Hyppää pääsisältöön
Kalastus.com
Etusivu
Keskustelu
Kalenteri
Galleriat
Kalaruoka
Kalastuksen ABC
Kalastusvideot
Kalastuslinkit
Espoon meritaimen-istutuksista
Kala-Wille
15.05.2018 - 12:07
Keskustelualueet
Kaikkea kalastuksesta
Mainostus sallittu
Uutisia
Viritykset ja rakentelu
Raportteja kalavesiltä
Kalastusvideot
Uusimmat viestit 2h
Uusimmat viestit 12h
Uusimmat viestit 24h
Lisää uusi viesti
Kirjautuminen
Käyttäjätunnus tai sähköposti
*
Salasana
*
Luo uusi käyttäjätili
Pyydä uutta salasanaa
OMAT TIETONI
Muuta asetuksiasi
Muuta profiiliasi
Netiketti
Omat galleriat
Omat ilmoitukset
Foorumihaku
20 vuotta sitten ei istukkaita eväleikattu ja istukkaita oli saaliissa selvästi nykyistä suurempi osuus. Suomenlahden Suomenpuoleisten jokien luonnonkannat on monikymmenkertaisesti paremmmat nyt kuin 20v sitten. Samoin istutusten tuloksellisuus eli istukkaiden eloonjäänti / saaliiksi saaminen oli 20v sitten paljon parempaa.
Ja sama juttu venäjä/ viro -akselilla joskin pienemmässä mittakaavassa.
Aijaa, no turha sitten on minun enään potea huonoa omatuntoa, jos kerran lähes kaikki ollut istareita. Kiitos tästä tiedosta. Mutta kyllä ne istaritkin sitten maistuu hyvälle.
Ennen pamputettiin kaikki mikä mesestä saatiin veneeseen. Fiilis oli että meri on ehtymätön. Jotenkin paremman makuisia, ainakin rasvaisempia oli taimenet tuolloin.
Tässä hyvä esimerkki miten "puromiehet" Virhossa tekevät hyvää duunia meritaimen ja lohikantojen puolesta: https://www.instagram.com/p/B7TIV5XB7i_/?igshid=6n677243ofl8
20 vuotta sitten ei istukkaita eväleikattu ja istukkaita oli saaliissa selvästi nykyistä suurempi osuus. Suomenlahden Suomenpuoleisten jokien luonnonkannat on monikymmenkertaisesti paremmmat nyt kuin 20v sitten. Samoin istutusten tuloksellisuus eli istukkaiden eloonjäänti / saaliiksi saaminen oli 20v sitten paljon parempaa.
Ja sama juttu venäjä/ viro -akselilla joskin pienemmässä mittakaavassa.
Vaeltavan taimene kuonnonkannat ovat heikentyneet viimeisen 20-30 vuoden aikana.
Uskomuksesi "paremmasta" taimenkannasta johtuu siitä että ennen istutettiin yli kymmenkertainen määrä taimenta. Kun istutukset ovat enää 7% huippuvuosien tasosta, totta kai luonnontaimenten suhteellinen osuus kasvaa.
Eivät kyllä mereen laskevissa joissa todellakaan ole, mutta varmaan linkität tähän jotain perusteita hilpeälle väitteellesi.
Istutusmäärät ovat romahtaneet. Suurin osa luonnonkannoista myös. Käytännössä alamittaisten papittaminen evää katsomatta on ainoa keino saada ruokakaloja jos ei oikein hyvä tuuri käy.
Onpa perustelematon kommentti, mutta niitähän on helppo heitellä, kun ei osaa eikä tiedä.
Istutusmäärien romahtamisesta en tiedä, sillä en ole löytänyt luotettavia istutustietolähteitä
Luonnonkanta on heikko, mutta vahvistumassa. Kiitos mm. virtavesien ennallistamisprojektien, kalojen suojelun ja uhanalaisuusluokituksen
Tämä kauteni (2019, joka siis edelleen jatkuu) on ollut kaikkien aikojen kalaisin määrältään sekä laadukkain saaliskooltaan ja -kunnoltaan
Istutusmäärät eivät ole juuri Suomenlahdella romahtaneet. Helsingin kaupungin istutukset on tippuneet tasolta n. 50.000 -> n. 20.000. Espoon istutukset ennallaan n. 40.000. Pienempien istuttajien istutusmäärät on pääsääntöisesti hieman laskeneet, mutta kotiutusistutukset nuoremmilla poikasilla puroihin ja jokiin taas ovat selvästi kasvaneet.
