Uhanalaisten lajien kalastuksen etiikka
Nyt on pakko purkaa tämä tänne palstalle. Olen kahdenkympin puolivälissä ja olen kalastustanut pikkupojasta asti. Vaikka tulen perheestä, jossa metsästys, keräily ja kalastus ovat olleet aina enemmän tai vähemmän läsnä, niin en kuitenkaan pysty ymmärtämään nykyajan kalastajien itsekkyyttä. Se toki on omaa moraalista itsekkyyttäni. Mutta miksi täällä palstalla toistuvasti on vaikkapa meritaimenenkalastusketjuja ja järvilohen uistelustakin säännöllisin väliajoin keskustellaan. Kuka ihme kalastaa vielä jo äärimmäisen uhanalaista meritaimenta? Luulisi olevan etenkin aktiiviharrastajille päivänselvää, etteivät kannat kestä enempää. Mutta kun verkko ja rysämiehet ovat syyllisiä! Ai niin ja kutupaikkojen tuhoaminen! Ei varmaan helpota yhtään tilannetta, että täytyy retuuttaa omaksi iloksi uhanalaisia kaloja. Eikö viimekädessä kalastuksen idea ole saada luontoelämyksiä ja olla yhtä luonnon kanssa ->mitä hävityksen partaalla olevien kalojen kalastus tässä edustaa? Ymmärrän toki kotitarvekalastuksen ja se harvemmin kohdistuu kaikkein uhatuimpiin kantoihin. En yhtään ihmettele enää nuorien ahdistusta maailman tilasta, kun se alkaa iskeä jo minuunkin. Kollektiivinen vastuu on idealistien höpinöitä, mutta sinä olet henkilökohtaisessa vastuussa omalta osaltasi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Minä ja useat ikäiseni kalastajat ihmettelevät tätä kestämättömällä pohjalla olevaa toimintaa.
Esimerkkeinä mainitsemasi lajit, meritaimen ja järvilohi, ovat huomattavan istutustoiminnan alaisia. Niitä istutetaan satoja tuhansia ja nimenomaan kalastettaviksi. Ne eivät ole uhanalaisia, niitä voidaan viljellä istutettaviksi niin paljon kuin halutaan. Istuttamalla voidaan kalastusta harjoittaa vaikka luontainen lisääntymnen on lähes olematonta.
Siitä samaa mieltä, että taimenen ja järvilohen uhanalaisiin luonnonkantoihin kohdistuva kalastus tulisi olla kiellettyä. Nythän sitä tapahtuu esim koskialueilla, joissa luonnonkaloja on 20-80% saaliista. Järvilohista joita järvillä uistellaan on luonnonkaloja korkeintaan prosentti, useimmissa paikoissa nolla promillea.
Samaa pohtinut myös, että miten esimerkiksi Kotkan korkeakoskella, isolla rahalla rakennetun kalatien juurella tapahtuva vapakalastus tukee portaan toimintaa.
Miten tuollainen voi edes olla mahdollista tänä päivänä?!?!
Ite kalastan meritaimenta, mutta käytän yksihaaraisia väkäsettömiä koukkuja ja tietenkin kumihavaksista haavia, jonka lisäks pidän kalaa pois vedestä vain parin sekunnin ajan. En usko, että niille taimenille kovin suurta vahinkoa silloin aiheutuu ja suurin osa niistä on muutenkin istutettuja. Toki suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta yhtään se, miten kaloja käsittelee, mutta kyllä suurin syy meritaimenen huonoon tilanteeseen on silti jokien patoaminen eikä niinkään merellä tapahtuva vapakalastus.
Siitä samaa mieltä, että taimenen ja järvilohen uhanalaisiin luonnonkantoihin kohdistuva kalastus tulisi olla kiellettyä. Nythän sitä tapahtuu esim koskialueilla, joissa luonnonkaloja on 20-80% saaliista. Järvilohista joita järvillä uistellaan on luonnonkaloja korkeintaan prosentti, useimmissa paikoissa nolla promillea.
