Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Meriharjus
Anonymous
05.08.2020 - 23:16
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Aurajokeen noita joskus nousee.
Pohjanlahdella kerran.
Ruotsin puolella Haaparannan edustan saaristossa on varmaan jonkinlainen harjuskanta vielä. Olen muutamana keväänä pilkkinyt ja saanutkin niitä mutta kannattaisi kyllä nekin jättää rauhaan. Viimeisin reissu on reilun viiden vuoden takaa, silloin harjuskanta oli laskussa. Arvelen että suunta on edelleen sama. Suomen vesistössä meriharjus lienee edelleen täysrauhoitettu.
Ourassa noita on, paikoin hyvinkin.
Meriharjuksen pelastamisopereaatio:
2018 istutettiin perämereen 280 000 meriharjuksen poikasta. Tuloksia voidaan odottaa aikaisintaan 10 vuoden päästä.
https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/uutiset/meriharjuksenpelastamine...
https://yle.fi/uutiset/3-7330321
Sama ruokavalio kuin siialla?
Perämerellä ulko saarilla niitä tapaa joka kesä muutamia kertoja, toivottavasti istutukset vahvistavat ikiaikaista kantaa, joka on mennyt jo kovin vähiin.
Merikarvialla ulkosaaristosta löytyy.
Miltähän vuosikymmeneltä Merikarvian harjushavainnot ovat?
Raimo Ylinen, Sadetta ja aurinkoa - 1974. Jonkin verran juttua meriharjuksen kalastuksesta. Kuvaavaa on, että jo tuon ajan tarinassa pohditaan vähenevää meriharjuskantaa.
90 luvun alkupuolella sain jokusia Harreja merikarvialta. ...kova tuuli ja rantakivikko+lippa. oikeen hyvä kala,ei se silloin ollut uhanalainen(tai en ainakaan tiennyt) kala.
https://www.suomenkalakirjasto.fi/meriharjus/
Suomen kalakirjaston tietopaketti meriharjuksesta.
Nii ettäkö sama harjuslaji asustelee joella, järvissä ja merellä? Eli jos laitan järvestä pyydetyn harrin mereen suolaveteen, niin sekö selviää siitä?
Ei tietenkään. Yhtä huonosti kuin järvihauki, järviahven, järvimade, järvikiiski, järvisärki jne. selviäisi meressä.
Ei tietenkään. Yhtä huonosti kuin järvihauki, järviahven, järvimade, järvikiiski, järvisärki jne. selviäisi meressä.
Itse asiassa saattaisi ehkä Pohjanlahden vähäsuolaisilla alueilla selviytyäkin. Tätä tuskin on kokeiltu? Meriharjusta kalasta ei tietenkään tulisi, koska meriharjukseksi kutsutaan merikutuisia harjuskantoja ja järvi- ja jokikutuinen harjus tuskin meren karikoilla kutemaan ryhtyisi.
Merikutuinen harjus oli ennenaikaan.Ehkä vielä 60-70 vuotta sitten yleisesti esiintyvä kala Pohjanlahdella ja pohjoisella Selkämerellä.Pitkin rannikkoa on Harr alkuisia paikan-nimiä pitkin rannikkoa.Esim Harrbåda-Harrviken jne.
Harria pyydettiin ns.harrilaudoilla,eli puusta ja kupariponttoonilla varustetulla sivuplaanarilla.Selkäsiimassa oli sitten tapseissa kiinni perhoja.Kalastus tapahtui paljon soutamalla.Esim. Vaasan saaristossa tuollainen harrilauta oli melkein joka rannikon taloudessa vakiovaruste...
Se miksi kannat taantuivat onkin sitten monimutkainen kysymys...
"Se miksi kannat taantuivat onkin sitten monimutkainen kysymys..."
Paljon on monen moista turhenpaakin esim. opinnäytetöissä selvitelty. Tässä olisi aihetta muutamalle biologian tai kalatalouden tutkielmalle.
Juttelimme usein entisen esimieheni kanssa kalastusjuttuja, hän kun oli armoton kalamies. Monet vedet kolunneena, niin kotomaassa kuin kauempanakin, hänelle oli jäänyyt vahvimmat ja mieleisimmät muistot juuri meriharjuksen pyynnistä Perämeren pohjukassa.