Saaristomerellä istutusmäärät on laskeneet hieman enemmän kuin Suomenlahdella ja siellä istutuspaikkojen muutos on ollut todella suuri (saaristosta lahtivesiin).
Iso muutos on tapahtunut istukkaiden eloonjäännissä, tai ainakin merkkipalautusten mukaan arvioidussa istutusten tuotossa.
1 merivuosi, keskipituus 40,0 cm (1 kpl = 1,3% kaloista)
2 merivuotta, keskipituus 55,9 cm (24 kpl = 29% kaloista)
3 merivuotta, keskipituus 58,5 cm (22 kpl = 26,5% kaloista)
4 merivuotta, keskipituus 64,5 cm (22 kpl = 26,5% kaloista)
5 merivuotta, keskipituus 65,9 cm (7 kpl = 6,5% kaloista)
6 merivuotta, keskipituus 75,3 cm (3 kpl = 3,6% kaloista)
7 merivuotta, keskipituus 73,0 cm (1 kpl = 1,3% kaloista)
Kattelin vähän tuota ikäjakaumaa, ja tämmösiä :
69% vkk:n näytekaloista oli viettäneet meressä 3 kesää tai enemmän (55 kpl)
41% kaloista 4 kesää tai enemmän (33 kpl)
14% kaloista 5 kesää tai enemmän (11 kpl)
Isojoen taimen painoi 3 kesän jälkeen keskimäärin 4,9kg Rktl:n 90luvun tutkimuksessa.
Nämä vkk:n ingarssilaiset painoi saman verran vasta 6 kesän jälkeen.
Vain yksi kuusi kesää meressä kasvanut vkk:n ingarssilainen painoi enemmän, kuin mitä isojokinen painaa puolet lyhyemmän meressäolon jälkeen KESKIMÄÄRIN.
Aivan käsittämätön ero noiden kantojen kyvyssä tuottaa suuria yksilöitä.
Isojoella paukkuu isoa mertsaria nyt. Tutulle tunnin välein kaksi 80+ cm fisua. Joku muu sai 85cm / 7,5 kg.
Komeita isojoen köllejä. Mahtaa stadin suunnan kalamiehiä potuttaa.
Mieluummin ongin siikoja ja syön kaikki.
Mää taas mieluumin onkisin 10 kertaa siompia mertsareita. Siiatkin on hyviä ja rentoa hommaa, mutta taimen on TAIMEN!
Isojoella paukkuu isoa mertsaria nyt. Tutulle tunnin välein kaksi 80+ cm fisua. Joku muu sai 85cm / 7,5 kg.
Komeita isojoen köllejä. Mahtaa stadin suunnan kalamiehiä potuttaa.[/quote]
Talvikoita voi kalastaa Vantaanjoellakin, sieltä tulee ihan samankokoista kalaa. useita 85cm luonnonkaloja tullut tällekkin keväälle. Mutta en ymmärrä että kuka niitä haluaa kalastaa? ei talvikkolohiakaan kukaan tarkoituksella kalasta.. Toki tuolta Lapväärtin suunnalta saattaa jonkun nousukalankin saada joita harvemmin vantaanseen näin keväällä nousee.
Urheilukalastus-lehti numero 7 / 1989. Juttu Tyrsky-Taimen Oy:n Trophy-kalastuskilpailusta.
Kilpailuaika 1.5. - 30.10. 1989.
Tässä listaa kisan kärkipään meritaimenista:
1. 9,400 kg
2. 9,150 kg
3. 9,100 kg
4. 9,000 kg (2 kpl)
6. 8,900 kg
7. 8,800 kg
8. 8,500 kg (2 kpl)
Nämä on lähinnä stadin ja lähialueen vesiltä, ja vaan osa isoista on ilmoitettu, harva on koko kisasta mitään kuullutkaan. Oli se aikamoista tuo taimenenkalastus ennenvanhaan.
"Oli se aikamoista tuo taimenenkalastus ennenvanhaan."
Näin oli.Vaan ei nykynuoret usko.
Haluatteko, että kerron lisää entisajan taimen saaliista?
