Hyvin toimii madekulho, kunhan on oikeaoppisesti tehty. Vanajavedellä on aina ollut muutama kulho, tosin tänä talvena jää madekulhot tekemättä.

ai prrhana, mullon vaaleenharmaat narut :-(
Varmaan sitten syy että kulho toiminu heikosti.
Kiva, että tällä saitilla kokeneemmat jakaa tietojaan!

On aikanaan käytetty.
Aloitetaan kaivamalla jäähän kulhoa , mutta ei tehdä reikää. kun on jäätynyt lisää alta , taas syvennetään.
Voipi mennä kuukausi että maljan pohja on 30-40 cm syvemmällä kuin ympäröivän jään alapinta.
Sitten tehdään mateen mentävä vesirajaan ja siitä koivusalkoja vinosti pohjaan.

Luin joskun opuksesta jossa käsiteltiin vanhoja kalastustapoja ja liistekatiskoita, pula-aikaan oli kaikesta pulaa ja pajusta voitiin valmistaa ilmaisia pyydyksiä lähijärviin. Kymmenenkin liistekatiskaa piti köyhää perhettä hengissä

Ilmastonmuutoksen myötä madekulhohommissa on ollut pakko siirtyä kelluviin tai ajelehtiviin madekulhoihin. Uudet tekniikat ovat, luonnollisesti, pakottaneet siirtymään keinomateriaaleihin. Mahdollisuuksia on useita. Esimerkkeinä mainittakoon Loka Laitisen lasikuituinen kulho, jota hän käyttää Silvolan tekoaltaalla ja Jaalan mummon muovisaavipohjainen ratkaisu, jota käytetään yleisemminkin Mäntyharjussa ja Savitaipaleella. Lohi-Simppu eli Rusutjärven lohirosvo puolestaan suosii styroksista veistettyä, pitkulaista kulhoa. Viimeksi mainittu ratkaisu on kätevä, sillä lisäkellukkeita ei tarvita. Tosin Loka Laitinenkaan ei käytä lisäkellukkeita kulhossaan, vaan pilssipumppua, joka poistaa täsmälleen saman verran vettä kuin madeaukosta tulvii sisään. Aivan oma lukunsa on Kivi-Simpun uppoava kulho, jota myös naapurin Pena on ryhtynyt käyttämään. Uppoava madekulho toimii ns. jatkuvan ceeärrän periaatteella, sillä mateet vain pistäytyvät siinä eivätkä jää odottamaan kulhon pintaan nostamista.

Aika heikkoa on mateen pyynti muilla katiskoilla.

Madekulho ihan paras, tätä ketjua jo odotinkin.

Onko kenelläkään kokemusta matikan kalastuksesta luukoukulla. Siitä ei täyttä varmuutta ole että käytettiinkö koukussa syöttiä mutta muuten täsmää ajallisesti jääkatiskan kanssa.

Edesmennyt kalakaverini (s.1936) kertoi nuorempana talvisin pyydystäneensä madetta kulholla. Jonain kertana kokeilivat kutupaikalla myös kellastunutta kaislaa (järviruoko). Myös se sai mateen nousemaan. On hienoa jos joku innostuu perinteisistä kalastusmenetelmistä. Kalan luontainen käyttäytyminen tuskin poikkeaa vanhankansan jutuista. Toivottavasti joku saa kipinän ja kertoo omista kokemuksistaan nykypäivinä!k

Kyllä madekanta on myös eteläisessä Suomessa sisävesillä pienentynyt. Samaan aikaan kuhakanta voimistunut ja muikkukin useammin kärsii katovuosista. Olisiko lisääntynyt tuulisuus ja myöhäisempi vesien jäätyminen syynä?

Mitä madekulhoon tulee, niin jossain vanhassa kalastuskirjassa siitä oli myös havainnekuvaa. Samassa kirjassa myös mateen kolkkaamisesta. Pitäisi varmaan etsiä jostain kätköistä kyseinen opus.

Tasan ei käy onnen lahjat.
Päijänne on kiistatta Suomen paskin ahvenen pilkkijärvi mutta paras matiikkan osalta. Matikoiden määrä on jotain aivan käsittämätöntä, kuka niitä sitten kaipaileekaan.

taitaa siikalatvan kunnassa olla tämän maan matikkapaikka

Madekulho on siittä hyvä että varppina ei norppia tule sivuosunana!