Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
made
Anonymous
26.11.2020 - 20:56
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
Syvältä vielä tossa vaiheessa, kutupaikoilta vasta tammikuun loppupuolelta. Ihan perus pohjaonki kuten siian onginnassa isommalla koukulla ja vahvammilla siimoilla kalanpalalla syötitettynä.
Suosittelen ihan normaalia ootto-onke puolikkaalla silakalla.
Parhaiten ollaan saatu 19-21 välillä.
Suomenlahden mateet ovat jo nyt kutupaikoilla tai niiden tuntumassa ja syövät. Tarvitaan paino ja iso, mielellään sivuväärä koukku. Syötiksi käy silakan, ahvenen tai särkikalan pyrstöpuoli. Norssi ehkä kuitenkin paras? Liian isoa syöttiä en suosi, koska mateella nielemisvaikeuksia.
Olisko tietoa että onko klamilan kalasataman alueella mateita pyydetty tällä tavalla.
Mateita on koko rannikolla ja alkaa olemaan kutualueilla ja syövät syöttiin ,kutee helmikuun alussa.
Madekannat ovat monin paikoin romahtaneet nollaan Porvoosta Tammisaareen. Vielä parikymmentä vuotta sitten lähes joka lahdessa ja jokisuussa oli elinvoimainen kanta, ja pilkilläkin saatiin hyviä saaliita. Nyt ei edes verkoilla saa soppakalaa.
Täytyy tammikuussa käydä kokeilemassa totakin lajia vaikka purolassa
Madekannat ovat monin paikoin romahtaneet nollaan Porvoosta Tammisaareen. Vielä parikymmentä vuotta sitten lähes joka lahdessa ja jokisuussa oli elinvoimainen kanta, ja pilkilläkin saatiin hyviä saaliita. Nyt ei edes verkoilla saa soppakalaa.
Mikähän on syy kantojen romahtamiseen ... olen joskus kuulut sanottavan, ettei sellaista vesistöä ole, missä madetta ei olisi.
Meri on mutkikas elementti, jossa tapahtuu suuriakin muutoksia. Nyt on made paikoin hävinnyt, tai kenties muuttanut toisaalle. Suomenlahden kuha vaihtoi välisaariston montuista talvehtimaan mataliin lahtiin, jokisuihin ja jokiin. Muutos kesti vain parisenkymmentä vuotta. Tutkijoilta ei saa pumpattua syytä/syitä edes tähän hyvin merkittävään kuha-ilmiöön. Kuinka joku siis osaisi selittää syyn madekatoon?
Meri on mutkikas elementti, jossa tapahtuu suuriakin muutoksia. Nyt on made paikoin hävinnyt, tai kenties muuttanut toisaalle. Suomenlahden kuha vaihtoi välisaariston montuista talvehtimaan mataliin lahtiin, jokisuihin ja jokiin. Muutos kesti vain parisenkymmentä vuotta. Tutkijoilta ei saa pumpattua syytä/syitä edes tähän hyvin merkittävään kuha-ilmiöön. Kuinka joku siis osaisi selittää syyn madekatoon?
Ilmastonmuutos on yksi syy, mateen alkiokehitys on herkkää lämpötilan vaihteluille. Haitallisten vieraslajien lisääntyminen esimerkiksi hopearuutana, joka pystyy lisääntymään kloonaamalla itsensä ilman koirasta. Itämeren rehevöityminen ja vesien lämpeneminen edistää hopearuutanan leviämistä ja se pystyy valloittamaan laajoja elinalueita ja syrjäyttämään alkuperäisiä lajeja. Hopearuutana syö muiden kalojen poikasia ja aiheuttamaan kalakannoissa tuhoa. Vaikuttaako mateen katoamiseen myös suolapitoisuuden väheneminen merissä, kuten suolapitoisuuden pieneneminen vaikuttaa turskaan? Mahdollisesti muiden kalalajien kuten kolja, keltajuovamullo ja sardellin levittyminen Itämeren alueelle meren lämpenemisen takia ja ne saattavat sietää alhaisia suolapitoisuuksia, tulee enemmän kilpailua ravinnosta. Haitallisten vieraslajien lisääntyminen, näitä on ollut 2000-luvulla yhä enenevässä määrin, jotkut lajit ovat tulleet vasta 2010-luvulla. Liejutaskurapu on levinnyt tehokkaasti.
https://vieraslajit.fi/lajit/HBE.MG4/list
Kiteytettynä:
-ilmastonmuutos, vesien lämpeminen, vaikuttaa mateen alkiokehittymiseen haitallisesti.