Niin se oli kun istutettiin isojokista isoa ulkosaaristoon laiduntamaan ja syömään silakkaa, mitä siellä edelleen on ihan hemmetisti. Ei vaan ole nykyään tahoa, joka istuttais isojokista isoa ulkosaaristoon. Nykyään on eri kanta ja istutuspaikat.
Siinä edellä lyhyesti kerrottuna syy, miksi aika entinen ei palaa.
Suomenlahden oma meritaimen kanta on geneettisesti arvokkaampi
kuin Isojoen kanta.Näin ovat tutkijat asian nähneet.Luonnonsuojelulliset
näkökohdat ajavat kalastuksen edelle.
Siinä edellä lyhyesti kerrottuna syy, miksi aika entinen ei palaa.
Suomenlahden oma meritaimen kanta on geneettisesti arvokkaampi
kuin Isojoen kanta.Näin ovat tutkijat asian nähneet.Luonnonsuojelulliset
näkökohdat ajavat kalastuksen edelle.
Suomenlahden joissa on jokaisessa oma meritaimenkantansa. ei siis ole olemassa Suomenlahden kantaa. Jokien meritaimenkannat ovat sekakantaa, koska vyosikymmenten mittaan on istutettu monenmoista tavaraa jokiin. Esim. Vantaanjoen meritaimenissa on alkuperäistä perimää, Isojokista, Ingarskilaa ja ties mitä sekaisin.
Urheilukalastus-lehti numero 5 / 1992. SUKL:n suurkalakilpailun satoa 1991 meritaimensarjassa:
1. 10,700 kg - Läntinen Suomenlahti
2. 10,500 kg - Porkkala
Enempää ei ollutkaan mainittu kaloja, mutta tuosta 10,5 kg kalasta oli mielenkiintoisia tietoja. Kala oli merkitty ja istutettu 26.5.1989 24,5cm mittaisena, saantipäivä 23.5.1992. Eli vähän vajaa kolme vuotta ja reilu kympin taimen.
Kohtuu hyvin kasvanut yksilö.
Nuo kannat nykyään sekoittuneet useaan kertaan
"Eli vähän vajaa kolme vuotta ja reilu kympin taimen.
Kohtuu hyvin kasvanut yksilö."
Varmaankin Isojokinen ulkosaaristoon istutettu? Hyvä siinä on kasvaa kun on koko talvi aika syödä ja lihota. Johan tuo vastaisi lähemmäs 6 vuotista kalaa, jos kävisi kudulla joessa..
Suomenlahden joissa on jokaisessa oma meritaimenkantansa. ei siis ole olemassa Suomenlahden kantaa. Jokien meritaimenkannat ovat sekakantaa, koska vyosikymmenten mittaan on istutettu monenmoista tavaraa jokiin. Esim. Vantaanjoen meritaimenissa on alkuperäistä perimää, Isojokista, Ingarskilaa ja ties mitä sekaisin.
Tilanne ei siis ole optimaalinen, ei geenipoolin
vartijan eikä kalastajan kannalta.
Tätä asiaa käsiteltiin syvällisesti takavuosina
näillä sivuilla, joten kaivakoon joku ketjun esiin.
Tätä asiaa pitäisi käsitellä syvällisesti myös päättävissä elimissä. Ilmeisesti ihan muutaman ihmisen tekemällä päätöksellä on pilattu ihan loistokas ison meritaimenen kalastus tässä stadin ja espoon edustalla ja lähialueella.
Uusi parempi päätös, Isojoen taimen takaisin istutuksiin ja kympit paukkuisi taas. Siinä olisi kova kalastusmatkailun tuote ja oppaille leipää vaikka kuinka.
Aniharvasta paikasta maailmasta voi saada 10kg taimenen. Täältä voisi, se on ihan siitä istukaskannasta kiinni.
Suomenlahden joissa on jokaisessa oma meritaimenkantansa. ei siis ole olemassa Suomenlahden kantaa. Jokien meritaimenkannat ovat sekakantaa, koska vyosikymmenten mittaan on istutettu monenmoista tavaraa jokiin. Esim. Vantaanjoen meritaimenissa on alkuperäistä perimää, Isojokista, Ingarskilaa ja ties mitä sekaisin.
Tilanne ei siis ole optimaalinen, ei geenipoolin
vartijan eikä kalastajan kannalta.
