kalastus kielletty Ahvenanmaalla?
Vuokramökkien mukana tulee yleensä luvat tai mahdollisuus ostaa. Tuolla on valvonta sitten vähän toisella mallilla, eli tulee nopeasti sanomista jos on väärässä paikassa. Rannalta kalastus on lintujen pesimäaikaan kielletty. Pientä haukea ja ahventa on paljon, isompien määrä pudonnut hurjasti takavuosista. Taimenta todella hyvin, mutta kausi alkaa olemaan ohi.
Ja tarvitaan siis aina vesialueen omistajan lupa.
Olisi suotavaa siirtää sisämaahankin.
Tämä nykyinen systeemi jokapojan ja ämmän oikeudella kalastaa muutamankympin hikisellä kalastusveron maksulla tulee katastrofaalisesti tuhoamaan kuhakannat muutamista etelän tunnetuimmasta kuhajärvistä. Esim, Lohjanjärvestä, jossa jo nyt käy tuhansia tarraveneitä vimpanpäälle eloktroniikalla ja vehkeillä varustettuna kun mereltä on mittakuhat tapettu sukupuuttoon.
No menenhän tuonne ihtekkin kun kutu alkaa, joten ihan turha saarna siltä osin.
Hyvähän se on jos osaa tarkastella kriittisesti omia toimia. Suurin osa keskittyy osoittelemaan muita. Totaalista silmienummistusta ja pashapuhetta että vapavälineillä kalastus ei näy kalakannoissa mitenkään. Petokalojen ahven, kuha, taimen & hauki kalastus vieheillä on erittäin tehokasta. Itsellä on satoja kalastuspäiviä plakkarissa joilla on tullut kalaa 50-120 kiloa.
Kuhasta jos vielä höpötelllään niin ennenvanhaan useimmat kuhakannat kesti todella kovaa uistelupainetta ja kovaa verkkopainetta. Nykyään kun ei ole enää kesäkuun rauhoitusta, ja uusina lajeina talvella pilkitään runsaasti talvehtimisalueilla ja keväisin jigitetään kutualueilla, on kokonaiskalastuspaine aivan eri luokkaa kuin ennen. Kalat ehtii parhaimmillaan kasvaa sentin yli ylämitan, ennen kuin joku ne onnistuu saamaan.
Etelärannikon asutuskeskusten lähellä suurin osa, kalastuspaineesta riippuen 70-99%, kuhista on aina alamittaisia, oli alamitta mikä hyvänsä. Omilla vesillä oli aikanaan kuhista n. 80% 30-37cm, kun alamitta nousi 40 senttiin, oli kuhista 85% 30-40cm , nykyisellä 42cm alamitalla n. 90% kuhista 30-42 cm. Nykyään "loppukaudesta", siis syksyllä kasvukauden lopulla, ylmittaisia ehkä 2-4 %. Kalastus on vaan niin tehokasta.
Spesiaalimiehet on löytäneet omat paikat ja konstit saada suurempia, niitäkin kyllä on mutta perinteisillä menetelmillä ja paikoilla niitä ei ole saataviksi.
Niin kauan kun sallitaan. Tosiasia lienee että kaikujen kehitys on siinä pisteessä ettei isot välivesikuhat jää enään aloittelijaltakaan löytymättä. Kuhavanhus lopulta päättää ottaako kumikalan vai ei. Melko persosti nuo on vaan ottanu kumminkin.
Vaikka kaikkia en pamputakkaan niin pelkästään meillä ja tuttavilla syödään vuositasolla puolen sataa yli 3kilosta. Uisteluun verrattuna tappavan tehokas valoisaan aikaan, varsinkin isommalle kuhalle. Ei voi olla näkymättä ajan kanssa kannoissa noin suvereeni kalastusmuoto, joka vielä alati kasvaa Tuben houkuttamana!
Näinhän se on. Ihmisillä on joku kummallinen itsepetos-harhakäsitys, että kaloja on vesissä loputtomasti. Veden alle kun ei näe laajalti, niin sitä voi kuvitella mitä vaan. Loppupeleissä kaloja ei ole kauhean paljon ja kun kalastuspaine kasvaa tiettyyn pisteeseen niin isompien / otettavien kalojen määrä laskee hyvinkin nopeasti.
Suuret saaliit vähän kalastetuilta vesiltä kertoo paitsi hyvistä kalakannoista, myös pyynnin tehokkuudesta. Esim. kuhalle vertikaalijigaus on erittäin tehokas kalastusmuoto läpi kauden.
Merellä kyllä taahtui aikapaljon jo ennen kuin läänilupa tuli. Näkösyvyys romahti, metreistä kymmeniin sentteihin. 80-luvulla ja 90-luvun alussa joka rantaa peitti rakkoleväpeltä parin metrin syvyyteen. Ne kaikki hävisivät ja pohjat peittää limalevä. Samalla lailla kalakannat on romahtaneet Ahvenanmaalla kuin Turun saaristossa vaikka siellä ei ole yleistä kalastusoikeutta ja useampi kymmenen prosenttia vesistä on semmoisia, missä ei kalasteta ollenkaan. Samaten omilla vesillä kalakantojen romahtaminen alkoi jo kymmenen vuotta ennen lääninlupaa.
Ei se yli oman tarpeen ahnehtiminen ole millään tavalla fiksua. Mutta meren kalakantojen kuntoa ei voi millään laittaa yksin lääninluvan syyksi.
Omista kikseistä. Ihminen vaan on hedonisti ja perso nautinnoille. Yksi tykittää paskaa suoneen, toinen repii kuhat kuiville. Keinonsa kullakin päästä arkisesta ahdistuksesta hetkeksi pois.