-haitallisten vieraslajjien lisääntyminen kuten hopearuutana, syövät muiden kalalajien poikasia ja valloittavat elinalueita lisääntymisnopeudellaan.
-suolapitoisuuden väheneminen Itämeressä?
-meren lämpemisen vuoksi, muitakin kalalajeja voi levittäytyä Itämeren alueelle entistä pohjoisemmaksi, jotka saattavat sietää alhaisia suolapitoisuuksia,´mm. kolja, keltajuovamullo ja sardelli, tulee kilpailua ravinnosta. Itämeressähän on 2000-luvulla yhä enenevässä määrin erilaisia vieraslajeja, jotka kilpailee ravinnosta ja elintilasta alkuperäisten kalalajien kanssa. Jotkut vieraslajit ovat tulleet vasta 2010-luvulla.
Esimerkiksi liejutaskurapu on levinnyt aika tehokkaasti Itämeren alueella.
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.53034/show
https://wwf.fi/uutiset/2020/08/kalasaalis-voi-nayttaa-erilaiselta-tuleva...
En usko, että juurikaan vaikuttaa. Made on taimenen ohella Suomen ja koko Pohjois - Euroopan levinnein kalalaji. Sitä löytyy suomestakin joka jorpakosta.
Made elää myös paljon lämpimämmissä maissa, sekä järvissä. Kylmän meren madekannat tulevat kärsimään lämpeämisestä viimeisenä.
Jotakin esimerkiksi saaristomeren madekannoille on tapahtunut, kun reilu 10 vuotta sitten madekannat olivat romahtaneet ja 2015 airisto-velkuan kalastusalueelle istutettiin 2 miljoonaa mateenpoikasta.
2000-luvun taitteessa saaristomereltä ammattikalastajat saivat 84 000 kiloa madetta ja 2007 määrä oli vain 9 000 kiloa.
https://yle.fi/uutiset/3-6133360
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/762069/AiristonVelkuan+kalastusalu...
Merialueilla madettahan on jouduttu istuttamaan paljon, koska kannat ovat heikentyneet. Madehan oman käsityksen mukaan reagoi veden happamuuden muutoksiin, veden rehevöitymiseen ja merialueilla on vesi muuttunut entistä happanempaan suuntaan. Itämeren lämpötila on noussut muita meriä enemmän. Itämeri on yksi maailman tutkituimmista meristä, on siellä onnistumisiakin.
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Itameri_antaa_tietoa_ymparistomu...(46731)
Lisäksi kutupaikkojen muutos, entiset kutupaikat ovat "liejuuntuneet", made hylkää entiset kutupaikat, rakkolevän häviäminen, vääränlaiset ruoppaukset, kutupaikat tuhottu ruoppauksilla etc. syitä on monia. Jotain ongelmaa on pakko olla mateen kudun onnistumisessa.
Vaikka mateen mätimäärä turskakalojen tapaan on suuri, isommassa yksilössä jopa miljoona mätimunaa, niin silti mademäärät vähenee merialueilla.
Yksi syy voi olla, että haitalliset vieraslajit ovat lisääntyneet voimakkkaasti ja oppineet käyttämään ravintona mateen mätiä suurin joukoin.
Aikaisemmin mainitut voimakkaasti levinneet haitalliset vieraslajit, hopearuutana, liejutaskurapu, mustatäplätokko etc.ovat joukkona mateen kudun ja kuoriuneitten mateenpoikasten kimpussa, voi olla helppoa ravintoa ns. haitallisille vieraslajeille.
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.53000/show
http://www.lapinkalatalouskeskus.net/hauska-tietaeae/made/
Made in Airisto.
http://airistovelkua.fi/wp/wp-content/uploads/2014/02/LOPPURAPORTTI-FINA...
Tuo kutupaikkojen ruoppaus varmasti vaikuttaa. Oman nuoruuteni hyvät haukikaislikot on tuhottu lähes kokonaan ruoppauksella ja tilalle rakennettu rantaa ja taloja. Hauki niistä paikoista hävinnyt täysin.