Tätä asiaa käsiteltiin syvällisesti takavuosina
näillä sivuilla, joten kaivakoon joku ketjun esiin.
Juuri näin. Kaksivuotiaat, ulos istutetut istukkaat eivät juuri jokiin osaa nousta kudulle. Ja jos muutama nousisikin, ei haittaisi, koska isojokista perimää joissamme jo on. Nopeasti ja suureksi kasvavaa isojokista TULISI istuttaa ulkoluodoille!
Sillä istukkaiden iälläkään ei nähtävästi ole vaikutusta jokiin nousemiseen, mutta istukkaiden selviämiseen varmaankin on. Olishan se ideaalia varmaan istuttaa niin pientä kuin mahdollista. Ulkosaaristossa ei haukeekaan nykyään ole, niin taimenpentujen saalistajat on rajallisia. Hylkeille ja merimetsoille kyllä maittanee.
1. 10,700 kg - Läntinen Suomenlahti
2. 10,500 kg - Porkkala
Enempää ei ollutkaan mainittu kaloja, mutta tuosta 10,5 kg kalasta oli mielenkiintoisia tietoja. Kala oli merkitty ja istutettu 26.5.1989 24,5cm mittaisena, saantipäivä 23.5.1992. Eli vähän vajaa kolme vuotta ja reilu kympin taimen.
Kohtuu hyvin kasvanut yksilö.
Taimen on mielenkiintoinen laji.Varsinkin sen elinympäristö ja kasvu.
MM, vuodelta 1977 tietää kertoa mm.seuraavaa:
"6.2.1977 nousi Vuosaaren edustalta 16,2Kg taimen.
Taimen oli merkitty, merkki G6756.Merkistä selvisi, että kala oli istutettu
22.5.1970 Sipoossa.Kala oli peräisin Konneveden kannasta, joka on todettu
nopeakasvuiseksi."
Taimen on mielenkiintoinen laji.Varsinkin sen elinympäristö ja kasvu.
MM, vuodelta 1977 tietää kertoa mm.seuraavaa:
"6.2.1977 nousi Vuosaaren edustalta 16,2Kg taimen.
Taimen oli merkitty, merkki G6756.Merkistä selvisi, että kala oli istutettu
22.5.1970 Sipoossa.Kala oli peräisin Konneveden kannasta, joka on todettu
nopeakasvuiseksi."
Tarkennan lähdettä.M&K 4/1977
Jos kerran on olemassa nopeasti kasvava taimenlajike, miksi sitä ei istuteta Suomenlahdelle? Luetelkaa syyt. Kai siihen jotain syitä on. Isot taimenet kiinnostavat. Niistä hyötyy niin harrastajat kuin kalastusmatkailu.
Puroporukka on tehnyt paljon työtä ja toistaiseksi on päätetty, että ulkosaariston Isojokisen laidunistutukset lopetetaan ja istutetaan Ignarskilan purotaimenta jokiin ja jokisuihin, koska on katsottu, että Ignarskilainen on lähimpänä joen luontaista kantaa.
Kalastajat ja kalastusmatkailu kuulemma on toissijaisia tässä. Tällä hetkellä ei istuteta Isojokista edes ulos, koska puroporukan asiantuntijat ovat esittäneet, että ne teoriassa saattavat ristetä luonnontaimenien kanssa ja se heidän mielestään on huono juttu. Ja isojokisen ulkomerelle istutukseen käytettävät rahat ovat pois Ignarskilan purotaimenen istutuksesta, ja se heidän mukaansa on huono juttu, sillä Ignarskilan purotaimen istutukset tukevat luonnonkudusta syntyneitä taimenia.
Kalastajat (poislukien puroporukka) ja kalastusmatkailijat toki olisivat kiinnostuneita kalastamaan Isojokista ulkosaaristoon istutettua isoa.
...Mutta eihän se merikalastajaporukka kyllä juurikaan ole tehnyt mitään taimenen eteen...joten. Jotkut kyllä kuulemma aikoinaan ostivat taimenen poikasia istutettavaksi, eli kyseiset henkilöt ovat tehneet. (Me muut emme ole tehneet muuta kuin ostaneet kalastusvälineitä ja veneilyvälineitä. ja maksaneet Valtion kalakortin.)
Kalakortin lisäksi tuli ostettua muutamaan
paikkaan uistelulupa.
Sivut
Lisää uusi kommentti