On arveltu, että mateen kutu ja lisääntymiskyvyttömyys johtuu metsäteollisuuden jätevesipäästöistä (sellutehtaat yms). Tätä on tutkittu Kemin edustan kalataloustarkkailussa 2012-2013 ja tuolloin on tullut esille mateiden kutukyvyttömyys, ilmiöhän on perämerellä ollut jo pitkään ja sitä on tutkittu jo noin 20 vuotta sitten ja mateiden kutukyvyttömyys on voimistunut, joten ei kannata lähtee vielä mainostamaan väylää "myrkkyjen kyllästämäksi" latvoilta merelle. Kun todennäköinen syy perämeren mateiden kutukyvyttömyyteen on selluteollisuuden päästöt.
Kemijärven mateista iso osa on ollut pitkään ns. kutukyvyttömiä. Johtunee selluteollisuuden päästöistä.
Kemijärvellähän oli yli 50 vuotta Stora enson iso sellutehdas (1965-2008), jota yritettiin saada vielä viime vuonna henkiin uuden toimijan toimesta, kalkkiviivoilla miljardin maksava uusi sellutehdas-hanke kaatui.
https://www.kemijoki.fi/media/liitteet/kalataloustarkkailu/kemin-edustan...

"Kemin edustan merialueen kalataloustarkkailu käsitti v. 2012 pyydysten likaantumisseurannan, koekalastuksia verkkosarjoilla, ahven- ja madekannan seurannan sekä
kalastustiedustelun. Tässä raportissa esitetään lisäksi Isohaaran voimalaitoksen
alapuolisen Kemijokisuun kalastustiedustelun tulokset.
Jätevesien johtaminen merialueelle vaikuttaa nykyisin kalastukseen lähinnä osana
merialueen rehevyystasoa lisäävää ravinnekuormitusta, mikä voimistaa pyydysten
limoittumista. Rysien likaantumisseurannan mukaan pyydysten likaantumishaitat ovat
1990-luvun puolivälin jälkeen jonkin verran lieventyneet. Kesällä 2012 rysien
limoittuminen oli kalastajien mukaan edellisvuosiin verrattuna keskimääräistä tai sitä
vähäisempää. Runkopolyypin karvan kasvu oli keskimääräistä vähäisempää, ja sitä
alkoi tulla tavallista myöhemmin eli vasta syyskuun alusta. Kalastajien mukaan kaloissa
ei esiintynyt makuvirheitä v. 2012.
Kemin edustan madekannassa kutukyvyttömien mateiden osuus on suuri. Kutevia
mateita on v. 2001-2012 ollut keskimäärin 13 %. Ilmiö on Perämerellä laaja ja sen on
arveltu liittyvän selluteollisuuden jätevesien vaikutuksiin (Pulliainen ym. 1999, Nakari
2000), vaikka kutukyvyttömyyttä aiheuttavaa tekijää ei ole voitu nimetä.
16WWE1803
33
Koekalastuksissa todettu kalaston ja erityisesti särkien runsaus kuvastaa rantavesien
ravinteisuutta. Särkeä on saatu 2000-luvulla kaikilta alueilta, myös uloimmalta
Ajoskrunnin alueelta, enemmän kuin 1990-luvulla, mutta v. 2012 saalis oli kuitenkin
poikkeuksellisesti vähäinen. Maivan esiintyminen rajoittuu yleensä ulommaksi
Ajoskrunniin.
Ahvenseurannassa on selvitetty kannan uudistumista ja kalojen morfologisia vammoja,
joilla seikoilla voisi olla yhteyttä jätevesien haitallisiin vaikutuksiin. Jätevedet ja niiden
sisältämät vierasaineet eivät näytä heikentäneen ahvenkannan uudistumiskykyä.
Ahvenkanta näyttää lisääntyvän Kemin edustalla normaalisti, sillä kutuikään ehtineistä
kaloista yli 90 % on ollut syksyllä kutuvalmiita. Silmämääräisesti havaittavia ulkoisia
vammoja Kemin edustan ahvenissa oli v. 2012 edellisvuosien tapaan vähän ja vammat
olivat pääosin lieviä.
Kalastustiedustelun mukaan Kemin edustalla kalasti v. 2012 noin 320 Kemin vapaaajan kalastajajärjestöihin kuluvaa tai Simon osakaskuntien alueella kalastavaa taloutta.
Ammattimaista kalastusta harjoitti 25 ammattikalastajarekisteriin kuuluvaa taloutta.
Käytössä oli yhteensä noin 2030 verkkoa, joista 87 % oli harvoja (# 35-60 mm)
siikaverkoja. Erilaisia isorysiä ja loukkuja oli käytössä yhteensä noin 120 kpl.
Kokonaissaalis Kemin edustalla ilman troolisaalista oli v. 2012 yhteensä 137 t, josta
lohta oli 43 %, maivaa 16 %, siikaa 13 % ja ahventa 11 %. Ammattikalastajien osuus
kokonaissaaliista oli 84 %. Talouskohtainen kokonaissaalis oli ammattikalastajilla
keskimäärin 4,6 t ja kotitarvekalastajilla otantaryhmästä riippuen 32 - 260 kg.
Kotitarvekalastajien määrä on vähentynyt Kemin edustalla 1990-luvun loppupuolelta
lähtien. Kotitarvekalastajilla verkkokalastus on vähentynyt ja monet keskittyvät
nykyisin vain vapakalastukseen. Myös ammattikalastajien määrä väheni Kemin
edustalla 1990-luvulla, ja väheneminen on edelleen jatkunut 2000-luvulla. Kemin
edustalla eri vuosien tiedustelujen saaliskehityksestä tai pyydysten määrien kehityksestä
ei voida vetää suoria johtopäätöksiä jätevesien vaikutuksista Kemin edustalla. Osa
kalastuksen sekä mm. lohi- ja pikkusiikasaaliin vähenemisestä johtuu kalastuksen
muuttuneista kannattavuustekijöistä, pyyntirajoituksista ja kalastuskulttuurin yleisestä
muuttumisesta.
Kemijokisuulla Isohaaran alapuolisella yhtenäislupa-alueella kalasti v. 2012 yhteensä
noin 430 taloutta, joista verkkokalastusta harjoitti noin 50 ja viehekalastusta 380
taloutta. Isohaaran voimalan alapuolisen alueen tutkimus- ja siian mädinhankintapyynnin sekä kalastustiedustelun mukainen kokonaissaalis oli v. 2012 yhteensä noin
31 t. Siian osuus kokonaissaaliista oli 48 %, lohen 29 % ja taimenen osuus 10 %.
Kokonaissaalis v. 2012 oli 2000-luvun parhaimpia. Lohisaalis oli 2000-luvun
parhaimpia ja taimensaalis tarkkailujakson paras. Siikasaalis v. 2012 oli lähellä 2000-
luvun keskimääräistä tasoa. "