Kannattaa muistaa, että vapaa-ajan kalastajien osuus pyytää ison osan mateista. Talvinen pyydyskalastus /rysä, katiska,ja koukkukalastus) ja perinteinen mateenpilkintäm syöttipilkintä oli vielä voimissaan kymmenkunta vuotta sitten. Kaveri kävi yhteen aikaan pyytämässä mateita esimerkiksi Loviisan seutuvilta talvipilkillä, niin suurimmat madesaaliit olivat 25 kiloa reissullaan vielä tuossa 2010-luvun alkupuolella. Tulihan siellä niitä tyhjiä reissujakin, sitten kun matikkaa sai, niin sitä tuli reilusti useammalle ukollekin.
Tarkoitatko holtittomalla istutuspolitiikalla esimerkiksi kuhan istutusta, ja se on vienyt elintilaa mateelta. Vai mitä tarkoitat?
Voi olla, että made on ns. menettänyt merkityksensä ammattikalastuksessa saaliskalana, varsinkin kun sen määrä on vähentynyt radikaalisti saaristomerellä, että ei kannata käyttää paukkuja kalastamiseen. Kyllä vielä mateellekin on varmaan kysyntää kuluttajien ruokalistalla,
Made kärsii pohjakalana pahiten myrkyistä, ravinteista, rehevöitymisestä, happikadosta.. Tässä lähellä on yks järvi, joka aikanaan saastu pahasti, on turvesuo ihan naapurissa.. Made on siellä todella vähissä, vaikka ylävirrassa on paikoin hyviäkin madekantoja. Selittänee aika paljon meren huonoa madetilannetta. Toinen selitys on kyllä myös kutuaikainen pyynti. Suomalaisilla kun on tapana pyytää niin kauan jotain kohtaa kun siitä kalaa tulee ja jutut hyvistä kutupaikoista leviää äkkiä. Kyllä kalat parhaiten kutee kun niiden annetaan rauhassa kutea. Ei ihmisetkään tykkää jos joku jatkuvasti häiriköi kun ollaan lisääntymispuuhissa. Jotenkin semmonen mututuntuma, että made ja kuha on erityisen herkkiä häiriintymään kutuaikana. Voin toki olla väärässäkin.
Tuli vaan mieleeni. Hallikanta on kasvanut roimasti viimevuosina (merellä). Voisin kuvitella usein lähes sokean mateen olevan sille helppo saalis ja varmasti myös mukavan pehmeä pureskeltava. Verkoista hylje jos ei kokonaan kalaa ota nälkäänsä, niin ainakin kuhasta käy haukkamassa mahanpuolelta parhaat palat. Ei ole varmaan sattumaa sekään, että ensijäiltä täällä lounaisessa suomessa on ahventa saatu pilkillä hyvin rimpipuskien keskeltä aivan matalasta.
Kun Porissa kemira aikanaan päästeli ferrosulfaattia ja rikkihappoa ym. suoraan putkesta mereen huomasivat paikalliset kalastajat että mateet liikkuivat aivan pinnassa. Se ei turskakalalle pidemmänpäälle ollut eduksi suvun jatkamisessa. Hankalaksi on tehty mateen elämä kuten monien muidenkin kalojen.
Hyljekannan kasvu voi olla yksi osasyy, suurin syyllinen lienee Itämeren rehevöityminen, rakkolevän huomattava vähentyminen kutupaikoilta (ei enää suojaa), kutupaikkojen tuhoutuminen, joko liejuuntuminen/villlaantuminen tai sitten ihmisen toiminnan vuoksi esim. ruoppausten takia, kutupaikat ovat tuhoutuneet. Kun rakkolevät ovat vähentynry huomattavasti, niin mateenpoikasilla ei ole suojaa enää. Haitalliset vieraslajit pääsevät yhä helpommin mateen kudun ja kuorituneitten mateenpoikasten kimppuun, kuten haitallisista vieraslajista mainitut, hopearuutana, mustatäplätokko, liejutaskurapu.
