Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Gräsanoja kalakanta?
Kalletus
19.02.2020 - 11:59
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Mutta ei saa kalastaa.
https://kalastusrajoitus.fi/#/kalastusrajoitus
Piti vilaista, mikä tämä Gräsanoja on.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gr%C3%A4sanoja
https://www.sll.fi/espoo/luonnonsuojelutyo/virtavedet/
Mutta ei saa kalastaa.
https://kalastusrajoitus.fi/#/kalastusrajoitus
kalarajoitus.fi mukaan esim Espoonjoki on myös kielletty vaikka sitä mainostetaan hyvänä kalapaikkana ja siellä näkyy kalastajia vähänväliä
Miksi??
Luvattomia kalastajia. Kantsii lukee uutinen siitä, kun yks luvaton kalastaja sai 7500 € sakon yhdestä järvilohesta viimesyksynä. Lakiin kirjattiin viimevuonna korvausarvot luvattomille/laittomasti pyydetyille kaloille, jotta homma olis selkeetä kaikille. Jos pyydät ojasta esim. 10 taimenta kalastonhoitomaksun turvin ja kalat on alamittasia, rauhoitusaikana pyydetty tms (alamitta rasvaevällisille etelässä 60cm), saat sakkoja reilu 20000 €uroa. Niitä on sit kiva maksella pois ja samalla miettii, että olisko pitäny tutustua kalastussääntöihin ennen kalastusta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.397046
Itseasiassa merestä tai tässä tapauksessa mereen laskevasta vedestä pyydetyn taimenen korvausarvo yli 3000 € kpl.
Itseasiassa merestä tai tässä tapauksessa mereen laskevasta vedestä pyydetyn taimenen korvausarvo yli 3000 € kpl.
Sen takia varmaan tämän Gräsanojan puro kuuluu kalastuskieltoalueeseen, kun tuolla olisi helppo lahdata satoja kiloja esim. merestä puroon kudulle nousevaa haukea
"Gräsanoja on puro Matinkylän ja Haukilahden välissä Espoossa. Gräsanoja alkaa, kun Peuramäeltä ja Sepänkylästä alkava Lukupuro ja Keralta alkava Mankkaanpuro yhtyvät. Gräsanoja on 3,5 kilometriä pitkä ja se laskee mereen Haukilahdessa.
Gräsanojan alajuoksua on laajennettu useasti. Tämän vuoksi purosta on tullut liian leveä vesimääräänsä nähden. Puro on alkanut kaventamaan uomaansa luontaisesti kasvamalla umpeen. Soistumisen vuoksi virtaama on kesäisin pieni eikä vesi vaihdu hyvin. Jos merenpinta on korkealla, Gräsanojan alajuoksun virtaama pysähtyy kokonaan. Puron tilanteesta aiheutuu lähinnä esteettistä haittaa, joskin umpeenkasvaminen voi hieman hankaloittaa kalojen kutemista. Puron vesikasvillisuus myös estää vesisiippoja saalistamasta purolla.
Gräsanojan alueella tehtiin luontoselvitys vuonna 2008. Puron vesi on sameaa ja vesikasvillisuus on pääosin ilma- tai kellusversoista. Gräsanojan alajuoksulla vallitsevia vesikasveja ovat pohjanlumme, ulpukka ja vesitatar. Yläjuoksulla puro mataloituu ja kapenee ja siinä kasvaa paljon järvikortetta ja vesitatarta. Puron rantakasvillisuuteen kuuluu keltakurjenmiekka, ojasorsimo ja viiltosara. Yleisiä kasveja ovat leveäosmankäämi ja ranta-alpi, alueella kasvaa myös muun muassa ratamosarpiota, terttualpia, vesisaraa ja vesitatarta. Gräsanojan rannalla kasvaa muun muassa valkosalavia, joita puron rantaan on aikanaan istutettu enemmänkin. Puron rannalla kasvaa myös kaksi vaarantuneeksi luokiteltua lajia, vuorijalava ja keltamatara. Kumpaakin on yksi taimi.[
"Gräsanojassa käy kudulla haukia ja suuria lahnoja tai suutareita. Puron kalataloudellinen merkitys on todennäköisesti vähäinen, mutta se soveltuu monien kalalajien lisääntymiseen. Kalat pääsevät nousemaan sinne merestä"
Toinen seikka on tämän meritaimen poikastuotantoalueeksi sopiminen, jos tätä Gräsanojaa kunnostetaan joskus poikastuotantoalueeksi, on kuitenkin 3,5 km pitkä, joten siellä voi olla hyvinkin meritaimenen poikastuotantoalueeksi soveltuvaa aluetta.
https://www.virtavesi.com/index.php?showNews=685
Uskalla edes taimenta kalastaa. Sattuu niitä alamittoja myös vahingossa niin kiinni, että kala päätyy pannulle.