Hintoihin tulee kumpikin keino, toisessa laskun maksaa yksi idiootti, toisessa koko kuhapopulaatio.
Olet oikeassa. Minä myös olen nähnyt tämän saman. Nuorempien kalastajien saattaa olla vaikea kuvitella niin kirkkaita etelärannikon vesiä, että jopa 6 metrin syvyydessä olevat ahvenpatit löytyivät näköhavainnoilla. Terveet rakkoleväpuskat huojuivat rantavesissä. Matalissa haukilahdissa kalat näkyivät tyyninä päivinä kymmenien metrien päästä. Muutos huonompaan oli nopea, vei vain muutamia vuosia kun rehevöityminen samensi vedet ja limalevä tukahdutti kaiken alleen. Siitä pari vuotta eteenpäin 90-luvun lopulla rehevöitymisen vaikutukset havaitsi selvästi vähentyneinä saalismäärinä.
Kunpa saisi Suomenlahden takaisin sellaiseksi kun se oli vielä 90-luvun alkupuolella. Edes vaikka viikoksi, niin ihmiset näkisivät minkä takia vesistöjen puhtaudesta tulee huolehtia.
Mikä sen noin nopsaan paskasi. Maatalous ei ainakaan kun noin myöhään tuli sontaa.
Kuhasta jos vielä höpötelllään niin ennenvanhaan useimmat kuhakannat kesti todella kovaa uistelupainetta ja kovaa verkkopainetta. Nykyään kun ei ole enää kesäkuun rauhoitusta, ja uusina lajeina talvella pilkitään runsaasti talvehtimisalueilla ja keväisin jigitetään kutualueilla, on kokonaiskalastuspaine aivan eri luokkaa kuin ennen. Kalat ehtii parhaimmillaan kasvaa sentin yli ylämitan, ennen kuin joku ne onnistuu saamaan.
Etelärannikon asutuskeskusten lähellä suurin osa, kalastuspaineesta riippuen 70-99%, kuhista on aina alamittaisia, oli alamitta mikä hyvänsä. Omilla vesillä oli aikanaan kuhista n. 80% 30-37cm, kun alamitta nousi 40 senttiin, oli kuhista 85% 30-40cm , nykyisellä 42cm alamitalla n. 90% kuhista 30-42 cm. Nykyään "loppukaudesta", siis syksyllä kasvukauden lopulla, ylmittaisia ehkä 2-4 %. Kalastus on vaan niin tehokasta.
Spesiaalimiehet on löytäneet omat paikat ja konstit saada suurempia, niitäkin kyllä on mutta perinteisillä menetelmillä ja paikoilla niitä ei ole saataviksi.
Ei sitten tullut niiden "satojen" kalastuspäivien aikana lopettaaa kalastusta?Mitä järkeä on kalastaa 50 kiloakaan mitään kalaa?
Olet oikeassa. Minä myös olen nähnyt tämän saman. Nuorempien kalastajien saattaa olla vaikea kuvitella niin kirkkaita etelärannikon vesiä, että jopa 6 metrin syvyydessä olevat ahvenpatit löytyivät näköhavainnoilla. Terveet rakkoleväpuskat huojuivat rantavesissä. Matalissa haukilahdissa kalat näkyivät tyyninä päivinä kymmenien metrien päästä. Muutos huonompaan oli nopea, vei vain muutamia vuosia kun rehevöityminen samensi vedet ja limalevä tukahdutti kaiken alleen. Siitä pari vuotta eteenpäin 90-luvun lopulla rehevöitymisen vaikutukset havaitsi selvästi vähentyneinä saalismäärinä.
Kunpa saisi Suomenlahden takaisin sellaiseksi kun se oli vielä 90-luvun alkupuolella. Edes vaikka viikoksi, niin ihmiset näkisivät minkä takia vesistöjen puhtaudesta tulee huolehtia.
Ulkosaaristossa vedet on kirkastuneet viimeisen 10v aikana todella paljon. Väitän pokkana että nyt on keskisellä suomenlahdella kirkkaammat vedet kuin 90-luvun alussa. Keskikesän leväpuuroaikaa lukuunottamatta.
Ikäväati oli limalevää ulkosaariston paikoilla ainakin 3 vko sitten paikoilla, jotka oli terveine rakkolevineen paratiisi viime keväinä.
Levien kasvu ei ole lineaarista suhteessa ravinteiden määrään. Ravinteita saattaa kertyä vesistöön vuosikymmenien ajan, mutta levät lähtevät räjähdysmäiseen kasvuun vasta kun ravinnepitoisuudet ylittävät jonkun arvon. Kun levät ovat kerran saaneet ylivallan, niin niistä eroon pääseminen voi olla todella hankalaa. Edes ravinnepitoisuuksien lasku ei välttämättä auta, mutta eipä meillä muitakaan keinoja ole käytettävissä, joten toivotaan parasta.
Ravinteista pahimpia ovat typpi ja fosfori. Teollisuuden ja ihmisten jätevedet puhdistetaan Suomessa pääsääntöisesti nykyään hyvin, mutta maatalouden päästöt ovat edelleen suuria.
Juu, metsähän siitä saaresta on isoilta osin hakattua viime vuosina ja 'mukavaa humusta' tuntuu valuvan ojista eikä näkösyvyyttäkään enää ole samalla lailla kuin ennen.
Mutta MTK:n vaalimainoksessa sanottiin, että metsiä voisi kyllä hakata lisääkin, se vaan hyödyttäisi kaikkea. Kai se on uskottava, kun kerran ovat asiantuntijoita.
Lisää uusi kommentti