Happamuuden muutokset meriveden muuttuminen entistä happanemmaksi, syynä suuri ympäristön kuormitus kotimaastamme Suomesta ja muiden maiden päästöt, veden kierto/virtaus itämerellä on esitetty kuvassa. Suomenlahden ns.luontainen vedenkierto tapahtuu vastapäivään, Puolan, Liettuan, Latvian, Viron ja Venäjän päästöt kiertävät pintavirtausten mukana Suomen rannikon kautta ennen kuin hajaantuvat sitten laajemmalle alueelle Itämereen, lounais-ja länsirannikkolle. Syitä on monia madekannan vähemiseen
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074027387/Taivassalolainen+Timo+Marju...
https://blogi.foreca.fi/2015/05/tiesitko-nama-8-asiaa-itameresta/
Konnevedenkin syvyyksissä elää kaksi erilaista madekantaa. Toinen niistä kutee syvässä ja myöhempään.
https://yle.fi/uutiset/3-9395704
Eiköhän tämä rakkolevän huomattava vähentyminen voi olla paikallista, jos teillä länsirannikolla on vielä hyvät rakkoleväesiintymät, niin onko tämä sama trendi esimerkiksi lounaisrannikolla ja saaristomerellä, itse olen siinä käsityksessä, että rakkolevät ovat voimakkaasti vähentyneet saaristomeren alueelta.
https://suomenluonto.fi/uutiset/meren-metsaa/
Parikymmentä vuotta sitten uutisoitiin rakkolevästä:
https://wwf.fi/tiedotteet/2000/10/katoaako-rakkoleva-rantavyohykkeen-ava...
epäile vaan, rakkolevän/rakkohaurun vähentyminen on tosiasia. signaalit itämerellä kertovat asian, rakkohauru voi huonosti.
https://www.bsag.fi/fi/itameri/rehevoityminen/
https://yle.fi/uutiset/3-11437394
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/24/uskomatonta-itameressa-kasvaa-t...
https://yle.fi/uutiset/3-10281493
sveriges radio
https://sverigesradio.se/gruppsida.aspx?programid=4998&grupp=34141
toivoa vielä on paremmasta, joten ei heitetä kirvestä kaivoon. Seilin-saaristomeren suojelurahaston t tekemä,viisikymmenvuotinen tekemä tutkimustyö saaristomeren hyväksi, on kullanarvoista, joten nostan hattua.
https://www.saaristomerensuojelurahasto.fi/files/1581/Seili_-_Saaristome...
Rakkolevien vähentyessä itämeressä, onko sitten "sisarlajista" pikkuhaurusta pelastajaksi ja sopeutuuko pikkuhauru Itämereen. Pikkuhauru saattaa selviytyä ilmastonmuutoksesta voittajana ja korvata rakkolevän elintärkeänä kovien pohjien elinympäristönä, joten toivotaan, jos rakkolevät vähentyy entisestään, pikkuhaurut pystyvät korjaamaan rakkolevän jättämän aukon itämeren ekosysteemissä.
Kääpiökokoista pikkuhaurua tavataan nykyään Merenkurkussa, Ruotsin Selkämeren rannikolla ja Saarenmaalla paljolti siellä, missä merivesi alkaa olla liian makeaa rakkolevälle. Aika näyttää, onko pikkuhaurusta rakkolevän korvaajaksi Itämeren ekosysteemissä.
Rakkolevä itsessään on ilmaston muuttuessa ns. "kahden pahan välissä", itämeren suolapitoisuuksien ja lämpötilan vaihteluiden välissä.
Liejutaskuravusta on tullut uusi ongelma, ja liejutaskurapujen nopea levittäytyminen saaristomeren alueelle, Liejutaskurapu uutena lajina löydettiin 2009 naantalin merialueelta ja huomiota herättävää oli liejutaskurapujen räjähdysmäinen leviäminen saaristomeren alueelle seuraavina vuosina.
Lainaus artikkelin tekstistä.
Miten tulokasrapu liittyy rakkolevään ja rehevöitymiseen?
”Nimestään huolimatta liejutaskurapu viihtyy pohjamudan sijaan rannan levävyöhykkeessä. Tehokkaana saalistajana rapu syö tielleen osuvia selkärangattomia eläimiä — simpukoita, kotiloita, siiroja ja katkoja — jopa siinä määrin, ettei liejutaskuravun valtaamilta rannoilta tahdo enää löytyä leväsiiroja rakkolevätutkimuksiamme varten” kertoo Veijo Jormalainen
Selkärangattomilla eläimillä on rakkoleväpensaikoissa tärkeä tehtävä. Syömällä rakkolevän pintaan kiinnittyviä, liikaravinteisuudesta hyötyviä mikroleviä laiduntajat pitävät rantavyöhykkeen rehevöitymistä osaltaan kurissa. Tutkimuksessa havaittiin, että samalla kun liejutaskurapu lisääntyi ja laiduntajaeläimet vähenivät, rakkolevän pinnalla oleva leväkasvusto lisääntyi.