Tässä maassa on kalastusasiat ollu ihan perseellään ikuisuuden. Nyt vihdoin ollaan asioille tekemässä jotain, että Sullakin olis enemmän pyydettävää kun kalakannat saadaan rajoituksilla ja kunnostuksilla nousuun luotaisesti, ei näennäisesti istutusten avulla. Suomen lohikalakannat on niin perseellään kun vaan voi olla potentiaaliin nähden. Ihmiset on jo niin vieraantunu todellisuudesta ja mahdollisuuksista, että joku perkeleen kilonen kirrenlötkö koetaan jonain huippusaaliina. Kirre, joka on istutettu korvauksena kalavesien patoamisesta, paskavesien juoksutuksesta jne. Tässä on lopulta jokaisen kalastajan etu kyseessä, kun annetaan kalojen kasvaa ja kutea rauhassa kunnes kannat kestää kalastamisen. Kalastussääntöihin tutustumalla kyllä selviää, että taimenta voi kalastaa suurimman osan vuodesta melko vapaasti, eli ei todellakaan ole kyse mistään ylitiukoista rajoituksista, jotka tappaa kalastuksen.
Ps. nykyään kala pitää ihan lain mukaan vapauttaa, vaikka se olis miten vahingoittunu. Enää ei kalaa saa ottaa sillä verukkeella, että "oli niin pahasti kiinni, että oli pakko tappaa". Kiittäkää isiänne sääntöjen venytyksestä ja paukutuksesta, jotta tääkin piti lakiin kirjata.
Vähän vaikea kyllä kuvitella että semmosesta kaakao-ojasta saisi taimenta tai kirjolohta😁. Kyseinen kuva on siis gräsanojasta.
Oja on jokatapauksessa määritelty lohi- ja siikapitoiseksi, kannattaa siis tutustua rajoituksiin ennen kalastusta. Kalastonhoitomaksulla ei ainakaan saa kalastaa lohi- ja siikapitosissa vesissä.
Vähän vaikea kyllä kuvitella että semmosesta kaakao-ojasta saisi taimenta tai kirjolohta😁. Kyseinen kuva on siis gräsanojasta.
Poikastuotantoalue on vähän eri asia, kuin pyyntikokoisten taimenten tai kirjolohien pyytäminen. Aika pienissä puroissa meritaimen viihtyy ja aika savisissa vesissä. Gräsänoja/ lukupuro
https://www.virtavesi.com/index.php?showNews=685
https://www.virtavesi.com/index.php?upperCatId=14&catid=16
Gräsänojalla/lukupurolla on kalastus kielletty, on rauhoitettu poikastuotantoalueeksi.
Mutta miksi kaikki joet, purot ja viemäriojat ovat kalarajoitus.fi mukaan vaelluskalavesistöjä ja eikö se ole niin että niissä saa kalastaa kuhan ei kalasta virtapaikoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, koska ohan espoonjoellakin joku perho seura ja tuskin he mitään laittomuuksia tekee. 🤔
Pienet joet ja purot luetaan kokonaisuudessaan "virtakohdiksi", ei pelkästään kosket. Vantaanjoki esimerkiksi on sen verran iso ja mietovirtanen paikoin, että siellä saa ei koskialueella kalastaa myös hoitomaksun turvin. Tommosessa kokonaan koski- ja virtapaikaksi luokitellulla paikalla ei saa kalastaa ollenkaan hoitomaksulla vaan sinne pitää ostaa paikallisen osakaskunnan lupa. Paitsi tässä tapauksessa kun siellä ei saa kalastaa Marcellon mukaan ilmeisesti ollenkaan.