Ensimmäisen argumenttisi perusta saavuttaa ironiset mittasuhteet, jos otetaan ensinnäkin huomioon kalakantojen heikentymisen syyt, joka on ihmisen toiminta. Nyt sitten pumpataan istareita vesistöt täyteen, eikä haluta nähdä itse ongelmaa, mikä ei suinkaan ole poistunut. Ihmisen toiminta toki voidaan jakaa moniin osa-alueisiin, joista kalastus on vain yksi. Saa toki olla eri mieltä, mutta eikö luonnonvaraisten kantojen suojeleminen pitäisi olla niin ensisijaista, että uhanalaisten lajien kalastus kiellettäisiin kokonaan? Istutettujen kalojen geneettinen monimuotoisuus on myös köyhempää kuin alkuperäisten kantojen.
Mutta sehän on normaalia luononkiertoa, että nisäkäs-, lintu- ja kalakannat muuttuu olosuhteiden muuttuessa.
Jos järvilohet tai meritaimenet taantuu, niin jotain tulee tilalle.
Siis mistä tässä oli kyse? Jos oikein ymmärsin niin lohiportaiden juurella on jokin kalastusalue? Eikö laissakin ollut joku etäisyys portaaseen?!?!
Eli ymmärrät käytännössä 100 % saaliista tahallaan tai tahattomasti tappavan kotitarvekalastuksen, joka kohdistuu kuitenkin osin kaikkein uhanalaisimpiin ja rauhoitettuihin lajeihin.
Pikkupojasta asti lähes kaikkia kalastuslajeja aktiivisesti harrastaneena, ja pian seitsemännelle vuosikymmenelle käyvänä, suosittelen hyvin ystävällisessä hengessä pohtimaan näitä asioita vielä jonkin verran.
Kymijokihan on pelkkä vitsi poikkeuslupineen. Rauhoituksen aikanakin opasfirmat sahaavat kutumonttuja veneineen alueilla, joissa venekalastus ei edes ole sallittu normaalisti. Näin siis ainakin siikakosken puolella. Onko tässä mitään järkeä? Mielestäni koko kymijoki kuuluisi olla rauhoitettuna ympäri vuoden, koska kalathan eivät nouse jokeen leikkikaluiksi eikä ruoaksi, niinkuin moni ilmeisesti luulee. Ehkä keväällä kk voisi olla kalastettavissa kun taimen nousee norssin perässä tankkaamaan ja muutamat jo työnsä hoitaneet lohet antavat kunnon kyydit kevyillä välineillä kalastettaessa.
https://lohikeskuskotka.fi/lupa-alueen-tiedotteet/
Tuolta voi lukaista uusista taimenenkalastuksen poikkeusluvista.
Näinhän se on kuten aloittaja kirjoitti.Peltsi hyvin kirjoitti asiasta
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/01/04/mikko-peltsi-peltolan-kolumni-c...
Siitä samaa mieltä, että taimenen ja järvilohen uhanalaisiin luonnonkantoihin kohdistuva kalastus tulisi olla kiellettyä. Nythän sitä tapahtuu esim koskialueilla, joissa luonnonkaloja on 20-80% saaliista. Järvilohista joita järvillä uistellaan on luonnonkaloja korkeintaan prosentti, useimmissa paikoissa nolla promillea.
Ensimmäisen argumenttisi perusta saavuttaa ironiset mittasuhteet, jos otetaan ensinnäkin huomioon kalakantojen heikentymisen syyt, joka on ihmisen toiminta. Nyt sitten pumpataan istareita vesistöt täyteen, eikä haluta nähdä itse ongelmaa, mikä ei suinkaan ole poistunut. Ihmisen toiminta toki voidaan jakaa moniin osa-alueisiin, joista kalastus on vain yksi. Saa toki olla eri mieltä, mutta eikö luonnonvaraisten kantojen suojeleminen pitäisi olla niin ensisijaista, että uhanalaisten lajien kalastus kiellettäisiin kokonaan? Istutettujen kalojen geneettinen monimuotoisuus on myös köyhempää kuin alkuperäisten kantojen.
Mitä ihmettä lässytät. Suomen järvilohisaaliista vähintään 99,9% on istutettuja kaloja. Eivät ole uhanalaisia, millään tavalla. Vain luonnonkalat voivat olla. Sama koskee meritaimenta hyvin suuressa määrin. Kaloja isutetaan kalastuksen tarpeisiin, kalastettaviksi. Onko siinä periaatteessa järkeä, on aika monitahoinen kysymys. Käytännössä näin kuitenkin tehdään, kaloja istutetaan KALASTETTAVIKSI ja niiden kalastus tarjoaa elämyksiä, ravintoa ja tulonlähteitä (esim oppaille) vaikka luontaisesti lisääntyneitä kaloja ei olekkaan.