Entuudestaan tiedetään, että vieraslajilla voi olla voimakas vaikutus uuden elinympäristönsä lajistoon. Siitä huolimatta liejutaskuravun radikaali haitallinen vaikutus rakkoleväpensaikon laiduntajien määrään hämmästytti tutkijatkin.
”Rakkolevävyöhykkeessä elää satoja siiroja ja kotiloita. Jos ne katoavat sieltä, rihmamaiset levät alkavat kasvaa suuremmassa määrin rakkolevien päällä”, ennakoi Jormalainen. ”Nämä ovat vasta ensimmäisiä havaintoja liejutaskuravun vaikutuksista ja lisätutkimuksia tarvitaan. Kuitenkin vieraslajit voivat olla yksi mahdollinen tulevaisuuden muutostekijä meriluonnossamme ilmastonmuutoksen ohella”.
https://www.muutoslehti.fi/artikkelit/haviaako-rakkoleva/
Kyllä se on ihminen eikä hylje syynä jos kalakannat romahtaa.
"Kyllä se on ihminen eikä hylje syynä jos kalakannat romahtaa." Selvä!
Kiitos että jaoit asiantuntemuksesi.
Kiitos että jaoit asiantuntemuksesi.
Totta on että ihmiset ovat syynä kalakantojen romahtamiseen. Monen monella tavalla. Eikä kalastajiksi itsensä ymmärtävät tee tuosta poikkeusta. On vain tämän ajan muotia syyllistellä kaikkea ja kaikkia muita ettei itse joutuisi vähäiseenkään vastuun ottoon tekemisistään tai tekemättömyydestään.
Rakkolevä on pitkään voinut huonosti, mutta toisaalta monin paikoin myös elpynyt.
piti oikein tarkastaa ketjun aloitus:
made
Anonymous
26.11.2020 - 20:56
Kuinka oikein kalastetaan madetta ootto-ongella.Jäitä kun tuskin tulee etelään niin olisi kokeiltava ootto-ongintaa mateelle heti vuodenvaihteen jälkeen.Suuntana olisi Kotka-Hamina akseli niin eiköhän jostakin löytyisi paikka mistä kokeilisi.Vinkkejä otetaan vastaan jos joku viitsii neuvoa.
Täsmävastaus oli tähän:
hylje sitä ja hylje tätä.
Toivottavasti aloittaja sai hyvät vinkit...
Otsikon aloitukseen:
Mateen ootto-onginta talvella:
https://kalastus.com/keskustelu/kaikkea-kalastuksesta/mateen-ootto-onginta
Mateen onginta avovedestä:
https://eralehti.fi/2020/04/17/madetta-ongella-avovedesta/
http://www.ojaharju.com/wordpress/?cat=27
Vanajaveden kapeikoissa rannaltakäsin harrastetaan tätä kyseistä kalastuksen lajia, viime kaudella olisi ollut mahdollista miltei koko kauden, kun oli niin huono jäätilanne. Vaikka olisi ollut hieman rapsakkaampi talvi, niin innokkaimmat mateen onkijat kaivavat ootto-onget esille, kun näissä kovaa virtaavissa salmissa rupeaa aikaisessa vaiheessa salmet aukeamaan. Yleensä syksy on parasta mateen pyyntiaikaa, kun vedet jäähtyy, loppusyksystä mateet rupeaa tankkaamaan pikkukalaa talvea varten. Tai sitten jäiden lähdön jälkeen keväämmällä.
https://eralehti.fi/2020/04/17/madetta-ongella-avovedesta/
Mateenonkijat käyttää yleensä 0,35-0,40 mm monosiimaa, eräs näkemäni viritys oli, 0,15 mm kuitusiimaan oli solmittu noin metrin mittainen, 0,37 mm fluorocarbon tapsi. Kuitusiiman jatkeena käytettäessä monofiiliä, yleispaksuuus 0,35-0,40 mm tienoilla. Tai sitten vedetään pelkällä kuitusiimalla esim. 0,15 mm paksuudessa. Jos kalastetettava pohjanlaatu on kovin risukkoinen, kivikkoinen, pohjassa on kaikkea, mihin koukku voi tarttua, niin liian ohkaisilla vehkeilä ei kannata pelata, että saa mahdollisesti koukun vedettyä suoraksi ja virityksen pois. Siiman paksuutta voi nostaa, jos tuntee tarvetta tähän esim. 0,20-0,25mm mm kuitusiima tai jos käyttää tapsia, niin 0,20 mm kuitusiima ja 0,40-45 mm fluoro tai monofiilitapsi, siinä ovat aika rapsakat yhdistelmät, rupeaa koukku oikiamaan.