Olen syvästi kiitollinen, että sukupolvi tai pari vanhempia ikäluokkia ehti kokea lohenkalastamisen ilot puhtaissa jokivesissä.

Näin myös itse kalastusharrastusta aloittelevana nöösinä, millainen palauttava merkitys tällä parhaimmillaan oli elämässä. Vastapainoa Tšernobylin jälkilaskeumassa tapahtuneelle lastenkasvatukselle ja lama-ajan kourissa tapahtuneelle työuralle - vastavoima normaalin pienen ihmisen monenlaisille kehittyvän yhteiskunnan huolille. Eihän Suomi ole kunnolla päässyt taloudellisesta taantumasta nousuun vieläkään.

Nyt pohdin, riittääkö (meidän) nuorempien sukupolvien tahtotila katkaisemaan kaivosyhtiöiden ja kestämättömän maankäytön sikailuilta peitsen terän. Mukava olisi aikanaan palata lohenkalastuksen pariin. Kuin vanhaa tuttavaa tervehtien. Mutta loppuuko meiltä aika? Poikkeusolot ovat pistäneet normaalin ihmisen elämän myllerrykseen.

Politiikka keskittyy mielestäni yhä enemmän puoluetasolle. Yhden - tärkeänkin - asian kannattajat jäävät helposti suurien ryhmien jalkoihin tai torppaavat pahimmillaan ryhmäkuriin tai "puolueen linjauksiin". Samaan aikaan tuolla taustalla tapahtuu koko ajan - investointipäätöksiä, laskelmia, riskianalyyseja. Päätöksenteko ja OSALLISTAMINEN pitäisi oikeasti tulla päivänvaloon! Mutta yhden äänen vaalioikeutettuna; mitä tässä voi tehdä?