Piikkimonni
06.11.2018 - 21:23
Mitäs mieltä kirjottelijat on mieltä piikkimonnista lajina ja ruokapöydässä? Täällä eteläisessä Hämeessä niitä istutettiin joihinkin pieniin vesistöihin parikymmentä vuotta sitten ja oma mielipide on se, että melkosia tuholaisia ovat alkuperäisille lajeille. Yhdessä lammessa oli hyvin ruutanaa, ahventa ja kaikkea muutakin ja joku taho ilmeisesti luvatta toi sinne piikkomonneja joka tuhosi 5-10 vuodessa kalakannat. Huomasi hyvin, kun muiden kalalajien koko alko kasvamaan kun piikkimonni ilmeisesti söi isosuisena kaiken mädin ja poikaset. Onneksi -02-03 paha happikato vei kaikki monnit lammesta ja nyt taas kalakannat kukoistaa.
Piikkimonnit on tuotu Suomeen Pohjois-Amerikasta ruokakalaksi.Kuulemma hyvänmakuinen ja vähäruotoinen.Kalan onkiminen kiinnostaa, se voisi vähentää thaimaalaisen vaimoni koti-ikävää.Siellähän noita monneja elää monenlaisia.Aika usein ruokapöydässä niitä oli tarjolla.
Missäpäin asut, voin heittää pari vinkkiä paikoista, jos yhtään lähelle osuu.
Lopella ja Hyvinkäällä on monessa rutakossa. Tarviiko joku paikkavinkkejä? Mato pohjaan niin osuu varmasti
Heitä Lopelta pari vinkkiä?
Kaakkolampi
Se Punelian vieressä oleva?
Ei kun 54 tien varressa Ourajoella. Näkyy tielle nyt kun ei ole lehti puussa. Noin 10km Lopelta
Mielestäni piikkimonnia ei pitäisi istuttaa yhtään minnekään. Tuhoaa kaikki alkuperäset kalalajit kun sitä jonnekin istuttaa... Mikä itu on edes istuttaa piikkimonnia, kun siitä ei ole mitään iloa kellekään, edes ruokapöydässä.
Kertokaa ihmeessä lisää lopelta paikkoja!
Mites helsinki-vantaa akseli?
Onko jollain käryä, missä täällä voisi olla piikkimonnia?
Rusutjärvestä löytyy
Oliskohan piikimonnista hoitokalastajaksi pikkijärvillä, joilla on ylitiheät kalakannat vai syökö kaiken pois?
No missä kyseinen pikkijärvi sijaitsee?
No, oli tai ei: piikkimonni EI KUULU Suomen vesistöihin ja sen istuttaminen/levittäminen mihinkään on KIELLETTY!
"hoitokalaksi pilkkijärvillä...?" EI TODELLAKAAN!!!
Toi on kyllä totta, että piikkimonnin sijaan kannattaisi istuttaa bassia.
Järvi on entinen, jos sinne istuttaa piikkimonnia. Tai sitten saattaa saada hyvän suurkalajärven, kun monni imuroi poikaset ja mädit suuhunsa. Vois toimia miljoona-ahven järvessä?
Yksikään piikimonnijärvistä, joita olen kalastanut ei ole "entinen". Yhdessä on kokoonsa nähden mm. Paljon kaiken kokoista haukea, vahva särkikanta ja kiloisia ruutanoita. Monnit ovat uiskennelleet siellä joukossa 60 vuotta sulassa sovussa.
Se on myös kumma, että Amerikassa on mitään muita kaloja edes jäljellä, kun näitä bullhead-lajeja (pienet monnit) on useita ja niitä ui joka lätäkössä. Muuan amerikkalainen onkin todennut arvelevansa, että mantereen maaperässä on tasaisesti bullhead-munia, jotka kuoriutuvat heti kastuttuaan.
Yksikään piikimonnijärvistä, joita olen kalastanut ei ole "entinen". Yhdessä on kokoonsa nähden mm. Paljon kaiken kokoista haukea, vahva särkikanta ja kiloisia ruutanoita. Monnit ovat uiskennelleet siellä joukossa 60 vuotta sulassa sovussa.