Pienet joet ja purot luetaan kokonaisuudessaan "virtakohdiksi", ei pelkästään kosket. Vantaanjoki esimerkiksi on sen verran iso ja mietovirtanen paikoin, että siellä saa ei koskialueella kalastaa myös hoitomaksun turvin. Tommosessa kokonaan koski- ja virtapaikaksi luokitellulla paikalla ei saa kalastaa ollenkaan hoitomaksulla vaan sinne pitää ostaa paikallisen osakaskunnan lupa. Paitsi tässä tapauksessa kun siellä ei saa kalastaa Marcellon mukaan ilmeisesti ollenkaan.
Gräsänojan tapauksessa kannattaa rauhoittaa kokonaan, kun on muodostunut merkittäväksi meritaiimenen poikastuotantoalueeksi.
"Maatalouden kuivatustarpeiden vuoksi aikoinaan suoraksi leveäksi ojaksi kaivetusta Espoon Lukupurosta on muodostunut viime vuosina merkittävä meritaimenen poikastuotantoalue.
Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin-Espoon kalastusalueen sähkökoekalastusseurannan perusteella puron kunnostaminen on edesauttanut taimenen poikastuotantoa huomattavasti, vaikka edelliset syksyt ovat olleet vähävetisiä ja siten lajin lisääntymisen kannalta hyvin haastavia. Taimenen poikastiheys on kasvanut kunnostuksilla luotujen kutu- ja suojapaikkojen myötä.
"Vuonna 2014 ennen kunnostusten aloittamista Lukupuron alajuoksun seuranta-alueella oli noin 0,4 taimenta purometriä kohden. Kunnostusten myötä poikastiheys on kasvanut niin, että vuonna 2015 taimenia oli alueella noin 1,3 ja vuonna 2016 jo noin 1,6 yksilöä purometriä kohden."
Taustatietoa:
Lukupuro on Espoon Keskuspuistosta ja Suurpellon alueelta alkunsa saava kaupunkipuro. Vesistö laskee Gräsanojana mereen Haukilahdessa. Lukupurossa oleva pato estää toistaiseksi meritaimenten nousun ylävirtaan Suurpellon alueelle.
Meritaimen on palautettu vesistöön 2000-luvulla tehdyillä mäti- ja pienpoikasistutuksilla. Viimeiset istutukset tehtiin vuonna 2012.
Kalastus on kielletty koko Gräsanojan vesistössä, Lukupuro mukaan luettuna.
Luonnonvaraiset meritaimenkannat on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi."
Espoonjoki on aina ollut merkittävä kevätkutuisten kalojen kutujoki. Suuret määrät norssia, särkikalaa, haukea ja ahventa nousee jäiden lähdön jälkeen jokeen kutemaan. Joki oli aikanaan varsin suosittu onkikohde. Kehä III:n pientareet olivat täynnä pysäköityjä henkilöautoja ja onkijoita kulki rannoilla runsaasti -ja kalaa tuli. Nyt onkiminen on kielletty vaelluskalojen, taimenen ja siian vuoksi. On hienoa, että uhanalainen meritaimen voi hieman paremmin, mutta samalla valitettavaa, että tärkeä ja helposti saavutettava koko perheen onkipaikka on menetetty.
Mato-onginta on sallittua virta-alueiden ulkopuolella myös Espoonjoella.
Eikö espoonjoki ole virta aluetta? Sinne kyllä taimenet nousevat. Isoimmat taimenet saunalahdelta talviverkoissa ollut 9kg painoisia.
Naapuri sai 20v sitten samasta verkosta 11kg ja 13kg taimenen. Siis espoonjoen edustalta.
Espoonjokeen nousi 90 luvulla syksyisin taimenia ihan suht hyvin, nousijat oli aika varmasti lähinnä istutuksista peräisin, ehkä muutama luonnonkala. Ihan hyvin voi olla että jättitaimenia tuli silloin jokisuusta, istutuskantana oli silloin se todella isoksi kasvava isojoen taimen. Jokeen ei isoja mennyt, kaveri asui 3 vuotta joen rannalla ja 2-3 kg kaloja oli sateisina syksyinä ihan reilusti.
Mitä joku kirjoitti yllä kevätonginnasta, niin pitäisi ehottomasti sallia keväällä poikastuotantoalueiden ulkopuolella. Hienoa kalastusta ja kohdistuu särkikaloihin. Siellä ongin itse paljon 70-90-luvuilla, samoin mankijoella ja masalanojalla. Särkiä tuli tuhansia, lahnoja ja säyneitä satoja. Taimenia nolla. Ja nyt ei saisi enää onkia. Ei hyvä.