Luonnonvaraisten kalojen ja kantojen (siis järvilohi ja taimen) suojelun tulisi olla ensisijista, josta syystä niiden lisääntmisalueet ja poikasten kasvualueet tulisi ensi tilassa rauhottaa.
Eri mieltä? Kalastatko koskilla?
Kohdekalanani on istutettu meritaimen, jota istutetaan maksamillani kalastuksenhoitomaksulla sekä välillisesti kalastusvälineistä maksamillani veroilla. Toivoisin kyllä että Isojokista istutettais ulkosaaristoon, niin erittäin pieni riski, että ne nousee Vantaaseen ja tekee keskikokoisia pentuja.
Ei se vaikuta kalan uhanalaisuuteen mitenkään vaikka istutetaan vaikka miljoona järvilohta Saimaaseen.
Ei niin. Luonnossa syntyneet järvilohet on uhanalaisia ja rauhoitettuja. Istutetut jörvilohet ei ole uhanalaisia, evälliset istukkaat on rauhoitettuja (eivät kuitenkaan uhanalaisia) ja rasvaeväleikatut on istutettu kalastettaviksi. Mikä tässä on epäselvää?
Vastuullisessa kalastuksessa on kyllä tapana vapauttaa myös suurimmat eväleikatut yksilöt niin hyvät geenit saadaan säilytettyä. Eli periaatteessa myös ne voi laskea rauhoitetuiksi.
Ihmetyttää muutenkin nämä turhanpäiväiset kommentit ketjussa, jossa ollaan kuitenkin huolissaan kymijoen tilasta.
Vastuullisessa kalastuksessa on kyllä tapana vapauttaa myös suurimmat eväleikatut yksilöt niin hyvät geenit saadaan säilytettyä.
Jossain "vastuullisissa" piireissä näin varmaankin on. Tällä ei ole kuitenkaan todellisuudessa mitään tekemistä vastuullisuuden kanssa. Vain ja ainoastaan kalastusfilosofian (c&r), joka koitetaan pukea nättiin asuun.
Jos otetaan esim. tuo järvilohi, niin sitä istutetaan kymmeniin järviin, hyvin vähäistä luonnonlisääntymistä tapahtuu muutamassa näistä. Valtaosassa istutusjärviä ei ole edellytyksiä luonnonlisääntymiselle, ja jos olisikin, niin se ei olisi toivottavaa koska kyseessä on vieraslaji, joka kilpailee poikastuotantoalueella toisen ja alkuperäiseen lajistoon kuuluvan uhanalaisen kalan, taimenen, kanssa.
Alkuperäisellä esiintymisalueella luontaisesta poikastuotantoalasta on vapaana ehkä prosentti tai kaksi. Kutukanta, joka luonnossa kutee, on korkeintaan promilleja alkuperäisestä. Valtaosa järviin istutetuista kaloista on peräisin emokalastoista, osa kuurnan voimalaitoksen alta pyydettyjen lohien viljelystä. Todennäköisyys, että saimaalla vapautettu järvilohi pääsisi kutemaan on hyvin pieni. Samoin todennäköisyys sille, että se saadaan emokalapyynnissä saaliiksi. Eli - aniharva vapautetuista kaloista saa jälkeläisiä. Lisäksi toivottavaa olisi (ja periaatteessa vastuullista), että luonnonlisääntymistä pääsee harjoittamaan luonnossa syntyneet lohet (paras vaihtoehto), tai pyydetyistä emokaloista viljellyt jälkeläiset (esim. ne evälaikkaamattomat kuurnan alle istutetut, toiseksi paras vaihtoehto) ja viimeisenä, huonoimpana vaihtoehtona, emokalastoista peräisin olevat eväleikatut istukkaat.