Kyllä se taantumisen syy oli pitkälti nailonverkko ja varsinkin syksyinen siian pyynti rantojen edessä. Meri harri saalisti uimalla pitkiä matkoja rantoja pitkin pienissä parvissa. Syksyisin kaikki rannat täys siika verkkoja ja aina kun yksi verkkojata sattui parven tielle, niin se oli sen parven loppu. Näi on vanhat ukot kertoneet, että syksyisin tuli harria kauheita määriä ku sai ensimmäiset nailonverkot ja aika äkkiä sitten alle kymmenen vuoden loppui.
Onhan tuo meri kyllä pilattu aika tehokkaasti. 80luvulla kun itse aloittelin kalastamaan, niin vedet olivat kirkkaita, rakkolevää paljon ja kaloja todella paljon. Aika surulliselta ja kalattomalta näyttää nykyään vanhat mestat.
... jossa selvitettiin ammattikalastuksen saalista Hailuodon vesillä:
"Meriharjusta tavataan Suurhiekan alueelta säännöllisesti. Haastatelluista kalastajista yli puolet ilmoitti saaneensa harjuksia saaliiksi siian verkkokalastuksen yhteydessä. Saaliiksi saadut harjukset ovat olleet kooltaan 300–700 gramman painoisia, johtuen luonnollisesti kalastuksessa käytettyjen verkkojen silmäharvuuksista."
https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B06665D1D-08E4-4F8C-84DF-F0B8...
Merkittävimmät kaksi syytä meriharjuskantojen romahtamiseen ja sen ajatumiseen erittäin uhanalaiseen tilaan on verkkokalastus, meriharjusta tulee sivusaaliina erityisesti siian verkkokalastajille sen esiintymisalueilla, siksi meriharjuksen merkittävimmät kutu- ja elinalueet tulisi rauhoittaa täysin ja kieltää noissa paikoissa verkkokalastus jos kanta halutaan pelastaa sukupuutolta. Toinen merkittävä syy kantojen heikkoon tilaan on meren rehevöityminen.
Merimetsot noita napsii tiuhaan
Muuten hyvä, mutta kun merimetsot tuli 15 vuotta sen jälkeen kun meriharjus oli jo hävinnyt.
Siis nytkö se on kadonnut?
Hyvin pitkälti. Kanta on muutaman prosentin siitä, mitä oli aikanaan.
Meriharri oli ennen paljon pyydetty ja yleinen ruokakala. Nyt Meriharri saaminen alkaa olla lehtijutun arvoinen sattuma.
Paljon on monen moista turhenpaakin esim. opinnäytetöissä selvitelty. Tässä olisi aihetta muutamalle biologian tai kalatalouden tutkielmalle.
Juttelimme usein entisen esimieheni kanssa kalastusjuttuja, hän kun oli armoton kalamies. Monet vedet kolunneena, niin kotomaassa kuin kauempanakin, hänelle oli jäänyyt vahvimmat ja mieleisimmät muistot juuri meriharjuksen pyynnistä Perämeren pohjukassa.
On jonkin verran tutkimustietoa ja arvioita, ja syyksi on yksiselitteisesti arvioitu vedenlaadun heikkeneminen, kutupaikkojen häviäminen ja mahdollisesti lämmennyt ilmasto.
Sinänsä ei suurta tutkimusta noista syistä tarvitse tehdä, koska kaikkia harjusta haittaavia asioita parhaillaan korjataan ja em. asiat ovat suurempia kuin mihin kaöatutkimuksella voidaan vaikuttaa.
Tuli juteltua erään tutkimusta tehneen asiantuntijan kanssa.herra tiesi kertoa että nykyään merimetso todella suuri uhka kannan toipumisen suhteen ja helppo makupala pintakalana
https://www.luke.fi/fi/uutiset/ainutlaatuinen-kala-uhkaa-kadota-lopullis...
Ainutlaatuinen kala uhkaa kadota lopullisesti Itämerestä - Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus selvittävät meriharjuksen taantumisen syitä
Ei tietenkään. Yhtä huonosti kuin järvihauki, järviahven, järvimade, järvikiiski, järvisärki jne. selviäisi meressä.
No aivan varmasti selviää. Ei ole olemassa erikseen järvi- ja merikaloja näissä tavallisissa lajeissa. Ennen jokien patoamista ovat vaeltaneet merestä jokien kautta järviin ja päinvastoin. Eihän Itämeri ole varsinainen meri vaan murtovesiallas.
Sivut
Lisää uusi kommentti