Ja otsikon aiheeseen sen verran, että lukupurolla on tullut valutettua hikeä muutama litra soraa kärrätessä taimenen kutjalustaksi. Noilla kutupaikoilla ja poikasten kasvualueilla ei todellakaan pidä saada kalastaa, keväällä gräsanojan alaosalla pitäisi ehdottomasti saada (paitsi haukea jos tärkeä kutualue, myös haukia kaipaa kutusuojaa).
Lukuposta sen verran, että siellä on ollut tammukoita aina. Kuivat kesät tappoi valtaosan välillä, mutta aina ne tuli takasin, josgain. Ehkä jokunen säilyi hengissä purossa tai alempana joessa, ehkä joku istutettu meritaimen välillä kuti purossa. 2010 kieppeillä soraistuksilla ja mätirasiaistutuksilla kotiutettiin isojoen taimenta virhon toimesta, ja hmuutaman vuoden päästä oli nousukaloja. Sekä evällisiä että yllättäen myös evättömiä. Istarit nousi joko mäti-istukkaiden mukana tai poikashajun vetämänä. Tohon aikaan merelle istutetut alkoi olla ingarskilan kantaa, eli nyt purossa kutee sekakantaa. Ja tammukat lisäksi.
Missä sitä uskaltaa nykypäivänä kalastaa? Oli hoitomaksu maksettuna ja minulla oli kaksi pohjaonkea pyynnissä ja sain sakot. En tiennyt että yhdellä vavalla vain saa onkia. Melkoista pelleilyä mielestäni. Yhdellä vavalla saaliin saaminen on niin pieni, että taidanpa jättää vast edes maksamatta ja tyydyn mato onkeen. Siihen ei vielä ilmeisesti tarvitse 50€ lupaa?
Älä äksyile järjestelmälle, jos itse et oo viittiny edes nähdä vaivaa selvittää sääntöjä ennen kalastusta. Eiks toi oo aivan perus juttuja että lupaa ostettaessa selvitetään millä ja missä sillä saa kalastaa? Eli vakava peiliin katsomisen paikka, systeemi on kyllä kunnossa.
Viehekalastus on samassa määrin luvanvaraista kuin metsästyskin. Ennen kalastusta pitää selvittää saako paikassa kalastaa ja millä ehdoilla ja mitä lupia se vaatii. Lääniviehekortin (nykyisin poistettu, korvattu valtion kalakortilla) aikana kasvaneiden osalta tämä ehkä on vähän hankala hahmottaa kun voi luulla että sen ostamalla saa kalastaa melkein missä vain ja miten vain.
Gräsnillä on koski- ja virtapaikat rauhoitettu onkimiselta ja viehekalastukselta. Muualla saa onkia särkiä ja yrittää tammukoita.
Just näin. Ennen läänin/valtionlupaa oli itsestäänselvyys, että osakaskunnilta otetaan lupaa ostaessa selvää säännöistä. Jokaisella kun oli alueellaan eri säännöt, niin sääntöihin tutustuttiin paljon tarkemmin. Ihan oma syy oli että sakot rapsahti.
Gräsanojan koko vesistöalue on Elyn asettamassa kalastuskiellossa taimenen luontaisen lisääntymisen johdosta. Kieltoalue alkaa Haukilahden venesatama-alueen ojansuulta puusillasta Jeda-Iirislahti ylävirtaan. Kiellosta huolimatta tuolla heitetään virppaa ja ongitaan tietämättöminä kiellosta. Varmasti Gräsanojassa kutee lahna, hauki ja taimen + muita snadeja särkikaloja. Osa taimenista tosiaan istukkaita ja osa gräsassa syntyneitä luomuja. Haukilahden venesatamaan on istutettu taimenia joskus n. 5-7 vuotta sitten. Gräsanojaan suunnitteilla kokonaisvaltainen kunnostus josta saanee lisätietoa jostain ku ettii. En oo perehtyny viel..
Gräsanojan valuma-alue
Va
Keskitä kartalla
Voimassa tänään
1.1 - 31.12
Vaelluskalavesistö
Lisätiedot:Gräsanojan valuma-alueella virtavesien koski- ja virtapaikoissa onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus on kielletty.
https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Gra...(140719)
Tuolta löytää lisää tietoa.
Toivotaan et mertsaritkin tyylillä tai toisella saatais selviämään.
Lisää uusi kommentti