Meritaimeneen pätee hyvin pitkälti sama, sillä erolla, että useimmissa joissa ja puroissa istukas on vierasta kantaa ja uhkana on alkuperäisen kannan perimän menettäminen kun siihen sekoittuu vieraita geenejä. Viljelyssä kun ei ole kuin muutama meritaimenkanta. Oikeasti vastuullisinta olisi estää perimää sekoitavien istukkaiden lisääntyminen. Tämä on aika isossa ristiriidassa "vastuullisen" ison istukkaan vapauttamisen kanssa.
Ison, vanhan kalan lisääntymiskyky luonnossa on heikko.Ihminen voi hyvinkin vaikuttaa omalla toiminnallaan saaliiseensa.Luonnolla ei ole itseisarvo se tuottaa mahdollisimman isoja yksilöitä, vaan tehokkaasti lisääntyvä.
Näin luonto pyrkii jatkamaan lajin selvitymistä.
Voimakkaan kalastuspaineen alla, sukukypsyys
saavutetaan entistä aikaisemmin, kuten Saaristomeren kuhan kohdalla on käynyt.
Se mitä ihminen haluaa, on usein ristiriidassa
sen kanssa miten luonto toimii.
Olipa sekava avaus jossa vedeltiin johtopäätöksiä toisista irrallaan olevista asioista. Ensinnäkin meritaimen ei ole enää äärimmäisen uhanalainen, vaan erittäin uhanalainen. Ollaan siis elvytystoimilla saatu luonnonkantoja parannettua. Ja mistä kuvittelet että rahat näihin elvytystoimiin on saatu? Avataas sinulle vähän asiaa niin ymmärrät ettei se meritaimenjoella (tai merellä) perhokalastava ole itse.
Otetaan esimerkiksi vantaanjoki jossa kalastan paljon ja paljon luonnonkaloja saan. Kuvitellaan että kaikki kalastus kielletään koska joessa ui uhanalainen kala. Jos kukaan ei osta lupia, ei ole lupatuloja. Ilman tuloja ei voida rahoittaa kalastuksen valvontaa, istutuksia (ruokakalaa kirjona) tai ylipäätään taimenen elinalueiden kunnostusta. Tuolla joella vallitsisi viidakon laki kun kaikki kansalaisuuteen katsomatta verkottaisi jokea poikki ja rokastaisi nousukalan lepomonttuja. Ja kaikki kalat eviin katsomatta saisi pamppua.
Minulla ei ole yhtään huono omatunto siitä että kalastan tuolla ja saan luonnon meritaimenia. Olen varautunut niihin kaloihin niin hyvin että kalan käsittely ja vapautus on varmasti parempi kuin 99% kalastajilla. Päinvastoin minulla on HYVÄ omatunto kun joka vuosi häädän ja ohjeistan salakastajia ja soitan poliiseja tappouhkausten saattelemana. Minä väitän että tuon joen taimenelle on paljon parempi että siellä on paljon aktiivisia lainkuuliaisia kalastajia.
Yllä oleva ei ymmärtänyt tekemisen vaikutusta. Jos kenelläkään ei olisi intressejä kehittää toimintaa, mitään ei tapahtuisi. Se, että joku saa kaloja ja saa ylipäätään kalastaa niitä esimerkiksi nyt Vantaanjoesta, johtaa parempaan lopputulokseen kaikkien kalojen kannalta. Syntyy lupatuloja, joilla hoidetaan kalastusta ja syntyy talkootyötä. Näitä molempia ei olisi, jos ketään ei kiinnostaisi.
Kalastajien motiivina on saada joesta isoja lohikaloja, jolloin he edistävät asioita, jotta näin tapahtuisi.
Vastustajat haluavat keskustella siitä, mikä kalastuksessa on moraalisesti oikein. Suhtaudutaan kiihkeästi asiaan kalan kokemasta vääryydestä, mutta unohdetaan samalla, että koko kalaa ei olisi olemassa ellei olisi sitä haluavaa kalastajaa. Arvostelu olisi jotenkin hyväksyttävää, jos se tulisi kalastusharrastuksen ulkopuolelta, mutta se on lähinnä aina toinen harrastaja, joka ”hakkaa kuoliaaksi papilla” saalistaan. Näin provosoidusti sanottuna. Tästä aiheutunut keskustelu on yhtä syvällistä kuin väittely, onko kaikuluotaimella pilkkivä henkilö parempi kuin ilman luotainta pilkkivä.