Se onkin varmaan niin, että jos piikkimonnilla on luontainen vihollinen kuten hauki, niin piikkimonnijärvestä voi tulla hyväkin kalajärvi. Piikkimonni "roskalala"kannat kurissa ja hauki piikkimonnikannat. Jos mikään ei rajoita piikkimonnikantoja, niin käy hyvin äkkiä niin, että piikkimonni imuroi nopeesti kaikki kalanpoikaset ja mädit. Etenkin pienissä ja suljetuissa järvissä. Itse seurasin vierestä yhtä parin hehtaarin lampea, jossa oli elinvoimainen ahven, hauki ja ruutanakanta. Varmaan jotain muitakin lajeja oli. Joku toi salaa piiikkimonnia ja muutamassa vuodessa kannan kasvettua alko kalojen koko kasvamaan. Semmosia täkyruutanoita ei saanu enää ollenkaan, vaan koko rupes vuosi vuodelta kasvamaan ja pienimmät oli semmosia 100-200 grammasia. Piikkimonni imuroi kakki mädit ja poikaset suuhunsa. Onneks happikato tappoi kaikki kalat, joten nykyään piikkimonnia ei siellä enää ole.
"Se on myös kumma, että Amerikassa on mitään muita kaloja edes jäljellä, kun näitä bullhead-lajeja (pienet monnit) on useita ja niitä ui joka lätäkössä. "
Ja on myös kumma, että niilinahven teki Viktoriajärvessä sen mitä teki...
Ja on myös kumma, että aasialaiset karpit Mississippin vesistössä tekevät mitä tekevät, vaikka Aasiassa pysyvät kurissa...
- etkö ymmärrä, että luonnollisessa ympäristössä kurissa pysyvä laji voi olla paha tuholainen jossain uudessa ympäristössä. Googleta vaikka Australia + vieraslajit.
MITÄÄN hyötyä ei ole kenellekään piikkimonnin (tai minkään muun vieraslajin) levittämisestä. Karmaisevaa lukea näitä kirjoituksia tällä palstalla, kun ei ole pienintäkään käsitystä juuri mistään ja asenne on hällä-väliä tasoa muutenkin!
Tuon aloitusviestin lampi taitaa olla Rahitunlampi Janakkalassa? Tutun kuulosta juttua ja sinne aikanaan tuotiin luvatta piikkimonnia ilmeisesti Lopen lammista? Ennen siellä oli valtavia haukia ja ahvenia, tosin piikkimonni ei niiden kantoja tuhonnu vaan vedenotto Tervakosken taajamaan jonka myötä veden vaihtuvuus väheni reilusti, vesi sameni ja happikadot yleistyi. Piikkimonni oli tähän soppaan vaan piste iin päälle, joka tuhosi loputkin kalakannat ruutanoita myöten. Piikkimonni on etenkin suljetuissa vesistöissä melkoinen tuholainen, joka syö kaiken ja kitukasvuistuu sen jälkeen. Ja monneista eroon pääseminen vaatii kunnon happikadon tms. Kalastamalla niistä ei pääse eroon, kun joku niitä kerran vesistöön on tuonu.
Aikanaan tuli siellä itsekin kalastettua ja oli suurten piikkimonnien lampi, Suomen ennätyskaloja tuli "reilusti" ja kalat jostain syystä kasvo siellä isoiksi. Taitaa edelleen olla SE -piikkimonni lammen hallussa. Semmosia 300-500 grammasia tuli paljon, kun muissa lammissa monnit jää alle 100 gramman. Jokin siinä lammessa oli, että monnit kasvoi kokoa. Mutta lammen pelastus oli talvi 02-03, jolloin jäät tuli jo lokakuun lopulla ja lähti vasta toukokuun alussa. Happikato oli niin paha, että se tappoi ilmeisesti kaikki kalat, monnit ja ruutanatkin, jotka ei paljoa happea vaadi. mutta tästä alkoi lammen uusi nousu ja nykyään sinne on taas muodostunu kohtalainen kalakanta lahnoista, ahvenista, ruutanoista, ja muista särkikaloista ilmeisesti ihmisten tuomista kaloista. Olis ollu äärimmäisen mielenkiintoinen vesistö fongaajille aikanaan, monnipisteen lisäksi oli hyvä mahdollisuus SE -kalaan, mutta eipä ollu fongaus silloin keksitykään.