Jos on kovin virtaava paikka, niin joutuu käyttämään rapsakoita painoja 30-50 grammasia, että pysyy pohjassa, voi olla vielä painavampiakin "mötiköitä" painona jopa sadan gramman "mötikälle" voi olla tarvetta, jos vesimassat pyörii hulluna. Virtaamattomissa paikoissa ja seisovassa vedessä käytetään pienempiä painoja.
Jos koukussa on syöttinä kalanpala, tai kalanpää esim. salakka, käytetään yleensä baitholder koukkuja, jossa on ns. syöttiväkäset. Itsellä on varastossa esim. cobra, fladen ja kamasan merkkisiä baitholder koukkuja.
http://www.tidaltackle.co.uk/shop/kamasan-k58-baitholder-hooks/
https://salmo.ee/fi/hooks/200010-kryuchki-cobra-baitholder.html
https://fladenfishing.se/en/product/fladen-baitholder-2/
Tärppien havainnointiin vavan kärkeen kiinnitettävä siikaonki kulkuset/siikakello ovat mainio apuväline ootto-ongen tärpinilmaisimena tai sitten on näitä elektronisia hälyttimiä.
https://m.motonet.fi/fi/tuote/543775/Siikakello-3-kpl
Eikun vaan kokeilemaan.
Lisään tuohon edelliseen viestiini, jos joutuu heittämään kovin painavaa punttia tai mötikkää esim. 50 grammasta, tai ylikin jopa 100 grammasta, niin siima ei saa olla liian ohkaista, ettei pätkähdä poikki. Silloin joutuu käyttämään kuitusiimassa rapsakkaampia paksuuksia esim 0,20-0,25 mm ja jos käyttää tapsia niin 0,40-0,45 mm fluoro tai monofiilitapsi, jos pohja on kovin rytekköinen, niin saa vedettyä virityksen ylös. Muuten tuommonen 0,15 mm kuitusiima ja esim. 0,35-0,40 mm fluoro tai monofiilitapsi on hyvä, tai sitten 0,35-0,40 mm monofiilisiima. 0,45 mm monofiilisiima vielä menee, on jo aika paksua.
Noissa kapeikoissa virtaa niin kovaa joskus, että 30 grammanen ei pysy pohjassa, vaan menee pomppien eteenpäin, silloin joutuu nostamaan puntin painoa 50 grammaan tai ylikin.
Vavaksi riittää siianonginnassa käytettävät vavat, hauen kalastuksessa käytettävä vapa, hieman järeämpi haukivapa, jos joutuu viskomaan isompaa punttia, on sitten vavassa voimaa lingota punttia eteenpäin. Kelaksi riittää esim. 2500-4000 sarjan avokela.
Kuinka kovaa virtaa made viellä sietää? Esim nyt tähän aikaan kun joessa käy kova virtaus niin hakeeko se mielummin rauhallisemman paikan virran reunasta vai onko se niin justiinsa? Pohjaongen kyllä saa virrassa pysymään kun painoa laittaa tarpeeksi mutta onko se turhaan suoraan virrasta kokeilla?
Ja miten tähän aikaan vuodesta nuo syöntiajat? Kun päivät ovat lyhkäsiä ja valoa aika niukasti etenkin tämmöisinä sateisina päivinä niin minkälaisia kokemuksia muilla on ollut,tuleeko sitä päiväs aikaan myös pohjaongella?
- Paino 10-20 grammaa. Jos virta vaatii enemmän olet väärässa paikassa
- Syötti puolikas silakka/muikku. Hätätilassa salakkakin ja norssi (joka toimii vain hyvällä syönnillä).
- Virran alla paikallinen syvänne ei virtaa ollenkaan. Siellä ne ovat. Eivät virrassa kylmän veden aikaan kuin kutuaikana.
- 18-21 paras aika tähän(kin) vuodenaikaan.
Sivut
Lisää uusi kommentti