Suuremmat linjat ovat siinä, että saadaan kalakannat pidettyä vähintään nykyisellä tasolla tai mielellään paremmassa. Tähän ei auta huutelut, vaan toiminta.
Kotkassa on aivan älytön määrä järjettömiä poikkeuslupia noinkin harvinaisen kalastuskohteen ympärillä. Rysämiehet hakee jatkuvasti poikkeuslupia ihan jokisuuhun, muutama vuosi sitten myönnettiin 90 verkkolupaa ihan jokisuuhun, jokaisen haaran padon alla kalastetaan, myös rauhoitusaikana, syksyllä kalastetaan siikaa madolla koskesta rauhoitusaikana, kalateiden alla kalastetaan. On suorastaan käsittämätöntä miten noin lainvastaista kalastusta voi jossain edes olla. Korkkari toki on siitä poikkeus, että siinä on ollu aina n. 10 metrin vesiputous, eli kalat ei oo päässy siitä ikinä nousemaan.
Vantaanjoen lupatuloja ei käytetä käsittääkseni talkootyöhön. Vaikka käytettäisiin, se olisi pisara meressä. Vantaanjoen kehittämiseen on käytetty useita miljoonia (taitaa mennä kymmeniin miljooniin) julkista rahaa. Isot pääuoman kunnostukset, vkk:n itähaaran kalatiet, patojen purut, jokitalkkarien työllistäminen, suuret pienpoikasistutukset viime vuosiin asti jne jne...
Talkootyö on erikseen ja siellä jokunen joella kalastavakin on häärinyt muiden mukana. Enenevässä määrin talkoolaisten enemmistön muodostaa ihan tavalliset lähiseutujen asukkaat, joilla ei ole minkäänlaista kalastuksellista motiivia toiminnalle. Ainoastaan halu parantaa taimenen elinoloja.
Salakalastus nykyisten korvausarvojen aikana ei ole uskottava uhka. Lienee enemmän huono perustelu kalastajille miksi oma kalastaminen on olevinaan kalakannalle hyväksi.
Vantaanjoen kalastus on kuitenkin mielestäni ihan o.k., jos vkk:n kalatien rauhoitusalueet saataisiin kuntoon. Ja kahluukiellot koskilla joilla kutua tapahtuu. Nyt vkk:n itähaara on menossa remonttiin ja toivottavaa olisi, että syntvän uuden kalatien osalta rauhoitusalueet muodostetaan lain mukaisesti ja asiallisesti. Vanski tarjoaa kalastusmahdollisuuksia isolle määrälle pääkaupunkiseudun asukkaita, ja meritaimenkanta joka ei ole alkuperäinen (alhaisempi suojeluarvo) on kehittynyt hyvin kalastuksesta huolimatta. Muutama epäkohta kuntoon, ja homma toimii ihan hienosti.
Eli ymmärrät käytännössä 100 % saaliista tahallaan tai tahattomasti tappavan kotitarvekalastuksen, joka kohdistuu kuitenkin osin kaikkein uhanalaisimpiin ja rauhoitettuihin lajeihin.
Pikkupojasta asti lähes kaikkia kalastuslajeja aktiivisesti harrastaneena, ja pian seitsemännelle vuosikymmenelle käyvänä, suosittelen hyvin ystävällisessä hengessä pohtimaan näitä asioita vielä jonkin verran.
Ei en ymmärrä. Kotitarvekalastusta voi harjoittaa esimerkiksi kalalle turvallisesta materiaalista valmistetulla katiskalla tai pienellä rysällä.
Kalastajien motiivina on saada joesta isoja lohikaloja, jolloin he edistävät asioita, jotta näin tapahtuisi.
Vastustajat haluavat keskustella siitä, mikä kalastuksessa on moraalisesti oikein. Suhtaudutaan kiihkeästi asiaan kalan kokemasta vääryydestä, mutta unohdetaan samalla, että koko kalaa ei olisi olemassa ellei olisi sitä haluavaa kalastajaa. Arvostelu olisi jotenkin hyväksyttävää, jos se tulisi kalastusharrastuksen ulkopuolelta, mutta se on lähinnä aina toinen harrastaja, joka ”hakkaa kuoliaaksi papilla” saalistaan. Näin provosoidusti sanottuna. Tästä aiheutunut keskustelu on yhtä syvällistä kuin väittely, onko kaikuluotaimella pilkkivä henkilö parempi kuin ilman luotainta pilkkivä.