Piikkimonni:
https://suomenluonto.fi/uutiset/piikkimonni-viiksekas-pohjakala/
Edellä esitetyn kuvauksen mukaan, kyseessä
on veikeä uimari.
En ole moista tavannut.
"Piikkimonnin vaikutusta muihin lajeihin ei ole tutkittu". Ei ehkä tutkittua, mutta on se melkonen tuholainen etenkin suljetuissa ja kohtuupienissä vesissä omakohtaisen kokemuksen perusteella. Kyseisessä lammessa pyydettiin ennen syöttiruutanoita, mutta piikkimonnien tulon jälkeen ruutanoiden koko suureni ja suureni joka vuosi, kun monnit söi mädit pois isoon suuhunsa. Lopulta syöttikokoista ruutanaa ei saanu enää ollenkaan, vaan koko oli 100-200g ja isompia ja sen jälkeen happikato tappoikin kaiken. Ei kai siitä harmia ole pienissä suolammissa, mutta ei sitä todellakaan kannata siirtää minnekään arvokalavesistöön.
Josko piikkimonni, tuo veikeä uimari, ei isommassa vesistössä pysty muodostamaan niin suurta kantaa, että uhkaisi muita lajeja?
Emme tiedä jos emme tutki, mutta sitä tutkimusta emme tarvitse?
Muuten, puronieriä, joka elää purkissa ei ilmeisesti menesty isommissa vesissä?
Meinaan täälläkin päin on puro joka laskee kohtuu kokoiseen järveen, eikä järvestä ole
tietääkseni puronieriää saatu.
Miten lie monnin ja puronieriän, leviikö yläpuoliseen vesistöön, jos ei alaspäin ui.
Emme tiedä jos emme tutki, mutta sitä tutkimusta emme tarvitse?
Muuten, puronieriä, joka elää purossa ei ilmeisesti menesty isommissa vesissä?
Meinaan täälläkin päin on puro joka laskee kohtuu kokoiseen järveen, eikä järvestä ole
tietääkseni puronieriää saatu.
Miten lie monnin ja puronieriän, leviikö yläpuoliseen vesistöön, jos ei alaspäin ui.
Korjasin sisältöä
Tässä lähellä on kaksikin puroa, jotka laskee järveen ja joissa on hyvin puronieriää. Kuulemma talveksi ainakin vaeltavat pois purosta, jossa ei ole ruokaa talvella juurikaan. Järvestä on hyvät vaellusreitit isompia jokia pitkin vaikka 100km, mutta silti hyviä kantoja ei ole muodostunu muualle. Monni ja puronieriä luultavasti siis vaatii pienehkön vesistön luodakseen vahvan kannan. Mutta ei monneista kuitenkaan mitään hyvää seuraa missään vesistössä.
Täällä taas takavuosina vallan varmistettiin
pilkkisaalis menemällä purolle pilkille, jos
jäät salli.Jos järvellä ei ahven purrut, niin
puronieriää sai pilkillä aina.Pilkkipaikat olivat puron "suvannoissa"joissa syvyyttä päälle metrin.Joten, tästä purosta
eivät isommin muuttaneet talveksi pois.
Mutta en väitä etteivätkö voisi muuttaa talveksi.
olisin menos pohjakalastaa monnia mitä syöttii ja onko rusutjärvessä meen tyhjentää ne järvet niist tuholaisista
Ei oo Russassa, ongi särkiä.
Lisää uusi kommentti