Suuremmat linjat ovat siinä, että saadaan kalakannat pidettyä vähintään nykyisellä tasolla tai mielellään paremmassa. Tähän ei auta huutelut, vaan toiminta.
Hienoa argumentointia. Otat faktat huomioon siltä miten asiat ''käytännössä'' toimii. Pyydettäväksi istutetut kalat eivät kuitenkaan vaikuta alkuperäiskannan uhanalaisuuteen. Sen sijaan istutustoiminnan avulla saatavat tulot voidaan kohdistaa taas uusiin kunnostuksiin ja istutuksiin. Tämä ei ollut minulle uutta. En myöskään ole ehdottamassa mitään ikuista kalastuskieltoa, mutta olisi minun mielestä kuitenkin joidenkin lajien kohdalla pystyttävä keskustelemaan resurssien keskittämisestä luonnon etuja ajatellen, enkä puhu ihmisluonnosta, toisin kuin valtaosa tässä ketjussa näköjään. Mielestäni on juurikin ymmärrettävä se tosiasia, että alkuperäisten kantojen geeniperimien suojelemisen tärkeys on kaiken keskiössä. Sen ohella saadut kalastusnautinnot ja tulot ovat taka-alalla, sillä se pyörä saadaan kyllä pyörimään uudelleenkin, mutta katoavia geenejä ei takaisin saada.
Saimaalla on 4 uhanalaista kalalajia. Saimaan järvilohi, Saimaan järvitaimen, Saimaan nieriä ja Saimaan harjus. Ja kaikki ovat vaarassa kadota Saimaan vesistöistä kokonaan.
Eli ymmärrät käytännössä 100 % saaliista tahallaan tai tahattomasti tappavan kotitarvekalastuksen, joka kohdistuu kuitenkin osin kaikkein uhanalaisimpiin ja rauhoitettuihin lajeihin.
Pikkupojasta asti lähes kaikkia kalastuslajeja aktiivisesti harrastaneena, ja pian seitsemännelle vuosikymmenelle käyvänä, suosittelen hyvin ystävällisessä hengessä pohtimaan näitä asioita vielä jonkin verran.
Ei en ymmärrä. Kotitarvekalastusta voi harjoittaa esimerkiksi kalalle turvallisesta materiaalista valmistetulla katiskalla tai pienellä rysällä.
Näin on. Kiitos täsmennyksestä.
Ikävä kyllä niiden käyttäjät ovat vahingollisempiin pyydyksiin verrattuna yhä hyvin harvassa.
Vantaanjoen lupatuloja ei käytetä käsittääkseni talkootyöhön. Vaikka käytettäisiin, se olisi pisara meressä. Vantaanjoen kehittämiseen on käytetty useita miljoonia (taitaa mennä kymmeniin miljooniin) julkista rahaa. Isot pääuoman kunnostukset, vkk:n itähaaran kalatiet, patojen purut, jokitalkkarien työllistäminen, suuret pienpoikasistutukset viime vuosiin asti jne jne...
Talkootyö on erikseen ja siellä jokunen joella kalastavakin on häärinyt muiden mukana. Enenevässä määrin talkoolaisten enemmistön muodostaa ihan tavalliset lähiseutujen asukkaat, joilla ei ole minkäänlaista kalastuksellista motiivia toiminnalle. Ainoastaan halu parantaa taimenen elinoloja.
Salakalastus nykyisten korvausarvojen aikana ei ole uskottava uhka. Lienee enemmän huono perustelu kalastajille miksi oma kalastaminen on olevinaan kalakannalle hyväksi.
Vantaanjoen kalastus on kuitenkin mielestäni ihan o.k., jos vkk:n kalatien rauhoitusalueet saataisiin kuntoon. Ja kahluukiellot koskilla joilla kutua tapahtuu. Nyt vkk:n itähaara on menossa remonttiin ja toivottavaa olisi, että syntvän uuden kalatien osalta rauhoitusalueet muodostetaan lain mukaisesti ja asiallisesti. Vanski tarjoaa kalastusmahdollisuuksia isolle määrälle pääkaupunkiseudun asukkaita, ja meritaimenkanta joka ei ole alkuperäinen (alhaisempi suojeluarvo) on kehittynyt hyvin kalastuksesta huolimatta. Muutama epäkohta kuntoon, ja homma toimii ihan hienosti.
Pakko nyt kysyä vakava kysymys, oletko ikinä käynyt kalassa? Jos olisit niin tietäisit että sinne vesille mahtuu ihan kaikenlaista sakkia, fiksuja ja vähemmän fiksuja. Ihan tosissaanko väität että tuo uhkasakko riittäisi pelotteeksi varsinkaan ilman valvontaa (jota EI olisi olemassa ilman tätä tekemistä ja lupatuloja) kun jo NYT löytyy mm. saimaan järvilohen teloittamiselle ennakkotapaus. Tämä ei nyt ole mikään salaliitto missä pahat cr kalastajat yrittävät naamioida pahan itsepäisen harrastuksensa kalojen halailuksi ja moraaliposeeraukseksi jotta heillä itsellään olisi hyvä olo.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että joki jonka ympärillä asuu yli 1.5m ihmistä vaatii valvontaa ja kehittämistä? Tämä joen kanta on saatu näillä toimilla nousemaan elivoimaiseksi. Ei pamputuksella ja moralisoinnilla.
Pakko nyt kysyä vakava kysymys, oletko ikinä käynyt kalassa? Jos olisit niin tietäisit että sinne vesille mahtuu ihan kaikenlaista sakkia, fiksuja ja vähemmän fiksuja. Ihan tosissaanko väität että tuo uhkasakko riittäisi pelotteeksi varsinkaan ilman valvontaa (jota EI olisi olemassa ilman tätä tekemistä ja lupatuloja) kun jo NYT löytyy mm. saimaan järvilohen teloittamiselle ennakkotapaus. Tämä ei nyt ole mikään salaliitto missä pahat cr kalastajat yrittävät naamioida pahan itsepäisen harrastuksensa kalojen halailuksi ja moraaliposeeraukseksi jotta heillä itsellään olisi hyvä olo.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että joki jonka ympärillä asuu yli 1.5m ihmistä vaatii valvontaa ja kehittämistä? Tämä joen kanta on saatu näillä toimilla nousemaan elivoimaiseksi. Ei pamputuksella ja moralisoinnilla.
Aika vaikea ottaa kantaa kun melkein kaikki asiat viestissä on päin mäntyä.
Valvonnan tuntimääristä enemmistö tulee nykyään jokitalkkari-hankeen kautta, johon ei lupavat liity ollenkaan.
Kalastuslupatuloilla ei ole juuri mitään tekoa joen kehittämisen kanssa, kehittämistä on tehty talkootyöllä ja julkisilla varoilla. Kalastuslupatuloilla kipataan onkikokoisia kaloja pyydettäväksi ja joku ehkä käy joella vähän kyselemässä lupia joskus. Siinä se suurin piirtein on. Tosi mahtavaa taimenkannan kehittämistä kaataa kirjolohia jokeen.
Uhkasakko evällisen taimenen ottamisesta on niin iso, että kyllä ihan varmasti riittää pelokkeeksi lähes kaikille, kun asiasta infotaan. Cr ja pamputusasia ei auennut ollenkaan, siellähän pitää tietenkin evälliset vapauttaa ja eväleikatut saa halutessaan ottaa, kuten moni tekeekin ja ei siinä mitään, pyydettäväksihän ne on istutettu.
Lupatuloilla ei kustanneta mitään talkoita. Ne ovat ihailtavaa kansalaisaktiivisuutta, jota kumpuaa ihmisten välittämisestä luontoa kohtaan. Kiviä ja työkoneita kustannetaan, mutta ei vapaaehtoistyötä. Suurin osa ovat kalastajia, joiden motiivina on sekä mukava yhteisöllinen luontopuuhastelu ja isot kalat.
Kaupallista kunnostamistakin on erilaisten hankkeiden kautta.
Hyvä, että lupatulot menevät istutuksiin ja myös onkikokoisiin kaloihin. Se luo arvoa sellaisillekin kalastajille, jotka haluavat saalista.
Sivut
Lisää uusi kommentti